18.05.2014 / Bjärmsnäs, Ruotsi
18.05.2014 Järnvägsmusei Vännerin (JvmV) kevätretkijuna "Bergslagsexpressen" taivaltaa Borlängen ja Falunin välillä kotia kohti. Tätä junaa käytti yhteistyössä myös Svenska Järnvägsklubben (SJK) kevätretki- ja vuosikokousmatkajunanaan. Tilanteesta tuli mieleen tämä Tapio Muurisen kuva http://vaunut.org/kuva/45900 . O 214:llä oli ongelmia menomatkalla ja jostain saatiin hätiin tämä Da 888. Kankikoneistosta kuului hauskaa ääntä junan ohittaessa ja pieni yllätys oli, että perässä olivat hinauksessa T41:t 204 ja 200.
Kommentit
| 19.05.2014 01:33 | Jouni Hytönen: | Jostain on napattu mukaan myös BC2-lepovaunu 35xx 1940-luvulta. Samanlainen vaunu 3514 kulki hetkeä myöhemmin samaa rataa kaupallisessa junassa: http://vaunut.org/kuva/92617 | |
| 19.05.2014 10:19 | Hannu Peltola: | Da on kyllä hauska härveli, erityisesti tällä suurella Norrlandsplog-lumiauralla! Da 888 valmistui vuonna 1955 ja se oli normaaliliikenteessä ainakin 1980-luvun loppuun. Vuonna 1991 se oli jo lahjoitettu Kalmarin rautatieyhdistykselle. SJ on ollut sotien jälkeen aika kaksijakoinen organisaatio: toisaalta on hankittu uusinta teknologiaa esim. Ra- ja Ma-vetureiden muodossa, mutta "kankikonepuolue" oli niin vahva, että viimeiset kankisähköveturit hankittiin niinkin myöhään kuin 1970-luvun alussa (Dm3-vetureiden viimeiset välipalat). (Käyttäjä muokannut 19.05.14 10:29) |
|
| 19.05.2014 14:00 | Jimi Lappalainen: | Mihin sarjatunnusten kirjainyhdistelmät (Ra, Da, Rc, Ma yms.) viittaavat? | |
| 19.05.2014 14:11 | Eljas Pölhö: | Selostus ruotsiksi http://www.jarnvag.net/index.php/lokguide/lok-littera Siihen voisi lisätä, että vanhemmissa sähkövetureissa pieni g oli yleensä hidas välitys (godståg) ja u oli universal (yleisveturi), esimerkkeinä Dg ja Du. Järjestelmä ei ole kuitenkaan ollut samalla tavalla selkeä kuin Suomessa ja oheinen esimerkkikin taitaa olla omaa arvailuani. |
|
| 19.05.2014 15:02 | Kimmo T. Lumirae: | Ruotsalaiset ovat merkinnöissään viihtyneet kovasti juuri aakkosten loppupäässä: R:n jälkeenhän on tuossa listassa T,U,V ja Z; listasta puuttuvat moottorivaunut ja -junat; diesel on Y ja sähkö on X. | |
| 19.05.2014 16:33 | Hannu Peltola: | Kimmolle (ja osin Jimille) kommenttina: sähkövetureissa Ruotsin litterat painottuvat aakkosten loppupäähän, koska niitä on alettu antaa A:sta eteenpäin eri veturityypeille. D oli ensimmäinen linjasähköveturi ja sai tunnuksen aika aakkosten alkupäästä. Seuraava sähkö onkin litteralla H. Päälittera annettiin yhdelle pyörästötyypille (tai sähköjen tapauksessa veturityypille) ja tätä täsmennettiin alatyypin osoittavilla pienillä kirjaimilla. Joskus nämä etenivät ihan kronologisesti, kuten Ha, Hb, Hc,... aina uudemman H-tyypin tullessa käyttöön. Poikkeuksia on hurjasti: R oli vanha 5-kytkyinen malmiradan höyryveturi, mutta Ra annettiin sitten 1950-luvulla uudelle sähköveturille. Ehkä sen takia, että alkuperäiset R-veturit eivät olleet enää rivissä ja kirjain oli sopivasti vapaana? Ra, Rb ja Rc poikkeavat aika tavalla toisistaan, Ra oli kuusiakselinen teliveturi Rb:n ja Rc:n ollessa tunnetusti 4-akselisia. Eljas mainitsikin jo pienet g- ja u-kirjaimet. Näitä ei taidettu kuitenkaan käyttää kuin D- ja M-sarjojen yhteydessä? D-sarjan vetureista tehtiin erilliset painokset henkilö-, seka- ja tavarakäyttöön ja nämä piti saada erotettua toisistaan, jolloin ratkaisuksi tuli g- ja u-lisälitterat. k (=konverterad?) tuli käyttöön modifioiduille yksiköille. M-sarjassa pienellä g:llä erotettiin alkuperäinen M-veturi Ma:n tullessa käyttöön. Z on perinteisesti varattu lokomoottoreille, X sähkömoottorivaunuille ja Y dieselmoottorivaunuille. (Käyttäjä muokannut 19.05.14 16:35) |
|
| 19.05.2014 16:54 | Heikki Kannosto: | Kauhtuneen muistikuvan mukaan käytössä oli jopa Ö. | |
| 19.05.2014 17:01 | Hannu Peltola: | Omassa kommentissani minulla meni näköjään Ra ja Ma sekaisin. Ra:han on myös 4-akselinen sähkö (siis Rapid), sekoitin sen Ma:han, joka on kuusiakselinen. Ö oli varattu vetureille, joissa oli sekä sähkö- että diesel- (paloöljy, petroli, tms. ) moottori. (Käyttäjä muokannut 19.05.14 17:09) |
|
| 19.05.2014 17:55 | Eljas Pölhö: | Käsitellään nyt samaan syssyyn myös Å ja Ä. Å oli aluksi varattu höyryturbiinivetureille, joita SJ:lle tuli vain yksi: maan suurin höyryveturi Å 1474. https://www.dropbox.com/s/nfr1kvf83ijml03/SJ%20%C3%85%201474%20Ljungstr%C3%B6m%20turbin.png Myöhemmin Å tunnus annettiin joillekin yksityisradoilta tulleille sivuratojen pienille tankkivetureille. Esim. https://www.dropbox.com/s/oqg0a7b9nibp5zc/SJ%20%C3%8510%20datablad.png Ä tunnus oli aluksi Rakennusosaston normaaliraiteisilla, jotka myöhemmin saivat tunnuksen Q. Sen jälkeen Ä oli kaikkein ensimmäisillä moottorivetureilla. ÄF 10 databladin olen jo aiemmin linkannut. Tässä Ä1 https://www.dropbox.com/s/uci4i52evefognp/%C3%841%20datablad.png |
|
| 19.05.2014 18:16 | Kimmo T. Lumirae: | Kiitokset Hannu ja Eljas, kuten Eljas kirjoitti aiemmin, järjestelmä ei ole aukottoman looginen. Aiemmin mainitsemattomia poikkeuksia ovat ainakin Ub ja sen variantit ja Hg, oliko siinä muita variantteja kuin kakkonen? Mutta että ovat siis kuitenkin aloittaneet aakkosten alkupäästä loppupään sijaan. Ehkä tosiaan kierrättävät käyttämättä jääneitä tunnuksia, ettei tarvitse suotta uudistaa koko, mitä lie 160-170 vuotta käytössä ollutta järjestelmää. |
|
| 19.05.2014 18:51 | Hannu Peltola: | vielä Kimmolle lyhyt jatkokommentti: Ub ja Hg ovat harvoja poikkeuksia, joissa litterointi eteni loogisesti ja uudempi saman veturisarjan tyyppi sai uuden alatyypin (=pienen kirjaimen): Ua, Ub, Uc, Ud ja Ue sekä Ha, Hb, Hc, Hd, He, Hf ja vihdoin Hg. Hg2 tuli epäloogisesti litteraksi niille vetureille, joihin asennettiin kaksinajovarustus (vastaava oli Du2). Toinen epälooginen askel oli D-sarjan koeveturi neljällä vetoakselilla, joka sai litteran Dg2... Voi hyvänen aika, vielä pitää EDIToida. He ja Hf näköjään puuttuvat litteroista, onko Hg kuitenkin tullut litteraksi tavarakäytön takia??? Nyt lopetan tämän ruotsalaisten veturisarjojen pohtimisen, koko ajan unohtuu tärkeitä sarjoja! Olihan totta kai myös sähköveturi F, joka sai saman litteran kuin vanha Pacific-tyyppinen höyryveturi. Ilmeisesti veturit ovat saaneet seuraavan vapaan aakkosen ja esimerkiksi F-sähköveturin käyttöönoton aikana 1940-luvulla vanha höyry-F oli ollut jo pitkään poissa (myytyinä Tanskaan) (Käyttäjä muokannut 19.05.14 19:30) |
|
| 19.05.2014 22:03 | Kimmo T. Lumirae: | Hyvä. Piti tässä jo H-sarjankin historiaan alkaa perehtyä, koska kerroit siitä olleen näin monta eri mallia. Koko ajan oppii jotain uutta. | |
| 19.05.2014 22:10 | Hannu Peltola: | Eljas laittoi linkin hyvälle jarnvag.net -sivustolle, jossa on paljon tietoa ruotsalaisradoista. Toinen hyvä linkki on www.svenska-lok.se |