05.05.1977 / Kempele
05.05.1977 Hurut nokakkain - vasemmalla T6052:n veturi 2230 ja oikealla P61:n veturi 2240. Molemmat veturit romutettiin turman jälkeen. Malmijunan miehistö poistui estämättömän törmäyksen havaittuaan työpaikaltaan ratapenkalle (lievin vammoin), pikajunan veturimiehistö poistui konehuoneeseen (sairaalahoito).
Kommentit
| 24.06.2014 21:08 | Raimo Harju: | On lähes mahdottomuus selvitä tuolta hengissä,mutta selvittiin kuitenkin. Mitenkähän olis käyny,jos pikajunaa olis vetänyt joku muu kuin Huru. | |
| 25.06.2014 02:00 | Mikko Mäntymäki: | Henkilöstö meni konehuoneen puolelle mutta onhan sekin vittumainen tapa kuolla jos polttoainevuodon takia on syttynyt tulipalo ja rauta vääntynyt sen verran ettei pääse ovista ulos. Toinen vaihtoehto on hypätä penkalle. (Käyttäjä muokannut 25.06.14 02:17) |
|
| 25.06.2014 04:32 | Tuukka Ryyppö: | Mikko heittää taas mikkismejä. Ei tartte voida avata ovea, koska sinne konehuoneeseen heittäydyttäessä sitä tuskin on suljettu. Samaten ohjaamosta pääsee ulos ilman oviakin, koska siellä on ikkuna-aukot, vaikkei ikkunoita enää olisikaan. | |
| 25.06.2014 09:18 | Kimmo T. Lumirae: | Aivan niin, ohjaamossa on ikkuna-aukot ja ovet, kuten kuvastakin näkyy... Ja kun toinen pää on mennyt samanlaiseen kuntoon vaunuston ajaessa päälle, voi konehuoneesta olla paha poistua minkään kautta. Eli haluaisinpa nähdä, miten Tuukka poistuu kuvan ohjaamoista, riippumatta siitä, oliko hän jättänyt konehuoneen oven auki sinne siirryttyään. Konehuoneesta löytyy lisäksi muutakin inhottavaa kuin polttoainevuodon tulipaloriski, siellä on tuhat-parituhatta litraa 85-asteista jäähdytysvettä sekä legendan mukaan maailmanennätyskoon käynnistysakusto rikkihappoineen ja oikosulussa räjähdysherkkää vetyä synnyttävine ja kipinöivine kennoineen. (Käyttäjä muokannut 25.06.14 09:20) |
|
| 25.06.2014 21:37 | Petri P. Pentikäinen: | Amatööristä tuntuisi konehuone kaikessa pelottavuudessaan vasta kolmannelta vaihtoehdolta hyppäämisen ja kauhusta ohjaamoon jähmettymisen jälkeen. Mitä tulee ensimmäisen kommentin pohdintaan veturityypeistä, suunnilleen tuohon syvyyteen ovat myös Dr13:t yhtyneet, muttei sen pitemmälle. Toki keulan litistymisherkkyys on pienemmissä törmäyksissä toista luokkaa kuin Hurulla. Kuvan tapauksessa ei enää Hurunkaan turvanokka riittänyt. | |
| 25.06.2014 23:08 | Mikko Mäntymäki: | Kuinkahan kävisi kun 2 Dv12:sta törmäisi toisiinsa 120km/h, eniten olisin huolissani että kestääkö päämoottoreiden kiinnitykset 7 tonnin rautamötti tuhoaa ohjaamon helposti jos kiinnitys pettää. Dr12/13, Sr1 ohjaamot ovat törmäystilanteessa kuolemanloukkuja, Ehkä Sr2 myös. | |
| 26.06.2014 00:38 | Kimmo T. Lumirae: | Sr2:tahan on mällätty Sveitsissä aika pahastikin. "Sr2"-pari eli 2 x BLS sarja 465 oli siirtymässä Thunin ratapihalla, kun ratapihan paikkoja huonosti tunteva kuljettaja ajoi sillä ajon kieltävän opastimen ohi juuri asemalle saapuvan saksalaisen ICE:n eteen. ICE:llä oli nopeutta törmäyshetkellä 56 km/h, ja siinä katsottiin, kumpi rauta kestää, kun 850 tonnia saksalaista suurnopeusjunaa törmää noin 170 tonniin sveitsiläisveturiparia, jota se heitti noin 60 metriä taaksepäin törmäyksessä. Molemmat säilyivät ihmeen hyvin, ja "Sr2":ssa näkyy törmäyssuojan vaikutus; tykötarpeet ovat silppuna, mutta puskinpalkin yläpuolella runko on kestänyt rajun törmäyksen mutta veturin runko on vastaavasti katkennut kauempaa http://www.br146.de/fahrzeugbilder.php?U=2&DID=7803 ICE meni tasaisemmin nokastaan kasaan http://eisenbahn.egghof.com/04379845.jpg Kummatkin kuljettajat pelastautuivat konehuoneeseen ja pääsivät vähillä vammoilla. Muuten tömäys oli sellainen 10 miljoonan euron pieti. |
|
| 26.06.2014 08:04 | Petri Nummijoki: | Ehkä nyt en niputtaisi Dr12-vetureiden ohjaamoiden törmäyskestävyyttä samaan sarjaan Dr13- ja Sr1-vetureiden kanssa. Tässä Kempeleen onnettomuudessa pikajunan vauhti oli 110 km/h, tavarajunan 70 km/h ja junapainoa pikajunalla noin 500 t sekä tavarajunalla noin 1750 t, mikäli Ome-vaunut olivat täydessä kuormassa. Päälle vielä vetureiden 116 tonnin paino molempiin juniin. Jos tämmöiset massat kohtaavat yhteisnopeudella 180 km/h niin pakosti siinä rauta painuu jo kasaan. Silti veturimiehistö säilyi hengissä, kun taas Dr13:sta ja Sr1:n ohjaamoissa on menetetty ihmishenkiä jo kuorma-auton kanssa tapahtuneessa törmäyksessäkin. | |
| 26.06.2014 11:07 | Toni Lassila: | Ja Pendosta puhumattakaan... Sr2:n ohjaamo olisi varmaan mennyt myös palasiksi. Eikö täällä vorgissa ole jossain kuva Dv12- ja Dr13-vetureiden yhteentörmäyksestä, missä Dr13 oli tuhoutunut täysin? | |
| 26.06.2014 12:35 | Petri Nummijoki: | Tarkoitit varmaankin http://vaunut.org/kuva/35605. Ja tuossa onnettomuudessa Dv12-vetoinen juna oli ehtinyt jo pysähtyä ennen törmäystä. | |
| 26.06.2014 16:03 | Raimo Harju: | On siis melko varmaa että,jos tätä pikajunaa olis vetäny joku muu kuin Huru,olisivat kuljettajat kuolleet. | |
| 26.06.2014 16:18 | Tuukka Ryyppö: | No, Dr13:ssa olisivat saattaneet myös piiloutua konehuoneeseen, mikä olisi ilmeisesti sen veturin kanssa ollut virhe. Mutta deeveristä olisi kaiketi hypätty penkalle. Luultavasti siihen olisi aikakin riittänyt, vaikka pitää hieman käyntisillalla ryntäillä tai kiivetä aidan yli. | |
| 26.06.2014 21:12 | Petri P. Pentikäinen: | Liekö kovin suurta eroa, minkä veturisarjan konehuoneessa sijaitsee. Vastaantulija on tässä heppoisimmassakin veturisarjassa yleensä pysähtynyt siihen telin kohdalle, vaikka kaikki sitä ennen on toki tuhoutunut pahasti. Kuten Mommilan kuvastakin näkyy. | |
| 26.06.2014 22:23 | Toni Lassila: | Oliko Dm8:ssa ja Dm9:ssä myös "heppoinen" keula, vaikka siinä olikin jonkinlainen turvanokka? | |
| 26.06.2014 22:23 | Petri Nummijoki: | Eikös Siuron peräänajossa ensimmäinen vaunu mennyt reilusti 3101:n konehuoneen puolelle, vaikka nopeus oli alle 50 km/h? | |
| 26.06.2014 22:35 | Toni Lassila: | Jaa, eli ei se Sr1 olekkaan mikään "panssariveturi", vaikka onkin neuvostoliitossa tehty... | |
| 26.06.2014 22:53 | Tuukka Ryyppö: | Ei veturin keulasta saa kestävää, jos siitä ei sellaista nimenomaisesti tee. Ja koska Neuvostoliitossa ihmishengellä ei ollut juuri mitään arvoa, ei keuloista viitsitty tehdä turvallisia. | |
| 26.06.2014 22:59 | Toni Lassila: | Jotkut dieselveturit ainakin ovat siellä "panssarivetureita", niinkuin 2TE116. Ohjaamo on varmaan neljän metrin korkeudella ja sen veturin ulkonäkö on myös aika järeä. | |
| 27.06.2014 00:40 | Kimmo T. Lumirae: | Porkkanajunassa oli tosiaan melko heppoinen keula. Ohjaamon sijainti varsin korkealla pelasti mitä pelastettavissa on, mutta sieltä oli helppo ja nopea lähteä matkatavaraosastoon ja matkustamoon. Sr1:n keula ei tosiaan Siurossa kestänyt "mitään". Sr2 olisi saattanut ja todennäköisesti olisi pelastanut nuoren kuljettajan hengen. Mitä vielä 2TE116:aan tulee, eipä ulkonäkö ratkaissut Sr1:ssäkään, kun ei törmäysturvallisuuteen ole panostettu, kuten Tuukkakin kirjoittaa. Noilla massoilla uloin pelti on aika heppoista kun alkaa rytistä. Dr12:ssahan oli varta vasten käytetty erittäin vahvaa teräslevyä ikään kuin panssarina; Sr2:ssa puolestaan on ajopöydän alla oleva teräksinen törmäyssuoja, joka on kiinni veturin alapalkeissa, ks. linkkaamani kuvat Thunin törmäykseen. |
|
| 27.06.2014 00:44 | Kimmo T. Lumirae: | Muistettakoon Riihimäen "pääpikajunan" eli P 1:n onnettomuus: Dv12:stahan ei jäänyt paljoa muuta kuin telit, runkopalkit ja päämoottori kaiken muun lentäessä törmäyksessä tiehensä. Veturimiehistö muistaakseni hyppäsi ja selvisi isommitta vammoitta. Hyppääminen vauhdissa ei ole mitenkään vaaratonta: Kuurilan onnettomuuden moottoripikajunan kuljettajan sanotaan hypänneen suoraan kilometripylvääseen :o{ Ja jos hän siitä jotenkin selvisi, niin siitä ei, kun Hr1 ja Dm4:n osat kaatuivat päällensä eikä miestä löytynyt päivään, pariin. |
|
| 27.06.2014 01:19 | Toni Lassila: | Kestäisiköhän Dr12:n keula WW II:n aikaisen panssarivaunun tykin laukauksen? Onkohan Dr16 vai Dv12 turvallisempi törmäyksessä? Luulisin, että Dr16, koska siinä on pidemmät konesuojat ja ehkä kestävämpi runko. | |
| 27.06.2014 11:23 | Petri Nummijoki: | Toisen maailmansodan aikaisen passarintorjuntatykin läpäisykyky oli kai suunnilleen sama kuin aseen kaliiperi, joten kyllä se Dr12:sta keulasta menisi läpi. Mutta siinähän homma perustuu ajatukseen, että isku kohdistuu yhteen pisteeseen. Liike-energia on junalla valtavan paljon suurempi kuin passarivaunulla, joten junan ja panssarivaunun törmäyksessä jälkimmäinen jää toiseksi tai vaikka se rakenteen puolesta kestäisikin niin miehet vaunun sisällä eivät. | |
| 27.06.2014 13:10 | Kimmo T. Lumirae: | Dr16:n runko saattaa hyvinkin olla kestävämpi kuin Dv12:n, normit ovat saattaneet muuttua 1950-60 -lukujen taitteesta 1980-luvulle. Toinen juttu on, että vaikka runko kestää, kaikki tavara tulee konesuojista sisään ja peremmälle; konesuojathan ovat kevyitä ja helposti pois nosteltavia. | |
| 27.06.2014 13:24 | Toni Lassila: | Onhan sen konesuojan sisällä aika paljon tavaraa, kuten päämoottori, jäähdytin, generaattori, kompressori, tuulettimet, sähköjarruvastukset ja muuta sähkötekniikkaa. | |
| 27.06.2014 14:39 | Raimo Harju: | Tässä onnettomuudessa nyt sattui kaksi järeintä veturia vastakkain, höyryveturit poislukien,ja malmijunasta oli mahdollisuus hypätä ratapenkalla hiljaisemman nopeuden takia. Jos pikajunan kuljettajat olisivatkin hypänneet ulos,olisivatko selvinneet hengissä,kun nopeus oli noin 110 km tunnissa, joittenkin lehtitietojen mukaan malmijunalla olisi ollut nopeutta vain noin 50 km tunnissa. | |
| 27.06.2014 16:20 | Kari Roininen: | Tuo 50km/h on varmasti lähellä totuutta,Nokelan ratapihalta lähtenyt juna,lyhyen sn35 vaihteen kautta,lisäksi raiteessa lievää nousua n.2km. Junapaino 1800t,tuskin Dr-12 olisi suurempaa nopeutta ehtinyt saavuttaa? | |
| 27.06.2014 16:45 | Petri Nummijoki: | P1:n onnettomuudessa Riihimäellä taisi törmäys kohdistua Dv12-vetureissa lähinnä kylkeen, joten ei ehkä kerro koko totuutta Dv12-vetureiden törmäyskestävyydestä. Veturit kestänevät paremmin raiteen suuntaisia kuin sivuttaisia voimia. Käsittääkseni Dv12-vetureihin ei ole kuollut yhtäkään veturimiestä, joten raiteen suuntaisia törmäyksiä se on kestänyt varsin hyvin ja Mommilan onnettomuudestakin selvisi paljon paremmin kuin Dr13. Eikös Dr12-vetureissa ollut osa konehuoneen sivuikkunoista/säleiköistä irroitettavia mutta onnistuuko kotikonstein vai vaatiiko työkaluja? Voisiko niitä käyttää onnettomuustilanteessa hätäpoistumistienä, jos ohjaamoihin ei enää pääse? Tässä Kempeleen onnettomuudessa näyttävät lentäneen pois paikaltaan muutenkin. Konehuoneeseen pelastautumisessa eräänä riskinä lienee myös veturin kaatuminen törmäystilanteessa. Sr1:ssä kulkukäytävä on sivulla, joten konehuoneessa olevalle voi tulla ahtaat oltavat, jos veturi kaatuu kulkukäytävän puolelle. Dr13:sta ratamoottorihuone lienee turvallisempi paikka mutta kuorma-autoa suurempaan kohteeseen törmättäessä ei taida jättää riittävää törmäysvaraa. Sr2:ssa kulkukäytävä on keskellä, joten siellä saattaisi selvitä veturin kaatumisestakin, jos veturin rakenne muuten pysyy kasassa. Dr12:sta kulkukäytävä oli kattilahuoneessa ja jäähdyttimen kohdalla keskellä, joten niissäkään veturin kaatuminen ei liene yhtä vaarallista mutta eri asia sitten, oliko muita riskejä, jos vedet tulevat pihalle. |
|
| 27.06.2014 17:28 | Kimmo T. Lumirae: | Ainakin jäähdyttimen säleikköjen kohdalla riski saada akkuhapot päälleen on aika konkreettinen akkujen sijaitessa juuri siinä jäähdytinlaitteiden alla lattialla. Näin kävi Sievin onnettomuudessa veturimiehelle veturin pyörähtäessä. Sivuikkunoita tuskin on suunniteltu sisältä irrotettaviksi tai avattaviksi. |
|
| 28.06.2014 04:32 | Tuukka Ryyppö: | Panssarivaunuista kun on puhe, asiaan liittynee DDR:ssä aikanaan sattunut junan ja panssarivaunun välinen tasoristeysonnettomuus, jossa tuli varsin pahaa jälkeä. Koska vaikka se juna kyllä pistää panssarivaunua aika huonoon happeen, on panssarivaunullakin riittävästi massaa junan rikkomiseksi pahoin päivin. Jokunen kuva: https://www.google.fi/search?q=forst+zinna+panzer&hl=fi&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=BhuuU5uIJqnhywPPsoDACA&ved=0CAYQ_AUoAQ&biw=1920&bih=858 . | |
| 03.07.2014 18:14 | Petri Nummijoki: | Olivatko Dr12:sta konehuoneen ikkunat niin vahvaa lasia, että niitä olisi lyömällä vaikea saada rikkoutumaan? Luulisi, ettei niitä ollut tarvetta mitoittaa ainakaan niin kestäviksi kuin veturin tuulilasia. | |
| 03.07.2014 18:58 | Raimo Harju: | Mulla on näitä konehuoneen ikkunoita jonkinverran talteen otettuna,ja kun olen niistä hirsimökkiini lasit laittanut,niin melko herkästi tuntuvat särkyvän,taitaisi mennä kyynärpäällä rikki. | |
| 10.07.2015 12:58 | Väinö Tervonen: | Pyytäisin tekstin luettavuuden parantamiseksi tutustumaan numeraalien sijapäätteen merkitsemistapaan. "13:sta" luetaan "kolmestatoista". "Kolmentoista" taas kirjoitetaan numeroin "13:n". Hyvä ohje aiheesta: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1719 |
|
| 23.05.2021 15:53 | Timo Salo: | Sattupa sopivasti sen Sm:n kolarikuvan jälkeen! Näin tapahtuu 1:1 painoilla... Hyvä verrokki textissä Dr13 vs. Dv12! :http://vaunut.org/kuva/35605 (Käyttäjä muokannut 23.05.21 16:08) |