28.07.2013 / Joensuu asema
28.07.2013 Väkevä tietokoneveturi jytisee ilmettään muuttaneessa itäsuomalaisessa asemanseutumiljöössä, suunnaten pitkän nokkansa kohti Uimaharjua. Äänimaailma tuo mieleen myös jotain itähelsinkiläistä.
Kommentit
| 12.05.2014 17:07 | Mikko Nyman: | Tämä tietokoneveturi oli kohtuullisen loistava keksintö suomalaiselle vientiteollisuudelle välillisesti. Kiitos tästä Strömpan. Pielstickille sen sijaan heittäisin rukkaset perintönä. | |
| 12.05.2014 18:04 | Kimmo T. Lumirae: | Dr16 oli suomalaisen veturiteollisuuden joutsenlaulu. Luotiin jotain vielä hienompaa kuin kukaan koskaan aikaisemmin; saatiin aikaiseksi aikanaan maailman modernein dieselveturi. Tästä olisi voinut syntyä vaikka mitä, mm. uusi suomalainen sähköveturi, joka oli jo piirustuslaudalla, mutta kun idänkaupan juoksuhautoihin rähmälleen rojahtaneet päättäjämme eivät osoittaneet rohkeuttaan ajoissa, niin jäi ehkä varsinainen kruununjalokivi syntymättä, kun ei Valmet omaksi ilokseen vetureita varastoon rakentele. En tiedä, mikä Pielstickissä meni Pieleen...öh, pieleen. Uusi 200-sarja kehitettiin tiettävästi hyväksi havaitun 185-sarjan pohjalta sylinterin halkaisijaa lisäämällä; numerot ovat sylinterin halkaisija millimetreinä. Moottori pystyttiin rakentamaan yksinkertaisemmaksi, kun 12-sylinterisestä saatiin suunnilleen saman verran tehoa kuin aiemmasta 16-sylinterisestä. Mainittakoon muuten, että Pielstickillä oli mallistossaan vähintäänkin erikoinen 18-sylinterinenkin V-kone, joka löytyy ainakin MÁV:in M63:n pellin alta. Mutta joku meni pieleen. Turboahtimen hajoamisesta voi aina syyttää sen valmistajaa, mutta että veturimoottorista hajoaa kiertokanki, ja männän tappi, voi hyvänen aika sentään. Veturimoottorista voi hajota monta osaa, mutta männän tapin hajoaminen, paitsi romuttaa ko. moottorin, myös herättää ajatuksia moottorin suunnittelijoiden osaamisesta ja sylinterin suurentamisesta ja sama tietenkin koskee myös kiertokankea. Moottori on saatu kestämään vasta rajoittamalla teho 2000 hv:aan brutto. Silti 200-sarjan Pielstickejä on käytössä jopa Saksassa 218-vetureissa; ranskalaisen veturimoottorin myyminen saksalaisille lienee verrattavissa hiekan myymiseen arabeille, mutta siellä ne ovat muskeliveturin uumenissa palvelleet, samoin ranskalaisten diesellippulaivan CC 72100:ssa, huomattavasti korkeammalla viritysasteella sitäpaitsi. Miksi koneet eivät ole Dr16:ssa kestäneet, en tiedä. (Käyttäjä muokannut 12.05.14 18:43) |
|
| 12.05.2014 19:21 | Mikko Nyman: | Heh, hauskaa tekstiä Kimmolta... :-) Voisin kommentoida tähän, että korkeaviritteinen ei käy yksiin korkean teknologian kanssa: fransmannit osaavat virittää pannuja, me suomalais-slaavilaiset osaamme virittää korkeaa tietotekniikkaa. Näiden yhdistelmä ei sen sijaan pelaa kovin korkeasti yhteen, vai mitä arvon raati on mieltä vaikkapa Dr13:sta? |
|
| 12.05.2014 22:45 | Harri Junttila: | Usein turbon hajotessa jostain kumman syystä rupeaa tulemaan pakokaasun lämpötilahälytystä :) Kyllä Suomi voi olla ylpeä että saivat kehitettyä noin modernin veturin jo 80-luvulla, valitettavasti sarja jäi liian pieneksi. Veturissa ja sen jatkokehityksessä olisi kyllä ollut potentiaalia menestykseen myös kansainvälisellä tasolla. |
|
| 12.05.2014 23:41 | Mikko Nyman: | Harri: älä unohda tätä "pientä" seikkaa, jonka osalta Strömpan Azipod-propulsio loihdittiin Dr16:n pohjalta. Azipodien perusfilosofia perustuu sekä Selma II:een ja suurten voimien siirtoon dieselgenuista etiäppäi. Propsit tästä sekä Vaasaan että Pitäjänmäelle; Dr16 on millä tahansa mittarilla arvioiden aikakautensa hienoin luomus. http://en.wikipedia.org/wiki/Azipod Ja suomeksi lyhyemmin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruoripotkuri (Käyttäjä muokannut 12.05.14 23:52) |
|
| 13.05.2014 00:33 | Harri Junttila: | Sain tässä taannoin kunnian tutustua rajavartiolaitoksen vartiolaiva Tursaan uusittuun tekniikkaan ja oli käsittämättömän hienoa tekniikkaa. Siinä ABB taajuusmuuttajat ohjasivat suoraan potkureissa olevia sähkömoottoreita. Valitettavasti en kovin tarkkaan arvaa selostaa sitä mutta täytyy kyllä kehua että olipa mahtava. Hämmästyttävintä asiassa oli se että sai suhkoht vapaasti vielä kuvatakkin, tosin kuin Vr:llä jossa kuvaajia pelätään kuin ruttoa. Toki on parempi että niitä varsinkaan sisältä otettuja kuvia ei julkaise missään :) (Käyttäjä muokannut 13.05.14 00:40) |
|
| 13.05.2014 12:30 | Mikko Nyman: | Itseäni ihmetyttää se, mihin suomalainen veturiteollisuus hävisi? Osaamisen puutteesta ei ainakaan voi olla kyse, eikä liioin muistakaan puutteista. Nähdäkseni Transtechin tuotteet ovat ylivoimaisesti maailman parasta kastia, ainakin vaunupuolella, Stadin uudesta Articista puhumattakaan. | |
| 13.05.2014 13:18 | Antti Häyhänen: | Uskoisin että Suomen veturiteollisuus oli yksi niistä lapsista jotka suuren kasinosodan jälkimainingeissa heitettiin pesuveden mukana. 90-luvulla kotimainen raha järjesteli omistuksiaan ja yrityksiään paremmin sopimaan uuteen orastavaan markkinatalousvetoiseen maailmaan vanhan sälekaihdintalouden jälkeen. Tällöin hukattiin monia pieniä lupaavia isojen yritysten kyljessä kasvaneita versoja kun halua, uskoa, henkilöitä, osaamista tai rahaa näiden haltuunottoon ja jatkokehittämiseen ei silloin löytynyt. Toki näiden järjestelyjen seurauksena syntyi myös suuria kansallisia menestystarinoita, mutta niiden hintana oli vanhan maailman romuttaminen ja sen mukana mm. veturiteollisuuden alasajo. Vanha klishee Suomesta insinöörien taivaana pitää monessa asiassa yhä tänäkin päivänä paikkaansa. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun on ihmetelty, että miksi meidän maailman paras tuote ei maailmalla myy. Tekninen osaaminen ja yrityksen pyörittäminen ovat kaksi eri asiaa: hyvin pyöritetty yritys ei välttämättä tarvitse hyvääkään teknistä osaamista ja täydellinen tekninen osaaminen ei pelasta huonosti pyöritettyä yritystä... Ikävästi ainakin kotimaisesta metalliteollisuudesta löytyy vielä paljon jälkimmäistä päätä edustavia yrityksiä, vaikkakin parempaan suuntaan ollaan menossa. Näin median varassa seuranneena iloisina asioina on ollut Transtechin ja Sisun nykyinen menestys. Jos kymmenisen vuotta sitten olisi lyöty vetoa siitä, että ovatko firmat vielä tänä päivänä pystyssä, niin en olisi montaakaan euroa laittanut jaan puolesta... Molemmilla taitanee kuitenkin pyyhkiä kohtalaisen hyvin tänään. Sisulla lienee jopa ostoaikeita ulkomaisesta kuorma-autotehtaasta, joten jotakin uskoa menestykseen löytyy. |
|
| 30.05.2014 19:59 | Mikko Nyman: | Tänään ilmestyneessä Rautatietekniikka-lehdessä on iso juttu Azipod-propulsiosta sivuilla 60-61: http://rautatietekniikka.fi/files/rautatietekniikka.kotisivukone.com/tiedostot/arkisto/rautatietekniikka_2-2014.pdf |