??.??.???? / Välillä Ahjo–Kytömaa (vanha)
??.??.???? Sköldvikin tuotteiden jakelua.
Kommentit
| 26.05.2014 00:15 | Jorma Toivonen: | No perskules, siellähän rullailee "Slöden pytty" kohti Kytömaan lähtötolppaa odottelemaan vuoroaan sukeltautumaan muun liikenteen joukkoon. Muistelisin, että painavalle junalle rakonen löytyi kerran tunnissa (olisikohan ollut "R":n perään?). Ei tarvinnut Hurun tehoja vähennellä, vasta kun Hyvinkään jälkeen, ei edes Kytömaan 35:n lähtövaihteessa 1500tn:n junan kanssa. Ratkaisevaa junan kululle oli Sld:n lähtö (olikohan ollut tasatunti tai viimeistään vartin yli ?). Matkan taittoon Riihimäelle kului 1h30min tai huonolla tuurilla 2h40min (tärkeitä (?) aikatauluja osattiin soveltaa tuolloin työtilanteen mukaan - tulo "aamujunalla" Riihimäelle 12;50 tai 15;40 (joka taisi osua aikataulu-aikaan)). | |
| 26.05.2014 21:07 | Markku Blomgren: | Taisivat olla ratamoottorit aika kovilla noiden junien kanssa? Kuinkas kauan Hurulla sai täysiä tehoja pitää yllä? Nousiko junapaino kun siirtyi alsteille? | |
| 26.05.2014 21:17 | Kimmo T. Lumirae: | Kyllähän Hurulla sai ajaa ratti laidassa niin kauan kun oli tarvetta. Ajomoottorit kuumenevat pienessä nopeudessa suurella teholla ajettaessa ja dieselsähkövehkeissä yleensä ylikuumenemisen raja eli ns. kestotehoraja on hyvin pienessä nopeudessa, siis täydellä teholla. Siinä saattavat jo maksimivirrat pakottaa pienentämään tehoa, ettei ylivirtasuojaus pauku. Alstomissahan asia oli ratkaistu ottamalla noin 2200 hv (netto) veturiin 3500 hv ajomoottorit. Toki tässä oli ajatuksena, että veturi ehkä joskus muutettaisiin sähköveturiksi, joka mahdollisuus kuului Alstikan spekseihin. | |
| 27.05.2014 00:14 | Jorma Toivonen: | Henk.koht. ei ratamoottori-ongelmia kohdalleni sattunut, jossain vaiheessa suurin haitta oli jäähdyttäjän kennojen huoltamattamuus (vet. 2214, juna 1663 Sld-Ri, 90aks/1443tn - 3 kertaa lämpövahti pudotti MAN:n kierrokset tyhjäkäynnille Keravan ja Hyvinkään välillä, yleensä tuo väli taivallettiin tuollaisella junalla "ratti laidassa" ja "jalat pöydällä"). Ilmeisesti ongelmia oli ollut, koska kerran saimme Tampereelta vajaa-tehoisen (1-3 ryhmä erotettu) 2228:n tuotavaksi Riihimäelle (edelleen jossain vaiheessa Hy knp:lle). Laskennallisesti junapainoa oli pudotettu n.40%:a (1500tn:sta 870tn:iin, 80aks.), mutta erittäin suuria vaikeuksia tuotti jo nousu Viinikasta Perkiöön, jolloin nuori kuljettaja joutui häpeällisesti nöyrtymään ja myöntämään, ettei mahdollisesti pääsisi edes "Rukkamäkeä" taidoillaan ylös Sääksjärvelle. Onneksi paikallinen jm. määräsi junasta poistettavaksi Perkiössä reilut parisataa tonnia, joten "harjoittelijakin" sai lopulta senkertaisen junan kunnialla (?) määränpäähänsä. Ratamoottori-ongelmat taisivat kohdata vasta Dr15-kokeilun yhteydessä ( http://vaunut.org/kuva/86695 ) , kun huoltamattomat ja alkuperäiset ratamoottorit eivät tahtoneet suvaita lisääntynyttä päämoottorin tehoa? |
|
| 27.05.2014 01:39 | Kimmo T. Lumirae: | Ratamoottoreita tutkittiin Perkiön varikolla aika ahkeraan ainakin talvella 1978-79, jolloin niissä oli kaiketi kosteudesta eli käytännössä lämpötilanvaihteluista paljonkin läpilyöntejä. Varsinaisia lämpöongelmia en muista Jorman kertomaa enempää ja tosiaan kulminoituivat Dr 15 -kokeilussa. Eräs tekijä tuossa oli tietenkin myös se, että ratamoottorit muutettiin sarjakoneista vierasmagnetoiduiksi ja voisi kuvitella tuollaisen aiheuttavan lämpenemistä ainakin kenttäkäämin puolella. (Käyttäjä muokannut 27.05.14 11:33) |