30.03.2014 / Wuppertal, Saksa
30.03.2014 Wohwinkel on Schwebebahnin läntinen pääteasema. Tässä näkyy myös hyvin vaunun päällä olevat sähkömoottorit, jotka saavat virran erillisestä virtakiskosta.
Kommentit
| 06.04.2014 22:37 | Topi Lajunen: | Tuohan on tavallaan kaksiakselinen teli. | |
| 07.04.2014 13:31 | Kimmo T. Lumirae: | Minun nähdäkseni ei pelkästään tavallaan; oletan, että se pääsee kääntymään vaunuun nähden. | |
| 07.04.2014 13:38 | Kimmo T. Lumirae: | Wuppertalin riippurata on suositeltava nähtävyys kaikille; sehän on rakenteeltaan likimain ainutlaatuinen (poikkeuksena kai lähinnä lyhyt Dresdernin rinneriippurata) ja on sillä tavalla merkittävä nähtävyys. Riippurata toimii Wuppertalin alueen joukkoliikenteen runkolinjana ja sillä on tiheä liikenne. Matkustaminen riippuradalla on hauska elämys myös keskenkasvuisille ja pesee huvipuistojen tylsempiä laitteita: jännempi kuin possujuna mutta aikuisten onneksi rauhallisempi kuin vuoristorata. Järjestelmän kehittäjä Langen ei sivumennen sanoen ollut ihan turha jätkä: hän kiinnostui hra Otton polttomoottorista ja jatkokehitti sitä, herroilla oli yhteinen moottoritehdaskin aikojen alussa. Tämän epäonnisen bisneksen mentyä nurin hra Langen perusti kaupungin nimeä kantaneen moottoritehtaan Deutziin ja loppu onkin historiaa. (Käyttäjä muokannut 07.04.14 13:40) |
|
| 07.04.2014 13:46 | Topi Lajunen: | Uenon eläintarhan "monorail" on samankaltainen, joskin kumipyörillä: http://en.wikipedia.org/wiki/Ueno_Zoo_Monorail Lyhyydestään ja pelkästään eläintarhan sisäisestä käytöstään huolimatta vekotinta liikennöi metrobyroo Toei. |
|
| 07.04.2014 17:43 | Tuukka Ryyppö: | Sinänsä riippuradassa on kyllä vähän turhan teknologiademon makua. Tuo silta josta juna roikkuu joutuu olemaan yhtä järeä kuin sellainenkin silta, jonka päällä juna kulkee. Silta- ja ratarakenteissa ei siis saavuteta mitään säästöjä. Pieni hyöty saadaan siitä, että noin junasta tulee luontaisesti kallistuvakorinen, kun se samainen "keskipakoisvoima", joka työntäisi matkustajia kohti ulkokaarteen puoleista seinää, kallistaa junaa juuri täsmälleen sen verran, ettei matkustajiin tuota keskipakoisvoimaa kohdistu lainkaan tai sitä kohdistuu vain hyvin vähän. Toinen hyöty on, että sillan alle jäävä tila on merkittävästi suurempi silloin kun juna ei ole paikalla, eli alta voidaan helpommin kuljettaa korkeita erikoiskuljetuksia. Nämä hyödyt ovat kuitenkin rajattuja ja näkisin paljon hyödyllisemmäksi mahdollisuuden jatkaa verkkoa helposti myös sellaisille alueille, joilla radan ei ole tapeen kulkea sillalla. Kaupungissa on kuitenkin todennäköisesti paljon kaikkea muuta korkeita kuljetuksia rajoittavaa... | |
| 07.04.2014 19:16 | [Tunnus poistettu]: | Yksi hyöty lienee että tuollaisen alle on vaikeampi tehdä itsemurha? | |
| 07.04.2014 20:47 | Mikko Otava: | Tämä kulkee suurimman osan matkaa joen päällä, jolloin jokimaisema säilyy avarampana ja vähemmän turmeltuneena kuin mitä rautatiesilta maisemaan vaikuttaisi. (Käyttäjä muokannut 07.04.14 20:48) |
|
| 08.04.2014 03:09 | Eljas Pölhö: | Tuukka on nyt kyllä liian pessimistinen riippuradan järeysvaatimuksissa. Rakenne on niin kevyt, että hyvä kun kelpaisi kevyen liikenteen väyläksi. Järjestelmän suurin takaisku tuli vuonna 1895 syksyllä, kun sen kehittäjä Carl Eugen Langen kuoli yllättäen 62 vuoden ikäisenä. Ensimmäisen riippuratansa hän oli rakentanut 30 vuotta aikaisemmin sokeritehtaalleen. Vähitellen syntyi ajatus käyttää erinomaisesti toimivaa järjestelmää myös ihmisten kuljettamiseen. Pitkällisen työn tuloksena patenttihakemus yksi- ja kaksikiskoiselle riippuradalle hyväksyttiin 1893 ja koerata rakennettiin vaunutehdas van den Zypen & Charlier alueelle keväällä 1893. Toisaalla Wuppertalin kaupunki oli jo vuonna 1887 asettanut komitean tutkimaan mahdollisuutta rakentaa "Hochbahn". Monien mutkien jälkeen "Hochbahn" muuttui suunitelmaksi rakentaa "Schwebebahn" ja kuvassa taitaa olla vaunu tyyppiä GTW 72 (Gelenk-Triebwagen Baureihe 1972. Kimmo mainitsee Otton kanssa perustetun moottoritehtaan. Se oli itse asiassa maailman ensimmäinen polttomoottoritehdas, avattu vuonna 1864 nimellä "Firma N.A. Otto & Co." Carl Eugen Langen oli yhdessä Nikolaus August Otto'n kanssa kehittänyt polttomoottorin vuonna 1862 ja pearin vuoden testien jälkeen olivat valmiit aloittamaan sen teollisen tuotannon. |
|
| 08.04.2014 12:43 | Jouni Hytönen: | Sattuikohan tuolla joskus reilu 10 vuotta sitten onnettomuus, jossa radalle jäänyt työkalu tms. pudotti yhden korin kiskolta jokeen? | |
| 08.04.2014 12:44 | Jouni Hytönen: | 1999: http://de.wikipedia.org/wiki/Schwebebahnunfall_in_Wuppertal_1999 | |
| 08.04.2014 13:59 | Topi Lajunen: | Kyllähän Tuukka kuitenkin oikeassa on: riippuradan rakenteiden tulee olla yhtä järeitä, kuin olisi vastaavanpainoisen perinteisemmän kulkuneuvon alla. | |
| 08.04.2014 14:13 | Eljas Pölhö: | Järjestelmän keskimääräinen paino kannatintolpat mukaanlukien on 1100 kg/m, josta kiskon ja siihen liittyvien osien paino on 142 kg/m. Jos sillat tukirakenteineen ilman kiskoja painavat alle 960 kg/m, niin silloin olin väärässä. | |
| 08.04.2014 14:45 | Kimmo T. Lumirae: | Tuota en tiennytkään, että Langen kuoli ennen riippuradan rakentamista. Samoin hän ei nähnyt polttomoottorin voittokulkua. Eljaksen mainitsemaa nivelvaunutyyppiä rakennettiin aikanaan 28 kpl ja niistä on 25 edelleen liikenteessä. Yksi radan alkuperäisistä vaunuista, Kaiserwagen, jossa Wilhelm II keisarillisessa korkeudessa istui koeajolla jo vuonna 1900, on käyttökunnossa ja sitä ulkoilutetaan tilausajojen puitteissa http://static.panoramio.com/photos/large/47404293.jpg |
|
| 08.04.2014 16:08 | Tuukka Ryyppö: | Väärässä minkä suhteen? Jos silta voi olla erityisen kevytrakenteinen, se keveys ei johdu siitä, että juna kulkee sillan alapuolella yläpuolen sijaan, vaan siitä, että se juna on niin kevyt, ettei tarvitse kovin järeää siltaakaan. Silloin ratkaisuna ei tarvitse olla junan roikottaminen sillan alla, vaan on myös mahdollista laittaa se ihan samanpainoinen juna samankantavuuksisen sillan päälle. Metrosiltoja ei ehkä ole tapana tehdä noin kevytrakenteisiksi, koska /metroja/ ei ole tapana tehdä noin kevytrakenteisiksi. Mutta ne voisi tehdä. Tai kutsua sitä siltaa metrosillan sijaan ratikkasillaksi, koska itse asiassahan tuo vaunu on ennemminkin ratikkamainen kuin metromainen, jos stereotyyppejä ajatellaan :) | |
| 14.04.2014 20:08 | Pekka Siiskonen: | Muutama muukin onnettomuus on sattunut, mutta ei niin tuhoisia kuin tuo 1999 onnettomus: http://www.schwebebahn-in-wuppertal.de/unfall.html [linkki muutettu 2018-08-09] (Käyttäjä muokannut 09.08.18 12:10) |