26.07.1988 / Madesjärvi

26.07.1988 Haalistuva väripaperikuva on ainoa mitä on tarjolla Madesjärven mustavalkoisesta nimikyltistä.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Madesjärvi (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Eljas Pölhö
Kuvasarja: Seisakkeita
Lisätty: 13.05.2014 19:15

Muu tunniste
Rautatieinfra: Merkki, Opastin
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

13.05.2014 19:23	Juhani Pirttilahti:	Keltavihreää on selvästi pidetty täysin tarpeettomana opasteena. Nimikylttikin tältä paikalta löytyy, vaikka ei henkilöliikennettä ikinä ollutkaan.
13.05.2014 19:53	Ville Hautamäki:	Ja näköjään vielä tasoristeyskin "hengissä".
13.05.2014 19:53	Juhani Pirttilahti:	On niin vanha kuva, että tätä tasoristeystä ei löydy rekisteristä. Tässä lähellä on sijainnut myös Kruununmaa niminen metsätien tasoristeys kilometriltä 287+761, ja se on poistettu 1.9.1992.
13.05.2014 21:57	Jouni Ijäs:	Eipä nykyään uskoisi, että Parkanon radallakin on ollut kilkatinlaitoksia
13.05.2014 22:26	Eljas Pölhö:	Ajalla ennen nettiä piti itse tehdä omat listansa, vaikka virhemahdollisuus oli suuri. Sunnuntaina 5.9.1993 tein junassa istuen seuraavan listan Parkanon radan varoituslaitteellisista tasoristeyksistä, eli havaitsin niitä seuraavien kilometritolppien välissä: 202-203, 237-238, 258-259, 261-262, 313-314, 322-323, 346-Sk. Madesjärven kohdalla km 291-292 välillä on merkintäni: 291, alik, vh, vh, 292 eli silloin ei tasoristeystä enää ollut, jos olin tarpeeksi tarkka. (merkinnöissäni alik= tie menee radan ali ja vh= vaihde).
13.05.2014 23:48	Juhani Pirttilahti:	Rotikko, km 202+241, yksityistie, puolipuomilaitos, avattu 26.9.1977 ja poistettu 12.10.1995. Suvilampi, km 217+180, yksityistie, puolipuomilaitos, avattu 19.1.1981 ja poistettu 30.3.1998. Järvenpää-Kyntöjärvi, km 224+168, metsätie, poistettu 1992. Väinänperä, km 226+905, yksityistie, poistettu 1992. Leppänen, km 237+898, yksityistie, puolipuomilaitos, avattu 27.9.1977 ja poistettu 1997. Vahojärvi, km 243+110, metsätie, poistettu 1992. Rasinkuja, km 251+640, metsätie, puolipuomilaitos, avattu 19.1.1981 ja poistettu 1992. Niemenmaa, km 258+050, puolipuomilaitos, avattu 15.4.1980 ja poistettu 1993. Parkanon liikennepaikkatie, km 261+901, yksityistie, avattu 29.10.1974 ja poistettu 1998. Pajusto km 272+709, viljelystie, poistettu 1.9.1992. Kruununmaa km 287+761, metsätie, poistettu 1.9.1992.
14.05.2014 00:34	Eljas Pölhö:	Hyvä, kiitos, nyt voin verrata muutkin kuin edellä mainitsemani: km 217-218 minulla oli: 217, T pois, 218, silta, jne (taisin ennakoida poiston) km 223, ylik, 224, vh, 225, Karhejärvi sivur myös itäp, vh, alik, alik, 228, ... Km 251, alik, T pois, 252, silta, 253... Km261, rp pää, ÄVPP, 262/vh, Parkano, ... Km 271, alik, 272, 273, ylik, 274 (272+709 en ehkä enää havainnut ex-tasoristeystä) km 286, 287, 288, 289 (287+761 sama kuin yllä) Ihan hyvin ne näköjään sai pikajunastakin poimittua :)
14.05.2014 11:44	Petri Nummijoki:	Aika tarpeettomalta keltainen opaste tuollaisessa tilanteessa tuntuu, koska sivuraiteen kautta liikennepaikan ohittava juna on joutunut jo tulovaihteella hidastamaan nopeutensa arvoon 35 km/h eikä sivuraiteelta opastimen takaa liikkeelle lähtevä juna kuitenkin ehtisi ennen lähtösuunnan vaihdetta kiihtyä kovin korkeaan nopeuteen. Kruununmaa-nimi tulee mahdollisesti siitä, että tuolla kasvatettiin aikoinaan lehtikuusia purjelaivojen rakennusmateriaaliksi, jotka sitten radan tieltä hävitettiin.
14.05.2014 12:13	Jouko Vieri:	Parkanon radalla on ollut useita varoituslaitoksia olen ollut tekemässä niitä 1970-1980 luvulla
14.05.2014 14:57	Kimmo T. Lumirae:	Nimikyltti lienee jokaisella liikennepaikalla? Opastimet ovat tosiaan vanhojen turvalaitosten mallia, jotka ovat periaatteessa ristiriidassa, ellei silloisen Jt:n kirjaimen, niin ainakin hengen kanssa. Mutta niin Jt:tä kuin opastimiakaan ei muutettu sen vuoksi vaan niihin oli sovellettava ns. tervettä veturimiesjärkeä.
14.05.2014 15:45	Niila Heikkilä:	Noita mustavalkoisia liikennepaikkakylttejä oli vain ennen vuotta 1986 (viimeinen oli Ylivalli) rakennetuilla Parkanon radan liikennepaikoilla, joihin Madesjärvikin kuuluu. Kyltit ovat vieläpä pääosin siltä ajalta jolloin liikennepaikka oli vain työaikainen sivuraide keskellä metsää, ja niillä tunnistettiin missä ollaan. Nyt noita kylttejä on pystyssä enää Ratikylässä ja Loukossa. (vanha Louko) Madesjärvi oli siitä merkityksellinen, että se oli alkuperäisistä liikennepaikoista ainut jolla oli kolme sähköistettyä kohtausraidetta. Tässä kuvassa on vielä vanha raidejärjestely olemassa, eli kakkos - ja kolmosraide olivat radan pohjoispuolella. Kyltti tapasi kohtalonsa kun 1980-luvun lopulla alkaneiden muutostöiden yhteydessä raiteisto muutettiin keskeltä läpiajettaviksi, eli kuvanottopuolelle rakennettiin uusi kohtausraide ja vanha kolmonen purettiin pois. Kuvan tasoristeys on siis olemassa viimeisiä vuosiaan. Harvinainen kuva sinällänsä, samalla ensimmäinen ainakin vorgissa, jossa tämä varoituslaitos näkyy. Parkanon radan varoituslaitosten tarina on sikäli mielenkiintoinen, että osa niistä oli todellisia korpilaitoksia. Esimerkiksi Juhanin listassa näkyvä Vahojärvi Leppänen (Leppästentie) km 237+898 palveli alussa vain yhtä taloa, historiansa loppuvaiheessa jonkin aikaa kahta, kun tasoristeysparin toinen ylikäytävä purettiin. Harvoin voi sanoa että varoituslaitoksen poisto tuo hyötyä kiinteistöille, mutta tässä tapauksessa matka Ikaalisten keskustaan lyheni yli 3 kilometriä kun huonokuntoinen ja mutkainen radan yli tullut kärrypolkua vastaava yhteys korvattiin Sisätön asemalta rakennetulla uudella tiellä vuonna 1997. Olisi hauska nähdä vaikkapa vuoden 1984 tasoristeysluettelo Parkanon radalta. Arviolta noilla paikkeilla varoituslaitosten ja vartioimattomien tasoristeysten määrä on ollut suurimmillaan. Noihin aikoihin alettiin korvata vilkasliikenteisempiä tasoristeyksiä eritasoratkaisuilla, ja tahti kiihtyi 1990-luvulle tultaessa. Yksi esimerkki muinaisesta varoituslaitoksesta on vaikkapa Viljakkala-Karhejärvi -tien ylikulku n. kilometrillä 221. Osa ylikäytävistä on jo rataa rakennettaessa ajateltu väliaikaisiksi, mutta kummallisuuksiakin esiintyi. Muutamissa paikoissa oli jo ratatyömaan yhteydessä rakennettu ylikulkusilta, mutta aivan niiden lähellä oli ylikäytäviä ja puomilaitoksia jonka olisi voinut korvata jo alusta saakka muutamilla lyhyillä tiejärjestelyillä.Vartioimaton ylikäytävä vielä mahtuu järkeen, mutta puomilaitos maksaa rahaa, jonka olisi voinut laittaa tien tekoon. Esimerkkinä vaikkapa tuo Majajärven nykyisen liikennepaikan pohjoispäässä ollut Suvilampi, km 217+180 joka sittemmin korvattiin lyhyellä kiinteistötien rakentamisella. Tästä on tainnut olla joskus aikaisemminkin puhetta, mutta radalla oli myös rakentajansa mukaan Jaakonsillaksi kutsuttu ylikulkusilta joka oli lähes 25 vuotta keskellä korpea ilman yhteyttä tieverkkoon. Silta sijaitsee Kuivasjärven liikennepaikalta 2 kilometriä etelään. Silta pääsi tautolla ajettavaan tiehen kiinni vasta 1990-luvun puolessa välissä kun huoltotie linjattiin kulkemaan sillan ylitse. Syy miksi näitä nykypäivän mittapuun mukaan keskeneräisen oloisiksi jätettujä kohteita jäi, lienee pääosin raha. Rataa kuitenkin rakennettiin pitkälti työllisyystöinä. Tämä lista radan valmistumisvuodelta kertonee paljon siitä mihin oheistöihin rahaa paloi. Listassa on siis lueteltu vain radan rakentamisen yhteydessä tehdyt sillat: Tiesiltoja 4kpl, vesistösiltoja 10kpl, alikulkusiltoja 11, ylikulkusiltoja 16, teräsaaltolevykulkusiltoja 12 ja ratarumpuja 176. Siltoja kaikkiaan 61 kpl. Eriluokkaisia teitä 60km. Ensimmäinen vartioitu tasoristeys joka on korvattu ylikululla, lienee Ylöjärven keskustassa sijainnut valo-ja äänivaroituslaitos. En ole toistaiseksi nähnyt siitä muita kuvia kuin nämä lehtileikkeistä skannatut otokset. Tästä pääsee kuitenkin käsitykseen missä tasoristeys sijaitsi vuoteen 1972. Taustalla muuten näkyy nostalginen Sulo Vilenin huoltoasema. http://efiab.sr2.fi/Ylojarvi_tasoristeys​_1971.jpg
14.05.2014 17:40	Petri P. Pentikäinen:	Madesjärven kyltissä on erityistä hohtoa, kun siinä käytetään jo 1930-luvulla valikoitunutta toteutustapaa ja fonttia. Louko ja Ratikylä ovat kylteiltään lyhytaikaisemmaksi jäänyttä aikakautta, eli kapiteeli-Helveticaa valkoisella pohjalla.
14.05.2014 17:44	Kimmo T. Lumirae:	Mitähän fonttia tuo vanha vastannee?
14.05.2014 17:49	Kimmo T. Lumirae:	Ylöjärven tasoristeyksessä sattui pahempi tasoristeysonnettomuus joskus 1972-74 tietämissä Porkkanan ollessa toisena osapuolena ja se ehkä osaltaan suomalaiseen tapaan vauhditti ylikulun rakentamista.
14.05.2014 18:37	Jukka Ahtiainen:	1981 kesällä odoteltiin Madesjärvellä 3040 keulilla vastaantulijaa Seinäjoelta. Veturimiehet tiesivät lähellä olevan lähteen, josta otettiin hyvät vedet kahvipannuun.
14.05.2014 20:36	Petri P. Pentikäinen:	Kimmo, rautatiefontti on DIN-perhettä. Madesjärven ollessa alkuperäisiä Uuden Pohjanmaan radan liikennepaikkoja, kylttikin vastaa aikansa standardia, ja nämä jälkeenpäin lisätyt ovat saaneet sitten Helvetica-pölkkyä. Korjaan samalla itseäni, että Louko on myös vanhaa mallia. Kun nyt tämän rataosan vastustamattomassa datahekumassa piehtaroidaan, lausuttakoon myös liikennepaikkojen puhelinnumerot (1979): Ylöjärvi 240, Lakiala 241, Karhejärvi 242, Vahojärvi 243, Kuivasjärvi 244, Ratikylä 248, Madesjärvi 245, Jalasjärvi 246, Peräseinäjoki 249, Louko 247. Parkano mm. asemanhoitaja 201, kauko-ohjaaja 211, asematoimisto 274.
14.05.2014 21:09	Kimmo T. Lumirae:	Kiitos PPP. Edesautoit erästäkin pienoisrautatiehanketta pienen, mutta näkyvän osan verran. Uudet kyltit syntyvät Helvetica-vastaavalla ja saksalaiskyltit voi tehdä Futuralla. Ja nyt DIN. Hyvä.
14.05.2014 21:37	Petri P. Pentikäinen:	Asiallisuutta pienoiskoossa. Tuosta pääsee suomalaiseen fonttitunnelmaan http://vaunut.org/kuvasivu/21744 , ja netin fonttikaupoissa DIN 1451 Mittelshcrift on lähellä, esim. http://www.fonts.com/font/linotype/din-1​451/mittelschrift Ja kun tulostus tulee kokoon 1:87, ei tarvitse edes ostaa fonttia, vaan voi hyödyntää fonttikaupan Try it -toimintoa.
15.05.2014 02:04	Niila Heikkilä:	Huomio kiinnittyy siihen että linkkivälitteisen puhelinverkon numeroavaruutta ei ole näköjään alun alkaen varattu rakentamattomille liikennepaikoille, vaikka tulevien lisäliikennepaikkojen maantieteellinen sijainti on ollut tiedossa. Ratikylä ja Peräseinäjoki jotka tehtiin myöhemmin, on jouduttu numeroimaan etelä-pohjoissuuntaisesta järjestyksessä etenevästä logiikasta poikkeavilla numeroilla, kuitenkin tavallaan niin että eteläisemmällä Ratikylällä on pienempi numero kuin pohjoisemmalla Peräseinäjoella. Ei ole uudempaa puhelinluetteloa nyt tässä käsillä, mutta voisi optimistisesti ajatella että Sisättöön on voinut soittaa numerolla 250 ja Ylivalli on vastannut numerosta 251. Opastinpuhelimista tapahtunut luurin aukaisu on taasen luonut liikennepaikkojen välisille Telettran 2Ghz päälinkkien kanaville 2W:n tehoista radiotaajuista aktiviteettia ja hälytyskellon kilinän numerossa 211. Toki sitä ennen on käyty kääntymässä myös täällä http://efiab.sr2.fi/Pko_puhelinkeskus.jp​g
15.05.2014 08:18	Jouni Hytönen:	Mieleen palaa nyt elävästi muuan yö 20 vuoden takaa toukokuulta 1994 ja vierailu tuolla Parkanon kaukossa. Liikenne ei ollut aivan hektisimmillään enää ja saimme melko perinpohjaisen esittelyn.
15.05.2014 09:19	Petri P. Pentikäinen:	Kuten Niila mainitsee, alkuperäisessä puhelinluettelossa on vain nuo kahdeksan linjaliikennepaikkaa ja numerojärjestyksessä etelästä pohjoiseen. Jos joku haluaa soittaa vuoden 1971 Parkanoon, tässä muutamia tärkeitä numeroita: Junansuorittaja 211, Junansuorittajan keskus 222, Junaohjaus 336, Viestilaitehuone 303, Sähköasentajien työhuone 305, Sähköradat rakennusmestari Kinnunen 260, Sähköistystyön valvonta rakennusmestari Forsberg 261, Sähköradat työhuone 324, Työkunnat 326, 332. Tiedustelut yleisestä puhelinverkosta: 933-2521.
16.05.2014 00:21	Olli Aalto:	Kulkiko kauko-ohjauksen päälinkissä vielä jotain muutakin dataa kuin liikennepaikan puhelut ja k-o komennot? Entä liikennepaikkojen välisissä varmistuslinkeissä akselinlaskenta yms. tiedon rinnalla? Viimeksi mainittujen taajuus on lienee ollut 2 GHz:a korkeampi. (Käyttäjä muokannut 16.05.14 00:22)
18.05.2014 14:42	Kimmo T. Lumirae:	Palaisin hetkeksi vielä fonttiasiaan. Monilla asemilla on käytetty neonmainosmallista nimikylttiä, eli valkoista, sisältä loisteputkin valaistua muovilaatikkoa, joissa nähdäkseni on/oli sinisistä irtokirjaimista koottu paikannimi. Mikähän näissä on mahdollisesti ollut fonttina?
19.05.2014 01:56	Niila Heikkilä:	Päälinkkien kanavapäätteiltä oli otettu jokaiselle liikennepaikalle ulos 4 kanavaa siten, että niissä kulki edellämainittu rataosan liikennepaikkojen välinen Parkanon automaattikeskukseen liitetty puhelinliikenne, kauko-ohjaus sekä ilmaisut, opastinpuhelinyhteydet ja linjaradioliikenne. (Tukiasemat olivat mm. Karhejärvellä, Parkanossa, Madesjärvellä ja Loukossa) Päälinkissä kulki myös VR:n kaukopuhelinverkon puhelinyhteyksiä Tampereen ja Seinäjoen välillä. Nämä olivat kuitenkin ns. läpikytkettyjä yhteyksiä. Turvallisuuslinkissä kulkivat alussa vain junasuorituspuhelut liikennepaikalta toiselle, hieman myöhemmässä vaiheessa kauko-ohjauksen valmistuttua asemavälisuojastuksen akselinlaskennan rekisterien vertailutiedot. Päälinkit toimivat 2 GHz:n taajuusalueella, näiden kaikkien lähetysteho oli 2W. Turvallisuuslinkkien taajuusalue oli huomattavasti alhaisempi, vain 450MHz. Lähetystehot vaihtelivat kuitenkin hieman linkkijänteen pituuden mukaan, ollen 5-10W. Linkkipeilien halkaisijoita muuteltiin myös jonkin verran suhteessa jännepituuksiin, siten että rataosan pienin peili oli halkaisijaltaan 1.5 metriä, suurin 3 metriä. Pisimmät jänteet olivat Karhejärven ja Parkanon (36.8km) ja Madesjärven sekä Loukon välillä (36.4km). Tämä järjestely siksi, että tuolloin kaiken signaalin ei tarvinnut aina kulkea kaikkien väliasemien lävitse, vaan jos maasto salli suoran näköyhteyden ilman kohtuuttoman korkean maston rakentamista, pystyttiin rakentamaan myös suoria linkkijänteitä Parkanon keskusmastoon. Osalla asemista ei siis tavallaan aina ollut molemmilla linkeillä fyysistä jännettä naapuriliikennepaikkaan, vaan signaalin välitti kauempana sijaitseva liikennepaikka. Rataa rakennettaessa oli lisäksi käytössä myös koko matkalla ratatyömaan oma radioverkko, jonka avulla pystyttiin puhumaan langattomasti ainakin liikennepaikalta toiselle, releoimalla vielä kauemmaksikin.
21.05.2014 15:58	Petri P. Pentikäinen:	Kimmolle fonteista: valomainoskilvissä on yleisin fontti ollut jonkinlainen pölkky-Helvetica kapiteelina. Jokakodin tietokoneella Arial Black vie riittävän lähelle. http://vaunut.org/kuva/39759 Tiettyä sulhoa on siinä, että valomainoskilpeä on toteutettu myös klassikko-DINillä. http://vaunut.org/kuva/77597 Tuo malli värit nurinpäin käännettynä toisi jo mieleen erään toisen valtionorganisaation valomainokset.
21.05.2014 17:08	Jimi Lappalainen:	Sp -vaunussa 212581-3 lukee vaunun paino, tilavuus ja pituus DIN -kirjasimella. Kuva on.
21.05.2014 17:11	Jimi Lappalainen:	Kuva: https://www.flickr.com/photos/95365559@N​02/14050967029/
21.05.2014 17:47	Mikko Nyman:	Millä muilla rataosilla oli yksivaloisia opastimia sivuraiteiden lähtöopastimina kuin Parkanon sträckalla, Savonradalla ja Rantaradalla (ainakin Kauniaisissa muistaakseni oli)? Kyllä, nimenomaan yksivaloinen, mutta kaksilamppuinen. Knopitetaanpas tähän vielä jatkoksi: tietääkö porukka, miksi terminologia meni näin?
21.05.2014 20:14	Kimmo T. Lumirae:	Kiitos PPP, Jimikin. Olen tehnyt joskus yli 25 vuotta sitten kotimaisten tavaravaunujen H0-malleihin tekstejä Helvetica Mediumilla ja ovat aika uskottavan näköisiä. Mutta nyt on uusi aika. uudet haasteet ja tietokoneiden aikana ihan uudet mahdollisuudet.
22.05.2014 13:42	Heikki Kannosto:	Fonttihamsterin http://www.fontsquirrel.com/ valikoimasta saattaisi löytyä jokin vanhoja VR:n kirjasimia muistuttava laji. Vanhojen vaunujen teksteihin voisi sopia esimerkiksi Fira Sans Medium kun vain korvaa pienen ällän isolla iillä. Ja jos joku muukin käyttää niin vanhaa OpenOfficea etteivät otf-muotoiset fontit muunnu pdf-muunnoksessa oikein, ei hätää, sillä osoitteessa http://www.fontconverter.org/ on sopiva ttf-muuntaja. Löysin joskus sellaisenkin fonttikoneen joka osasi muuntaa vanhat GeoWorksin fontit ttf-muotoon mutta se onkin jo ihan toinen juttu. (Käyttäjä muokannut 19.10.14 18:57)
26.09.2014 20:17	Jimi Lappalainen:	Myös Sp -vaunuissa 212577, 212585 ja 212630 käytetään DIN -kirjasinta. Yleistäkin? https://www.flickr.com/photos/95365559@N​02/15360889142/in/photostream/ https://www.flickr.com/photos/95365559@N​02/15338185116/in/photostream/
03.12.2021 09:35	Pertti Miettinen:	Ylikäytäviä oli myös km:llä 220+510 ( poistettu 30.7.90 ), 226+922, 310+826, 327+302 ja 327+872.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!