24.05.2014 / Sikaneva, välillä Sievi–Eskola
24.05.2014 Kostamuksen rautapellettiä kuljettava T5432 Nokelasta Ykspihlajaan ohittaa Sikanevan tasoristeystä Sievin ja Eskolan välillä. Tasoristeyksellä oli tässä kilkatteluaikaa jäljellä vielä noin vuoden verran ennen korvaavan ylikulkusillan avaamista.
Kommentit
| 13.07.2014 12:20 | : | Ja ilmeisesti sekin tasoristeyksen poisto radan nopeudennoston takia? | |
| 13.07.2014 21:34 | Oskari Kvist: | Ehkäpä edelleen kasvavalla liikenteen määrälläkin on merkitystä: http://vaunut.org/kuva/71110?tsr=Sikaneva Ja linjalla kaksoisraiteille ei nykymääräysten mukaisesti saa rakentaa tasoristeystä. |
|
| 13.07.2014 22:38 | : | Tosin kyllähän se Vanha Varikkoalue on kaksiraiteisella radalla ja se on valmistunut 2010, eli vähän risritiitaisuuksia näyttää ilmaantuvan. | |
| 13.07.2014 23:03 | Jimi Lappalainen: | Vaan sepä ei olekaan linjalla. | |
| 14.07.2014 06:15 | Jouni Hytönen: | Sen kohdalla nopeusrajoitus on 70 km/h eli ei mitään merkitystä. Olisi poistettu sekin, jos se olisi yksinkertaista, vaan ei ole. | |
| 14.07.2014 09:02 | Jouni Hytönen: | Vanha varikkoalue on ollut siinä nurkilla iät ja ajat, mutta sitä siirrettiin hieman, että siihen voitiin lisätä puomilaitos. Ei siis ole uusi tasoristeys vaan siirretty vanha. | |
| 18.01.2015 23:08 | : | Minua myös ihmetyttää se, että mahtaakohan enää tyyliin 2030-luvulla olla koko Suomessa ainuttakaan tasoristeystä millään rataosuudella, jos kerran niitä vähennetään useilla sähköistetyillä rataosuuksilla sen takia kun nopeuksia halutaan nostaa ihmisten kiireellisyyden takia ja tasoristeyksiä sallivia teollisuus- tai satamaraiteita puretaan vähää väliä pois kannattamattomina? (Käyttäjä muokannut 18.01.15 23:17) |
|
| 19.01.2015 06:30 | Markku Knuutti: | Mistäköhän vanhasta varikkoalueesta Jimi , Jouni , ja Santeri tuosa puhuvat? | |
| 19.01.2015 08:33 | Jouni Hytönen: | Tästä tasoristeyksestä: http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=5562 | |
| 05.12.2015 11:42 | : | Tämä tasoristeys ei ole enää olemassa. Poistui todennäköisesti joskus touko-kesäkuussa tänä vuonna, ainakin mitä siihen tulee että huhtikuun alussa se oli vielä normaalisti toiminnassa, kun taas kesäkuun loppupuolella liikkuessani seuraavan kerran tuolla päin junalla se oli jo poistettu. | |
| 05.12.2015 20:49 | Jouni Hytönen: | Seinäjoen ja Ylivieskan välillä ei ole jäljellä tiettävästi kuin tämä Salmela: http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=2336 | |
| 05.12.2015 20:52 | Jouni Hytönen: | Ylivieskan ja Oulun väliltä pitäisi poistua vielä tänä vuonna viimeiset eli Konttinen ja Tuuliharju. Sen jälkeen Seinäjoen ja Oulun välillä ei ole enää muuta kuin Seinäjoen aseman huoltotie, Kokkolan ja Ylivieskan laituripolut sekä Oulun aseman huoltotie. | |
| 05.12.2015 20:53 | Jouni Hytönen: | Salmelankin pitäisi poistua, mutta ajankohdasta en ole kuullut. | |
| 03.02.2016 21:42 | : | Miksi ihmeessä laituripolut eivät sitten poistu? Eikös junien nopeudennostoa ollut tarkoitus edistää kaikkien tasoristeyksien poistamisella? | |
| 03.02.2016 21:49 | Jouni Hytönen: | Kaikki junat pysähtyvät Kokkolassa ja Ylivieskassa, niillä laituripoluilla ei ole vaikutusta nopeudennostoihin. Kokkolan ja Ylivieskan laitureiden uusimisesta en tiedä, ovatko ne osa Seinäjoki-Oulu-projektia vai kokonaan omia projektejaan. | |
| 03.02.2016 22:32 | Panu Breilin: | Ratatyölista kertoo, että Ylivieskan liikennepaikkatyöt olisivat alkamassa tämän vuoden maaliskuussa ja jatkuvat ensi vuoden loppuun. Eli kaiketi Ylivieskan laituripolku viimeistään ensi vuonna poistuu. Kokkolan liikennepaikkaremontista (johon tavalla tai toisella liittynee myös Ykspihlajan radan kaksoisraiteen rakentaminen ja ratapihojen laajentamista ja modernisointia Ykspihlajassa) taas ei ole lopullisia suunnitelmia valmiina vielä ja myös rahoitus puuttuu. Jonkinlainen ainakin paikallinen tavoite kuitenkin on, että uudet laiturit alikulkuineen ja matkakeskus olisivat valmiita 2020. |
|
| 03.02.2016 23:18 | Eljas Pölhö: | Kokkolaan alikulku välilaiturille? Montako junaa tunnissa ajaa välilaiturin ja aseman välistä? Norrköpingissä menee 10-20 junaa tunnissa (2 välilaituria), posti- ja tavarajunat pysähtymättä, ja asematunnelia ei onneksi ole. Miksi Suomessa on kaksi vaihtoehtoa: ei tehdä mitään, tai tehdään mahdollisimman kallista? | |
| 04.02.2016 00:39 | Tunnus poistettu: | Eljas: Koska meillä Suomessa on liikennepolitiikan käytössä suunnattomasti rahaa, mutta ei lainkaan järkeä. Oliko muuta kysyttävää? | |
| 04.02.2016 04:40 | Juhani Pirttilahti: | Tuota Kokkolan raidetta 2 on nyt tammikuussa käyttänyt 7 - 13 junaa päivässä. Eli 0,3 - 0,5 junaa tunnissa lähinnä tavarajunia sekä viisi matkustajajunaa (päiväjunat 50, 54, 58 ja yöjunat 266 ja 274). Sekä Ylivieskan raidetta 2 noin 3 - 15 junaa päivässä tai 0,1 - 0,6 junaa tunnissa. Ylivieskassa raidetta 2 käyttää tavarajunat ja Iisalmen motti (2 lähtöä päivässä). Koska käyttö on näin vähäistä, voi laituripolkujen riskejä molemmissa tapauksissa kuvailla hyvin pieniksi ja vastinetta rahalle järkyttävän huonoksi. | |
| 04.02.2016 06:24 | Kari Haapakangas: | Konttinen ja Tuuliharju poistuivat 1.2.2016, ilmoitus oli Kalevassa. Tosin uutenahan on tullut Vihannin laituripolku uuden ykkösraiteen yli. Sitä ei tosin mainita tasoristeyshaussa. |
|
| 04.02.2016 09:18 | Robert Sand: | Juhani, kannattaa tarkistaa liikennemäärät myös Kokkolan raiteella 1 koska välilaiturille mentäessä täytyy ylittää sekä raide 1 että raide 2. Suuri osa Kokkolan matkustajajunista käyttää raiteet 2 tai 3. Hukkaan heitettyä rahaa alikulku olisi joka tapauksessa kyllä. Puomilaitos olisi halvempi ratkaisu ja varmasti yhtä turvallinen kuin alikulku. Suurin sallittu nopeus Kokkolan läpi tällä hetkellä on 70km/h. |
|
| 04.02.2016 10:10 | Juhani Pirttilahti: | Kokkolan raiteella 1 on ollut tuona aikana 8 - 18 junaa päivässä. | |
| 04.02.2016 10:40 | Niila Heikkilä: | Jotain turvallisuusriskiä laituripoluissa tietysti on olemassa. Juna tavallaan saattaa joutua lähtemään liikkeelle juuri hetkeä aikaisemmin purkamansa matkustajamassan "läpi". Puomien asentamisessa taas on haasteensa lähinnä siinä että värejä ei voi laittaa "läpi" ennenkuin juna varmasti lähtövalmis ja ketään matkustajia ei enää ole saapumassa junaan. Jos laittaisi aikaisemmin, puomit blokkaisivat pääsyn junaan tai radalta pois. Tuon vuoksi matkustajalaituripoluilla käytetään vain ääni- ja valovaroituslaitteita. Suomessa on kyllä olemassa laituripolkuja joissa on puomit, mm. Toijalassa ja Hämeenlinnassa. Ne ovat oletusarvoisesti alhaalla, mutta kauko-ohjaaja voi ne nostaa päästääkseen vaikka huoltoajoneuvon välilaiturille. Puomin ylhäälläolo estää kyseisiltä raiteilta aja-opasteen kokonaan. Tällainen järjestely ei tosin sekään olisi kovin sujuva matkustajalaituripoluilla. | |
| 04.02.2016 11:51 | Eljas Pölhö: | Miksi tehdä asia monimutkaiseksi. Laituripolku keskellä ja sen eri puolilla 1a ja 1b, 2a ja 2b, 3 voi olla pitkille junille. Saapuva juna, joka jatkaa, ajaa polun yli ennenkuin pysähtyy. Saapuva juna, joka ei jatka, ei tarvitse ajaa polun yli lainkaan (ainakaan heti). Eikö Joensuussa ole ainakin ennen ollut jotenkin tällä tavoin? Jos ei ole enää, niin Norrköpingissä voi käydä ottamassa mallia. Minusta portaissa kompuroiminen on isompi riski. Ei niitä kuitenkaan aina huolleta ja hiekoiteta tai pidetä sulana, kun kaikesta huoltotoiminnasta yritetään säästää. |
|
| 04.02.2016 11:56 | Teemu Saukkonen: | Jospa vaaditaan ihmisille suojalasit, huomioliivi, kypärä ja turvakengät pakollisiksi muuallekin kuin teollisuuslaitokselle. Ihmettelin näiden varusteiden kanssa peilinä kiiltelevää mäkistä pihaa reilu vuosi sitten... Eikä ole ainoa kerta. | |
| 04.02.2016 14:04 | Ari-Pekka Lanne: | Niilan mainitsema laituripolkutilanne on hankala erityisesti, jos liikkeelle lähtevää junaa vetää pitkänokkainen Deeveri tai Valakko, jonka ohjaamosta kuljettaja ei näe konepeitolta oikein muuta kuin vähän oikeanpuoleista kiskoa ja sivustaa. Ei kai siinä muu auta kuin lähteä liikkeelle maltillisesti, soittokelloa kalkutellen. Jollei junan ohjaamossa kahvinkeittäjän paikalla sitten istuskele jopa niin kovahermoinen kaveri, että malttaa odottaa minuutin-pari matkustajavirran ehtymistä. Itse meinasin kerran Turun päärautatieasemalla saada sydänkopterin, kun Alppiruusu, jonka vetämästä junasta olin muiden matkustajien joukossa purkautunut laiturille suuntautuakseni laituripolun yli, töräytti yllättäen viheltimenvislaukset minkä torvista lähti juur kun olin astumassa kiskoille. Juna olisi halunnut jo jatkaa edelleen satamaan. Jostain syystä laituripolun turvallisuuslaitos ei vielä kilkutellut, eikä junakaan ollut vielä lähtenyt liikkeelle, mutta eipä tehnyt mieli astua junan kulkutielle veturin esteenraivaajien ja pyörästön survottavaksi. Ehkä vielä pahempia ovat tilanteet, joissa junat kohtaavat laituripolullisella asemalla siten, että myöhemmin saapuva juna ajaa ensin saapuneesta junasta purkautuvien matkustajien kansoittaman laituripolun yli. |
|
| 04.02.2016 16:45 | Mikko Mäntymäki: | Tampereella joutuvat kärsimään ne jotka osaa liikkua rautatiealueella, kiitos v.....i aivotomat siviilit jotka ovat syypää portin tuloon Tampereen eteläpäähän kun eivät osaa katsoa sivuilleen joka raiteen kohdalla. Vaikka yöpikuri on paikallaan raiteella 2 niin ykkösraidetta voi tulla tavarajuna 40 km/h. | |
| 04.02.2016 16:49 | Juhani Pirttilahti: | Tampereenkin laituripolku on niin vähällä käytöllä, että ihan turhaan siihen on portti tehty. No nythän se portti on ollut taas pitkään pysyvämmin auki lumenauraamisen helpottamiseksi. | |
| 05.02.2016 00:23 | Niila Heikkilä: | Eljaksen mainitsema järjestely on varsin toimiva asemilla joilla on vain vähän liikennettä, mutta sallitaan kuitenkin tietty riskitaso. Kuitenkaan tuokaan järjestely ei ole liikenneteknisesti aukoton: Kahden pitkän junan kohtauksessa juna tukkii myös välilaiturin toiselta puolelta lähtevän junan matkustajilta pääsyn laiturialueelle, eli ne jotka eivät ole ehtineet sinne ennen junien tuloa, eivät pääse enää kyytiin, tai jos asia olisi huomioitu aikatauluissa junien lähtöjärjestyksessä, joutuvat ainakin odottamaan laituria tukkivan junan lähdön. Kokkolan tapauksessa raiteella 2 seisova pitkäjuna tukkisi laituripolun myös omilta matkustajiltaan. Nykypäivänä ei Suomessa sentään enää ole mahdollisuutta että laituripolkua ylitettäessä voisi juna yllättää 120km/h. Kaikkialla missä aitaamattomia laituripolkuja on jäljellä, suurin mahdollinen sallittu nopeus on 80km/h. Jalankulkijan kannalta sekin on hurja vauhti, mutta ohittavalle junalle yleensä matkaa hidastava hiljennys. | |
| 05.02.2016 00:56 | Mikko Mäntymäki: | Lempäälässä oli laituripolku josta junat pyyhkivät nopeudella 100-140 km/h, heti kun Dr13:n nokka tuli mutkasta niin kuljettaja käänsi tehot täysille useimmiten heti 100 kaarteen jälkeen jo sillalla oli kentänheikennys päällä. Vituttaa kun tästäkin ajasta on jo 16 vuotta, mutta ne oli harrastuksen pahaimpia vuosia. Tulostakaa kaikki tärkeä kun CD:llä ne ei ainakaan säily, kuten kävi minun vuoden 1999 havainnoille. | |
| 05.02.2016 00:58 | Eljas Pölhö: | En pitäisi Norrköpingin asemaa kovin hiljaisena. Suomessa ei Keravan pohjoispuolella taida olla yhtään asemaa, jolta lähtisi tai ajaisi läpi enemmän junia päivässä. Liekö Keravallakaan, kun siinä ei taida olla kauheasti tavaraliikennettä. Siihen aikaan kun minä lähden töihin, niin 4 junaa 5 minuutissa (2 kumpaankin suuntaan 4-5min välein) ei aiheuta mitään ongelmia. Jos tarvitaan kohtauksia pitkille junille, niin 1a tai 1b voidaan tehdä riittävän pitkäksi pisimmälle sallitulle matkustajajunalle (20 vaunua?) halvemmalla kuin asematunneli. Norköpingissä pitkiä ovat 1 ja 7a+7b (ei laituripolkua niiden välissä), lyhyempiä ovat 2a, 2b, 3a, 3b, 6a ja 6b. Laituripolku on juuri aseman kohdalla ja 1. laiturille juna ajaa laituripolun yli ennen pysähtymistään. Raiteilla 4 ja 5 ei ole laituria. (Käyttäjä muokannut 05.02.16 01:00) |
|
| 05.02.2016 10:25 | Juhani Pirttilahti: | Briteissä on noita portteja laituripoluissa ja siellä pitää vaan olla hyvissä ajoin ennen junaa asemalla, että portti aukeaa. Kun juna on saapunut, ei siitä enää siinä vaiheessa pääse. |