09.04.2014 / Storsund, Ruotsi
09.04.2014 Rd2 1105 junassa 9653 Fliskäristä Borlängeen (vai kääntyyköhän tuo vielä junaksi 9652 Moraan?) lähestyy Storsundin puolipuomilaitosta.
Kommentit
| 10.04.2014 01:12 | Vesa Pykälä: | Mistä johtuu, että suomalaisissa vetureissa ei käytetä lumiauroja, kuten ruotsalaisissa? | |
| 10.04.2014 18:12 | Niila Heikkilä: | Ainakin pohjoisemmassa Ruotsissa rataverkon korkeuserot ovat suuremmat kuin Suomessa, joten esimerkiksi tuiskulumen todennäköisyys on isompi. Radat ovat myös mutkaisempia ja nopeudet monin paikoin pienempiä jolloin lumi ei pöllyä pois. Varmaan on muitakin syitä, vaikkapa se että auroja ollut aina, miksei siis nykyäänkin. Onkohan kiinteissä auroissa millaisia lieveilmiöitä asemalaitureiden kohdalla. Voisi kuvitella että joskus voi tulla lunta matkustajien niskaan. Ehkäpä se ei kuitenkaan ole ongelma. | |
| 11.04.2014 02:13 | Vesa Pykälä: | Veturiaurojen käyttö tuntuisi ihan järkeenkäyvältä suomalaisissakin olosuhteissa. Jos on kova pyry, niin veturi jää matkalle auraa odottamaan? Norjalaisissa vetureissa näyttäisi olevan aurat ja suomalaisissa lätissä. Lätät ovat tehty tietysti ruotsalaisella lisenssillä. Ehkäpä sittenkin lumiolot ovat kovempia Ruotsissa ja Norjassa. Ennen olivat radat Suomess usein aidatut karjaa varten ja tuiskulumi jäi myös niihin. | |
| 12.01.2019 13:41 | Seppo Rahja: | Ruotsissa ja Norjassa Kölivuorten takia sataa paljon enemmän ja useammin lunta (ja vettä) kuin meillä. Lisäksi suuri osa radoista sijaitsee korkealla merenpinnasta, esim Ruotsin Inlandsbanan. Syksyisin/keväisin rannikolla voi tulla vettä, mutta tunturissa lumena. Kiiruna-Narvikin maantiellä, joka siis seuraa lähes koko ajan malmirataa, on nähtävissä valtavia poralinkoja, joilla lumimyräkän jälkeen avataan tie. Sama se on tehtävä radallekin, vaikka siellä pahimpiin paikkoihin on rakennettu lumisuojia/katoksia. (Käyttäjä muokannut 12.01.19 13:43) |