??.05.1969 / Kouvola, välillä Kouvola tavara–Tanttari
??.05.1969 T2071 (Ri-Pm) on lähtenyt Puolakan ratapihalta klo 10:42. Veturina on Tr1 1095. Kellomäen ympäri kaartanut rata oikenee ja lämmittäjä heittää muutaman lapiollisen hiiliä pesään. Vieressä on Kuusankosken rata.
Kommentit
| 29.06.2014 13:42 | Tapio Muurinen: | Varuskunnan ruokalan jonossa usein katselin tätä T2071:tä. Tuo pitäisi saada filmille. Sitten kerran toukokuussa, kun aamut alkoivat olla vähissä ja luppoaikaakin löytyi, päätin kerran mennä valmiusasemiin radan varteen. Juna tuli tarkalleen aikataulunsa mukaan. Neljä kuvaa ehdin ottaa nopeasti filminsiirrintä peukalolla pukkien. - Lämmittäjäkin tuli välikköön katsomaan, että mitä tuo "solttu-poika" oikein tähtäilee. Viimeinen kuva menee tässä http://vaunut.org/kuva/58477?u=832&kv=1969&paik=Kouvola | |
| 30.08.2014 12:43 | Kimmo T. Lumirae: | Olet hienoja kuvia ottanut ja laatu on kuin kuvakirjaan tai näyttelyyn menossa. Palanen ikuisiksi ajoiksi kadonnutta historiaa laadukkaasti dokumentoituna. | |
| 31.08.2014 10:54 | Mikko Heino: | Mikä ihme oli Puolakan ratapiha? Empä ole tainnut ennen kuulla. Komea kuvasarja, taattua Muuris- Tapsaa! | |
| 31.08.2014 22:47 | Tapio Muurinen: | Puolakan ratapihalla tarkoitettiin vanhaan aikaan, ennen tavararatapihan uudistamista V-vaihdepiiriä "Puolakan piiri", jossa sijaitsi vakituisesti miehitetty Puolakan vaihdekoju, ja josta käytettiin luvanantopaikkana nimitystä "Puolakka". Alue oli rajattu laskumäen järjestelyraiteiden länsiosa r.82-92, mutta yleisesti puhuttiin Puolakan ratapihasta laajemminkin tällä alueella. - Nykyinen sijainti olisi Keskusasetinlaitteen itäpuoleinen alue, noin kilometri henkilöasemalta itään. Saapuvat tavarajunat ohjattiin yleensä "Mielakan" ratapihan "yläteille" (laskumäen yläpiha), mutta se oli kaukana idässä (Asl V). Puolakkaan tämä T2071 saapui klo 9:30. Suunnan- ja veturinvaihdon jälkeen matka jatkui siis klo 10:42. Kuljettaja-aikatauluun merkittiin lähtöpaikaksi esim. "Puolakka" (pohjoiseen) tai "Asl. III" (itään ja etelään). Pohjoisen kiitotavarajunat vaihtoivat suuntaa henkilöasemalla, ja lähtöpaikaksi merkittiin Kw. - Vertaa http://vaunut.org/kuva/38129?u=880&paik=Kouvola+lajittelu (Käyttäjä muokannut 31.08.14 22:48) |
|
| 05.09.2014 23:19 | Tapio Muurinen: | T2071 oli säännöllinen kulkija jo 1950-luvun puolelta. Hallussani on aikataulut 1959 ja 1961. Kesällä 1961 oli ensimmäinen pysähdys tarvittaessa Selänpäässä (kohtaa 7908) ja seuraava Vuohijärvellä 4 min. (772). Kirjokivessä meni jälleen 5 min (7926). Kinniin tulo oli klo 12:50, jossa odoteltiin 6 min (1072); edelleen Varpainen 3 min. (7930), Mäntyharju 3 min. (776A), Hietanen 19 min (75 ohitus, 7914) ja Vuolinko 14 min. (7910). Tulo Mikkeliin oli klo 15:05, jossa odoteltiin vastaantulijoita 25 min. (7942 ja 7936, sekä 783 ohitus). Matka jatkui klo 15:30; tarvittaessa pysähdys Palosuolla (7912). Haukivuorelle oli tulo klo 16:33, jossa odoteltiin 20 min (76, 7948 ja 76A (jos kulussa)). Kantalassa jälleen pysähdys tarvittaessa (788), ja viimeinen pysähdys Lamminmäessä 3 min (7916). Pieksämäelle tulo klo 17:55. Ajo-aika oli 7 t 13´. Aikataulupysähdyksiä oli 11 ja tarvittaessa 3 lisäksi. Lyhyin matka-aika Kw-Pm välillä oli tuolloin 3 t 21´ (TK1075) ja pisin 8 t 16´ (T7919). Mikkelissä oli yleensä lähes kaikille junille kohtaamisia tai päästettiin nopeampia ohi (1-5 kpl). Seisonta-ajat olivat 3-8-20-21-25-30-35-39-53-56 min. Oli myös Mikkelin ohi ajavia: T1071 (nopea), TK1075 (nopea), T7903, T7913, T7915, LT7925 (nopea) ja VET7927 (nopea). T1073 (nopea) veti Hr12, joka pysähtyi Mikkelissä 21 min, myös LT7923 (nopea), Hv2-3- tai Tr1-vetoinen pysähtyi 20 min. Pelkkiä vetureita meni ”ylöspäin” Pm hakemaan junia 3 kpl. Vanhoilta veteraaneilta olen kuullut, että koska Tr1 ja Hr1 suunniteltiin pitkiä matkoja varten, niillä selvittiin myös vähemmillä huolloilla. Voideltaviin paikkoihin (öljykaukaloihin) mahtui enemmän öljyä. Kouvolasta Pieksämäelle on lähes sama matka kuin Iisalmesta Pieksämäelle. Kerran kierrettiin kone ympäri jossain sopivassa paikassa puolivälissä (esim. Kuopio tai Mikkeli) ja tarkastettiin voitelutarve. Jos jossain näytti olevan vajausta, niin lisättiin öljyä. Vesi yleensä riitti. Höyryveturille ei matkan pituus välttämättä sanellut huollon tarvetta, vaan myös aika vaikutti siihen. Jos voitelu on toteutettu vanhalla systeemillä veegalangoin, niin veegat syöttää öljyä vaikka kone seisoisi paikallaan. Veegalanka toimii kuten öljylampun sydän, imee öljyä laakerin öljypesästä ja valuttaa sen voideputkeen ja sieltä laakerille. Siksi kevyellä junalla ja suurella nopeudella voi päästä pitkälle vähällä voitelulla. (esim. TK-junat). |
|
| 07.09.2014 23:04 | Tapio Muurinen: | Savon rata välillä Kw-Pm on ollut vilkkaimpaan aikaa 1960-luvun alussa varmaan melkoinen "miehuuskoe" aikataulusuunnittelijalle; miten sijoitetaan vuorokautiset +/-20 tavara-, 3 P/MK- ja 2 H-junaa mahdollisimman sujuvasti toistensa sekaan, lisäksi Mikkelin Lätät, Motit ja muut työläisvuorot - kaikki molempiin suuntiin. Puhumattakaan suurten pyhien lisäjunista ja menoliikenteestä, kun sadat matkustajat vaihtoivat junasta toiseen http://vaunut.org/kuva/16224?kv=1960&paik=Pieks%C3%A4m%C3%A4ki - pysähdysajat venyivät, kertautuivat, ja yhteysjunat joutuivat odottamaan ja jäämään entisestään. Ennen pitkää koko Etelä-Suomen liikenne oli sekaisin. Puhelinlinjat kuumina asemilla, pysäkeillä ja laiturivaihteilla sovittiin uusia kohtauspaikkoja. Eljaksen dokumenteista "Havaintoja Savon radan liikenteestä, osa 7. Pääsiäinen 1963" http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,7491.msg55528.html#msg55528 saa jonkunlaisen käsityksen. Kauko-ohjaus Kw-Pm välillä otettiin käyttöön 1.7.1963 helpottamaan liikenteen sujumista, Mi-Pm oli valmistunut jo aikaisemmin. Mieleen on jäänyt hyvin pääsiäismatka v.1969 Kuopio-Kouvola-Kuopio. Tunnelma oli silloinkin "korkealla" vaikka matkustettiin liikennettä vastaan ja lisävaunuina oli kovia Ei-vaunuja. Paluu Kuopioon meni II-pääsiäispäivänyönä istumapaikalla torkkuen. |