??.??.1967 / Välillä Ilmala asema–Pasila asema
??.??.1967 Kuvassa on rantaradan siltapari, jota ollaan nostamassa uutta siltaparia varten. Myöhemmin siihen tuli vielä kolmas siltapari. Haarakallion päällä näkyy Boforssin lavetti. Mutta tietäisikö joku, mikä tuo pyöreä opastin kuvan keskellä on?
Kommentit
| 13.06.2014 18:28 | Mikael Sahervo: | Taitaa olla väärä kuvauspäivämäärä. | |
| 13.06.2014 18:39 | Pave Saarinen: | Kuvausvuosi on 1967. | |
| 13.06.2014 18:43 | Mikael Sahervo: | Olisi varmaan hyvä myös kuvan alle vaihtaa oikea vuosi. | |
| 13.06.2014 20:43 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Eikös tuo ole levyesiopastin? | |
| 13.06.2014 20:54 | Kimmo T. Lumirae: | Sen on oltava levyesiopastin, vaikken Suomessa muista tuollaista koskaan ennen nähneenikään. Mutta kuvassa on The Silta. Juuri rakenteeltaan tuollaisen sillan kuvia olen etsinyt. Tampereella oli Erkkilän silta eli rautatieaseman pohjoispuoleinen silta tuollainen, muistelen myös Antreassa nähneeni tuon mallisen. Tuleeko arvon harrastajilla mieleen, missä muualla olisi tuollainen ollut ja olisiko kuvia? Eli korkea betoniperustus ja päällä ohuehkoa, niitattua terästä. Kiitos. (Käyttäjä muokannut 13.06.14 20:55) |
|
| 13.06.2014 21:50 | Topi Lajunen: | Kas, kaksi raidetta kohti alaratapihaa. | |
| 13.06.2014 21:57 | Kimmo T. Lumirae: | Tarkoitatko Boforsin lavetilla tuota betonirakennelmaa vasemmalla, kallion päällä? Aiemmin on ollut puhetta, että se olisi toiminut ilmavalvontapaikkana, mutta onko siinä ollut it-tykkikin? Sopisi kyllä kuvaan, keskusteltaessa mahdollisesta iv-paikasta todettiin sen olevan kovin lähellä kaupunkia. | |
| 13.06.2014 22:18 | Martin Hillebard: | Siis mikä on Bofors'in lavetti? Bofors on suuri ruotsalainen sota-aseita valmistava yritys. Nämä tekivät tykkejä jo II maailmansodan aikana, nykyään paljon mutkikkaampia asejärjestelmiä mm sukellusveneitä. Mutta viimeksimainittuja ei ole Suomella käytössä yhtäkään. "Hurrit" saavat hoitaa Itämeren meripuolustuksen. |
|
| 13.06.2014 22:51 | Kimmo T. Lumirae: | Sitä, Martin, että tuoko betonirakennelma kuvan vasemmassa reunassa ylhäällä olisi Boforsin it-tykin lavetti sotien ajalta? Käytetty silloin tietysti Helsingin ilmapuolustukseen. | |
| 14.06.2014 00:03 | Petri Koskela: | Levyesiopastinhan tuo on. Junat-lehdessä 1-1988 on sivulla 9 Tapio Keräsen ansiokkaassa esiopastinartikkelissa kuvat juurikin tuosta samasta opastimesta, valokuva kummassakin asennossaan sekä piirustus. Oli vielä talvella 1970 paikoillaan ja käytössä. | |
| 14.06.2014 00:07 | Jorma Toivonen: | En myöskään muista nähneeni moista levyesiopastinta, joka kuvassa opastaisi kuljettajaa odottamaan seuraavaksi "seis"-opastetta (nuo pystyviivat hieman kumastuttavat?). Selailin vanhaa Jt:ä (v.1951) ja siellä oli mm. huomautus esiopastimesta: "Opaste "aja" merkitsee, että pääopastin on sillä hetkellä aja-asennossa. Kuljettajan on silti tarkattava pääopastimen asentoa ja, jos se näyttäisi "seis"-opastetta, tehtävä voitavansa junan pysäyttämiseksi sen eteen." |
|
| 14.06.2014 15:00 | Arto Hellman: | Tuli nuorena vietettyä aikaa tuolla "betonirakenteella" junia katsellen. On se sen verran hepponen, ettei olisi kestänyt mitään tykkiä (tai ainakaan laukausta)! | |
| 14.06.2014 17:43 | Jarmo Pyytövaara: | Linkin takaa löytyy tietoa ja kuvia minkälaisia kiinteät ilmatorjunta patterien paikat olivat: http://turunpientalot.fi/ahtola/wiki/lib/exe/fetch.php?media=wiki:mikkolanmaen_it.pdf ja paikanpäällä voi käydä ihmettelemässä Lisää jos kiinnostusta riittää: https://www.google.fi/maps/dir/60.4423512,22.3177109//@60.4422432,22.3181325,221m/data=!3m1!1e3!4m4!4m3!1m0!1m0!3e0?hl=fi Pasilan ”näköalataso” ei ole tarkoitettu ilmakonekiväärille, puhumattakaan tykille. |
|
| 14.06.2014 18:01 | Pave Saarinen: | Tuossa lavetissa, jossa on tai oli minun nimmarit hakattuna vuonna 1956, oli muistaakseni sellainen pyöreä teräksinen kiinnitysrakennelma, jonka arvelen olleen jonkun boforssin it-tykin alusta. Muistan silloin 1956, että siinä haarakalliolla oli sanotun ns. lavetin lisäksi vielä näkyvissä kaivantoja, suojavarustuksia tms. Ratapihan puolustus oli kyllä järjestetty. Yksi patteri oli siinä lähellä Ilmalassa. Siitäkin oli jälkiä vielä 1950- luvulla. | |
| 15.06.2014 15:03 | Kurt Ristniemi: | Kysy.fi kertoo 'lavetista' seuraavia arvauksia: - ilmatorjunta-aseen jalusta jatkosodan ajalta - alusta, jolla olivat Pasilan ratapihan lähtöopasteet pohjoiseen päin meneville junille - ilmatorjunnan valvontapiste, josta oli tarkkailtu merenpuoleista ilmatilaa. Valvontapisteessä olivat työskennelleet lotat. Ks. http://www.kysy.fi/kysymys/mika-on-betoninen-lava-pasilassa-raiteiden-vieressa Eivät kaikki talvi- ja jatkosodan ilmatorjuntatykit olleet järeitä eivätkä siten tarvinneet myöskään järeää perustusta. Esim. Postitalon katolle oli asennettu yksi kevyt tykki. Ks. http://seura.fi/sota/sotablogit/antero-raevuori/hampurin-helvetti/ Silti tuntuu erikoiselta, että Haarakalliolla tykki olisi asennettu matalalle kevytrakenteiselle telineelle, kun se olisi vähintään yhtä hyvin voitu asentaa tukevasti suoraan kallion pinnalle. Ilmatorjuntakonekiväärille asennustapa olisi kaiketi luontevampi, mutta parhaiten puiden latvojen tasalle korottaminen sopinee sittenkin ilmavalvontatarkoituksiin. Jos se 'pyöreä teräksinen kiinnitysrakennelma' oli suht kevytrakenteinen, niin se on hyvinkin voinut olla ympäri pyörivän ilmatorjuntakonekiväärin tai valonheittimen (http://www.pirkanperinto.fi/kuvat/537.jpeg) alusta. Itse pitäisin uskottavimpana, että kyseessä on ilmavalvonta-asema, ja että sitä on sitten myöhemmin käytetty opastimien asennusalustana. Toisaalta uskominen ei tässä auta yhtikäs mitään. Pitäsi tietenkin löytää dokumentaatiota. Mielenkiintoista onkin, ettei asiasta näytä olevan varmaa ja selvää tietoa. Pitäsi varmaan udella puolustusvoimien arkistosta tms. Löytyisiköhän muuten valokuvaa siltä ajalta, kun alustalla oli VR:n opastimia? |
|
| 15.06.2014 15:33 | Kimmo T. Lumirae: | Lavan sijainti on kyllä sellainen, että olen valmis lyömään pienen vedon siitä, että tuolla lavalla tai siinä kiinni ei ole ollut opastimia. Väärinkäsitys saattaa johtua siitä, että tuon kallion rinteessä on saattanut olla opastimia (Valtionrautatiet kuvateos 1937 kertoo siitä jotain?) mutta että noin korkealla; ei kai sentään. | |
| 15.06.2014 16:15 | Eljas Pölhö: | Minä uskoisin, että se opastinjuttu on suullisen kommentin ("ai se opastintorni?") antama väärinkäsitys. Olen jo kerran jossain sen selittänyt, mutten muista missä. Siis lavalla seisoi nuori harrastaja kiikarin kanssa antaen käsiopasteita alhaalla seisovalle toiselle nuorelle harrastajalle, jottä tämä osaisi siirtyä sopivaan paikkaan kuvaamaan mielenkiintoisimmalta näyttävää lähestyvää junaa. |
|
| 15.06.2014 20:02 | Kimmo T. Lumirae: | Nyt löytyi aikaa selata Valtionrautatiet-kuvateosta (1937). Sivulla 184 on kuva, jossa on kuvateksti: "Järjestelysignaalit Pasilan järjestelyratapihalla ovat muodoltaan ainutlaatuiset koko maailmassa....Signaalit ovat hyvän näkyväisyyden saavuttamiseksi sijoitetut ratapihan vieressä olevalle kalliolle". Maisema on muuttunut niin, että en ihan satavarmaksi pysty kuvan paikkaa sanomaan, mutta opastimet ovat suunnilleen tästä Saarisen kuvassa näkyvän asetinlaiterakennuksen oikealla puolella eli tuossa rinteessä, mihin kuvan sillan oikean puolen pää johtaa. Eli kalliolla kyllä, mutta ei Haarakalliolla vaan Pasilan ex-järjestelyratapihan länsipuolen kalliolla. | |
| 15.06.2014 23:36 | Ilkka Hovi: | Pasilan laskumäen järjestelyopastimet olívat ilmeisesti alkujaan lähellä valokaasulaitosta, vasemmalla (pääradan puolella) laskumäkeä. Kalliolla lähellä tuota betonitasoa ei ole ollut järjestelyopastimia, niskahan siinä olisi kuljettajalla niksahtanut opasteita katsellessa. Miksi betonitasolla on ollut tuo kiinnityskohta voi olla tykin takia tai etäisyydenmittauslaitetta varten. Laitetta olisi voitu kääntää eri suuntiin ja samalla havainnointipaikka olisi ollut kiinteästi määrätty. Muistelen Junat lehdessä olleen Tapio Keräsen artikkelin kaasunkuljetusvaunuista ja Pasilan kaasulaitoksesta. Tuosta artikkelista voisi löytyä lisää kuvia. Levyesiopastimia oli vielä 1960-luvulla käytössä siellä täällä. Vuosikymmenen alkupuolella oli myös Huopalahdessa (Pitäjänmäen suunta) ja Pitäjänmäellä (Huopalahden suunta). Kiskot vaihdettiin ja valo-opastimet asennettiin joskus 1960-luvun alkupuolella (silloin kun Tr1 ajoi puskurin läpi Mäkkylässä). | |
| 16.06.2014 20:12 | Markku Blomgren: | Ovatko oikealla ratapihalle kaartavat raiteet muuten rantaradan alkuperäisellä linjalla, eli ajalta jolloin Pasilan asema sijaitsi ratapihan laidalla? | |
| 17.06.2014 21:40 | Pave Saarinen: | Kyllä nähdäkseni oikealle ratapihalle kaartavien raiteiden pitää olla rantaradan alkuperäisellä linjalla. Siinä ei liene muuta mahdollisuutta. Rantarata on päärataa nuorempi. Pääratahan ohittaa jossakin nykyisen Hartvall Arenan kohdalla Pikku Pasilan, jonne kuvan siltakin vie paitsi että siinä on Suokadussa 90 asteen mutka ja haarautuma jonnekin Oulunkylään päin. Matkan varrella oli kuuluisa Pasilan kaatopaikka, jonka päällä nykyiset junahallit ovat. Pikku-Pasilan kohdalla oli muuten pääradassa Fredriksberg's plattform. Pikku-Pasilassa asui näet rautatieläisiä. Junat pysähtyivät siinä vain tarpeen vaatiessa. |