29.06.2011 / Martinlaakso
29.06.2011 Näin siinä käy, kun asemalla ei ole kunnollista isäntää: Martinlaaksonradan asemathan ovat kaupunkien vastuulla, toisin kuin muualla, joissa kunnossapidosta vastaa joko Liikennevirasto tai VR.
Kommentit
| 11.05.2014 15:36 | Jimi Lappalainen: | http://vaunut.org/kuva/84976 | |
| 11.05.2014 23:26 | Eemeli Mäenpää: | http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,7127.msg51909.html#new | |
| 11.05.2014 23:30 | Jimi Lappalainen: | Ei minua nämä kuvat haittaa :) | |
| 12.05.2014 08:11 | Esko Ampio: | Kertoo siitä, mikä taho hallitsee ympäristöä. "Taiteilijoiksikin" tituleeratut, ei suinkaan, ei taiteen tekeminen noin helppoa voi olla. Jotain pitää olla vikaa, sairasta? nuorison korvien välissä, kun tuollaista ympäristöä haluavat tehdä ja katsella. Parempaakaan tekemistä ei ole, kuten esim. yhteiskunnan rakentamista, tai muuta tyydyttävää työtä. Edelliset sukupolvet ovat saanee tehtyä kaikki valmiiksi, nyt on "Ipodien, nintendojen ja spraymaalipurkkien aika" | |
| 12.05.2014 09:50 | Mikko Nyman: | Komppaan Eskoa täysin. Mutta olennaisin osa tässä on mielestäni se, miksi Martsarinradan asemat valjastettiin aikoinaan kaupunkien hoteisiin? Oliko tähän jokin sellainen syy, että radasta kaavailtiin alunperin metroa? Liittyykö jotenkin tähän? Ranta- ja pääradallahan pääkaupunkiseudun asemat ovat aina olleet VR:n ja/tai LiVin hostauksessa. |
|
| 12.05.2014 11:39 | Mikko Nyman: | Juttelin Antero Alkun kanssa äsken tähän aiheeseen liittyen ja tässä Anteron lausunto: - Martinlaaksonrata rahoitettiin 70-luvulla ensimmäistä kertaa siten, että kunnat (Helsinki ja Vantaa) osallistuivat hankkeeseen. Vastineeksi tästä kunnille tuli vastuu asemista ja niiden ylläpidosta. Lopputuloksen näkevät kaikki; Liikenneviraston tai VR:n ylläpitämillä asemilla ei ole tällaista katastrofia missään. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että kaupungin tai kaupunkien voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä asemien ylläpitoon nykyään. Liikennevirastolla sen sijaan on huomattavasti pienempi toleranssi kuin kaupungeilla asemien siisteyden suhteen. - Rata rakennettiin muutenkin metroa silmällä pitäen. Tästä on vieläkin merkkinä laitureiden sivussa olevat puupalkit, joiden tarkoitus oli helpottaa junaan ja myöhemmin metroon nousemista. Tämä siis liittyi siihen, miksi kaupungit omistivat ja omistavat asemat edelleen: valtiolla ei ole kunnallista liikennettä, toisin kuin vaikkapa Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on. - Muistan nähneeni Espoon Keskuksessa pari vuotta sitten töhryjä, mutta ei se ollut lähellekään tällä tasolla kuin mitä Martinlaakso näemmä nykyään on. Että näin Antero Alku, jota ainakin meikäläinen pitää todellisena asiantuntijana joukkoliikennekuvioissa. |
|
| 13.05.2014 14:18 | Tuukka Ryyppö: | Esko: Kuka ikinä on kutsunut taiteilijaksi sellaista, joka vain tekee tuollaista? Osa noin tekevistä voi hyvinkin olla taiteilijoita, jos muissa yhteyksissä tekevät myös jonkinlaista taidetta, vaikkapa säveltävät. Koska vaikkapa klassisen musiikin säveltäjä voi ihan hyvin olla sellainen henkilö, joka toisaalla elämässään vaikkapa kusee bussin penkille kun siltä tuntuu. Ja tosiaan silti olla taiteilija. Jos sä olet ymmärtänyt tarkoitettavan, että tägejen sotkeminen sinne tänne tekisi jonkun mielestä ihmisestä taiteilijan, olet ymmärtänyt väärin. | |
| 13.05.2014 15:21 | Kimmo T. Lumirae: | "Taide-sanalla yleensä tarkoitetaan kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia. " (wikipedia). Itse ajattelen taiteen olevan itseilmaisua, ja periaatteessa taide voi mielestäni olla myös sisäänpäinkääntynyttä, joka ei ole osoitettu kenellekään, vaan taiteilija luo vain itselleen ehkä tyystin vailla tarkoitustakaan esitellä tuotostaan kenellekään. Periaatteessa taiteen rajaa voitaneen venyttää tähän kuvaan , aivan siinä missä nykytaiteessa sitä on venytetty perinteisen kuvantavan taiteen ohi niin, että katsoja tai kuulijakaan ei enää ymmärrä missä mennään, eli abstraktiin taiteeseen. Kuvan "taide" on jonkinlaista itseilmaisua ja siinä täyttänee taiteen määritelmän. Näin objektiivisena havainnoitsijana. Tosielämässä vertaisin näitä koiran reviirikuseskeluihin. Minkäänlaista taiteellista arvoa näillä nimittäin ei ole, sana "töhry" kuvaa tätä ympäristön pilaamista hyvin. |
|
| 13.05.2014 15:34 | Tuukka Ryyppö: | Niin, tägejen pointti on aika pitkälti toimia jonkinlaisena "minä olin täällä" -merkintänä. Vertaus koirankuseskeluun on aika osuva. Mutta osa tägääjistä voi olla myös taiteilijoita. Ja olen henkilökohtaisesti tavannutkin ihmisiä, jotka oikeasti pohtivat tosi tarkkaan, miltä heidän täginsä näyttävät ja mitä he niillä haluavat viestiä. Mutta en oikein jaksa uskoa, että kovin moni (yksikään) kuvan tägejen tekijöistä on mitään taidetta ajatellut, vaan ennemminkin merkinnyt elinaluettaan. | |
| 14.05.2014 14:08 | Tero Korkeakoski: | Nämä eivät ole taidetta, mutta jotkut graffitit ovat kyllä taidettakin. Harmittavasti vain usein jollain räkänokalla on ollut tarve tehdä oma merkkinsä taideteoksen päälle. | |
| 15.05.2014 16:55 | Martin Hillebard: | Ihmislajilla(Homo sapiens) lie myötäsyntyinen vietti merkitä reviiriä. Yksi sen esiintymä voisi olla omakotitontin ympäri rakennettu aita, joka on todellisuudessa niin matala että kissakin hyppää siitä yli murtovarkaasta nyt puhumattakaan, mutta joka viestittää: Tämän sisäpuolella on minun "territorioni". Kerrostalossa asuvalle ei tällaiset rakentelut juurikaan ole mahdollisia. Ehkäpä nuo tägit ovat siis jonkinlaisia "tässä elän ja vaikutan minä" -signaaleja. |