22.06.2014 / Sysmäjärvi
22.06.2014 Dokumentaaristen kuvien ystävät saanee vähintään slaagin tätä kuvaa katsoessaan. Pääosassa kun on enemmänvillit lupiinit, kuin raiteen päässä seisova vaunuletka. Puutavaran lastaus on ollut viimeaikoina melkohiljaista, joten lienee vähintäään sama kun osuiisi lotossa 6 ja varanumero oikein, mikäli sellaista toimintaa onnistuu Sysmäjärvellä kuvaamaan. Vuonoksen talkkiliete sentään vielä liikkuu, ja niiden kuljetukseen sopivia vaunuja täällä seisookin usein pitkät letkat Lupiinit toisaalta ova t vallanneet alaa enemmänkin viime vuosien aikana. Pilkunviilaajalle löytynee tekemistö tämän kuvatekstin lisäksi myös siitä,että kuvan on merkattu näkyväksi Za, vaikka se ei selkeästi näy. No, jokaiselle jotakin.
Kommentit
| 23.06.2014 13:20 | Mikko Herpman: | Lainattu vieraslajistrategiasta http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/vieraslajiseminaari9.12.2009/67MLG2Hn1/Vieraslajistrategia.pdf Eli haitallinen vieraslaji kyseessä. Polkekaamme ja repikäämme nämä heti havaitessamme moista bongausreissuilla. "Tienvarsiketojen syrjäyttäjä, haitallinen vieraskasvi: Komealupiini Koristeellinen komealupiini (Lupinus polyphyllos) on tuotu Eurooppaan Pohjois-Amerikasta. Se on muutamassa vuosikymmenessä levinnyt teiden ja ratojen varsia myöten koko eteläiseen Suomeen aina Rovaniemelle saakka. Komealupiini on voimakas kilpailija, joka syrjäyttää nopeasti tieltään tienvarsikedoilta turvapaikan löytäneet taantuneet keto- ja niittykasvit. Hernekasvina komealupiini sitoo juuriston baktee- reillaan ilmakehän typpeä ja rehevöittää maaperää, mikä entisestään heikentää ketokasvien tilannetta. Komealupiini on vaikeasti hävitettävä kasvi. Tienvarsien lisäksi sen esiintymiä on viime aikoina havaittu myös niityiltä ja harjumetsistä." |
|
| 23.06.2014 18:38 | Tommi K Hakala: | Pahin lupiinin levittäjä on tienvarsien niitto. Omaan maapaikaan nämä sinänsä kauniit pirulaiset saapuivat kymmenisen vuotta sitten, jonkun tienvarren niittolaiteen mukana. Ne kohdat, joissa siemeniä oli pudonnut, ovat muodostuneet valtaviksi lupiinimeriksi. Vähitellen koko Pohjois-Pirkanmaa on nyt lupiinien valtaama...ja jokavuotinen niitto vain levittää edelleen eteenpäin. Itsellä on täyttömaata tien läheisyydessä, sitä on viety eri kärryteiden täytteeksi, nyt nekin alkavat puskea lupiinia :( Lupiinin hävittäminen ei onnistu muulla konstilla kuin myrkytyksellä, jos kukinto pääsee muodostumaan, se pitäisi kerätä talteen ja polttaa pesässä. (Käyttäjä muokannut 23.06.14 18:40) |
|
| 23.06.2014 22:41 | Martin Hillebard: | Kuinka määritellään "vieraslaji"?? Sitten viimeisimmän Jääkauden päättymisen jälkeen, luokkaa ehkä 10 000 vuotta takaisin, on Fennoskandiaan tullut etelästä päin laji toisensa jälkeen, sekä kasvit että eläimet. Sekä me itse. Jotka olemme järkyttäneet kaikkia ajateltavissa olevia tasapainoja, enemmän kuin mikään muu Jumalan (kuka tämä nyt onkin) luoma laji. |
|
| 24.06.2014 14:16 | Joni Lahti: | Vieraslaji on ihmisen mukanaan tuoma uusi laji ympäristöön ja tulokaslaji taas sellainen, joka leviää ympäristön muutosten tai muiden tekijöiden vuoksi. Kyllä kai lupiini on tässä mielessä vieraslaji samoin kuin jättipalsamikin. Tulokaslajeja edustaa mm. neitoperhonen. | |
| 24.06.2014 21:42 | Martin Hillebard: | Ruotsiin saapui muutama vuosi takaisin uusi laji nk. Mördarsnigeln = murhaaja-etana. Nämä kuuluvat olevan todella vaivalloisia, En muista nyt yht'äkkiä mitä kaikkea nämä syövät mutta ilmeisesti melkein mitä tahansa mitä kansalaisilla on puutarhoissaan, ja myös rauhallisia "kotimaisia" etanoita, sekä voi kamalaa jopa omia lajitovereitaan. Niitä vastaan ei ole oikeastaan mitään muuta menetelmää, kuin hakata lapiolla kahtia. Ainoa luonnollinen vihollinen kuuluu olevan joku "Myskiankka" mutta kuka sellaisia nyt huvilakaupunki -yhteiskunnassa pystyy pitämään. |
|
| 24.06.2014 22:08 | Olli Aalto: | Martinin mainitsemaa espanjansiruetanaa (spansk skogssnigel) esiintyy myös Suomessa. Ruotsissa on vielä lisäksi vielä mustasiruetana (svart skogssnigel), joka on huomattavasti harmittomampi kuin ruskea espanjalainen, sillä se tyytyy kasveihin ja sieniin. Kuitenkin niistä on mustien lisäksi ruskeitakin versioita, ja silloin tuholaisen tunnistaminen on vaikeaa. | |
| 24.06.2014 23:43 | Jouni Hytönen: | Jahas, taisin nähdä yhden tuollaisen svart skogssnigelin sientä popsimassa Ängelsbergin ruukin pihalla sunnuntaina. Oli kyllä silmiinpistävän iso etana. | |
| 24.06.2014 23:58 | Olli Aalto: | Kyllä, pikkuruinen shokki se oli aluksi kun ensimmäisen kerran sellaisen tapasin Söderhamnissa Selkämeren rannalla kesällä 2012. Oikeastaan aluksi totesinkin että va fan e de där kunnes muut totesivat sen olevan skogssnigel. Noh, etanahan se tosiaan muuten oli, mutta että niin isokokoinen, se yllätti kyllä. (Käyttäjä muokannut 24.06.14 23:59) |
|
| 25.06.2014 13:15 | Martin Hillebard: | Mielenkiintoista kyllä, tuo lupiini -juttu ilmestyi tänä aamuna postiluukusta tipahtaneessa Dagens Nyheter -lehdessä. Kuva samantyylinen kuin tuossa ylhäällä, Kuvateksti "Ett vackert hot" = Kaunis uhka. Johtopäätös: Vorg on joskus nopeampi tiedon levittäjä, kuin esim. yksi Ruotsin suurimmista sanomalehdistä. |
|
| 26.06.2014 19:02 | Joni Lahti: | Vielä kerran sivuraiteella. Mihin kategoriaan kuuluu hirvikärpänen tai hirven täikärpänen (Lipoptena cervi)? Onko se vieraslaji vai tulokaslaji vain tuliko se vain uudestaan Suomeen? Voi olla niin, että ilmaston lämpiäminen uudelleen on mahdollistanut sen leviämisen takaisin täänne pohjoiseen tai sitten hirvieläinten runsastuminen 1800-luvun lopun joukkometsästyksen jälkeen on vetänyt kärpäsiä uudelleen Suomeen. Jos ihmisen metsästys on vaikuttanut kannan muutoksiin, on se silloin kuitenkin meikäläiseen luontoon kuuluva kotoperäinen laji, joka näyttää nyt vain vieraslajilta. Oikeasti se on tässä tapauksessa paluumuuttaja. Jos syynä on ilmaston muutos, on tuo pirullinen pikkuotus tulokaslaji. |