??.??.1968 / Pasila, Pasila alapiha
??.??.1968 Kuva-arvoitus. Kuvan laitos sijaitsi Pasilan asemalla, ratapihan ja asemaseudun välisellä jyrkänteellä. Sinne kurvasi raiteen pätkä. Outo härveli. Siinä on soittokellokin, joka on vaalennettu. Arvelen, että voisiko tuo liittyä joskus suunnitteilla olleeseen hiilenantopaikkaan? Kummaa, kun en Resiinan tilaajana ole saanut 65 kuvan lisäysoikeutta? Olen yrittänyt viestiä, onkohan toimitus kesälomalla?
Kommentit
| 29.06.2014 23:27 | Heikki Jalonen: | Ah mikä arvoite! Kello voisi olla sprinklerilaitteiston hälykello. Jotain tulenarkaa on silloin ollut lähistöllä. Itse kuilu on jo aika rapistunut ja kuvan ottohetkellä siis jo melko vanha. Vaikuttaa myös jotenkin sota-ajan aikaansaannokselta. Voisikohan se jotenkin liittyä siihen Pasilan pommisorvaamoon. Lämpökeskuksen hoitokuilu? Tai jokin huoltokuilu tai hätäpoistumistie? Olisikohan tuossa taivutetussa varressa joskus ollut paikka tuulipussille? Liittymättä välttämättä kuilun alkuperäiseen käyttöön? Paikkoja paremmin tuntevat kertokoot, miten Pasilan valokaasulaitos (VR) sijaitsi tämän paikan suhteen. Ei kai se kuitenkaan ollut ihan tässä vieressä - jos ei, niin ei tämä siihenkään silloin liittyne? |
|
| 30.06.2014 07:09 | Pave Saarinen: | Juu, se valokaasulaitos oli kyllä tästä kaukana, rantaradan siltojen pohjoispuolella. Pommitehdas oli kyllä verraten lähellä ja se tuli minullekin ensimmäiseksi mieleen. Mutta miksi ammuksia yms. olisi kuljetettu ylös tai alas Pasilan asemalle yläraiteilla, kun sinne laitteen ja pommitehtaan alapuolellekin pääsi alaratapihan kautta? Pasilan asemalla oli kyllä alikulku ja siinä oli viitta ratapihan suuntaan väestönsuojaan. Mutta ei siellä mitään väestönsuojaa ollut. Lähin väestönsuoja oli veturitallin takana. Sama, jossa Mannerheiminkin kerrotaan olleen suojassa. Tarina tietää kertoa, että eräs kuljettajan tytär olisi suojassa kysynyt Mannerheimilta: "Mikäs ukko sinä olet". -Minä olen vain tällainen vanha sotaukko, kerrotaan Mannerheimin vastanneen. | |
| 30.06.2014 07:20 | Hannu Heino: | Kuva on kyllä lähempänä haarakalliota kun vertaa siihen että taustalla seisoo porkkanapari ja niiden korjaushallikin häämöttää siellä takana (oma työpaikka aikoja sitten), haarakalliollahan oli IT alusta vielä pitkään kuvan ottamisen jälkeen, liittyisikö tuo siihen? | |
| 30.06.2014 08:23 | Pave Saarinen: | Mittailin juuri, haarakalliolle on tästä matkaa arviolta 500 metriä. Toiseksi, se haarakallion laki on aika täsmälleen yhtä korkealla rantaradasta mitattuna kuin kuvan laite alaratapihasta. Olisi siis tarvittu vielä yksi nostolaite haarakalliolle. Olisikohan tässä vain yksi fantastisen suunnittelun kukkanen, joka jäi kesken? Joka tapauksessa, tuon härvelin viereen penkereelle tulee raiteen pätkä. Se nousee ja kaartaa penkereelle aika jyrkästi. | |
| 30.06.2014 08:39 | Mikko Otava: | http://vaunut.org/kuva/43056 Täällä muistellaan raiteiden liittyneen hiilen vyörytykseen, eli olisko sitten sellainen. |
|
| 30.06.2014 22:39 | Ilkka Hovi: | Olen kuullut tätä laitteistoa kutsuttavan it-tykkien ammushissiksi. Noin 1960-luvulla Pasilassa ensi kertaa käyneenä laitteisto oli rapistunut, mutta uskoisin sopineen tuohon käyttötarkoitukseen. Luin kirjasta, joka käsitteli Helsingin ilmapuolustusta, että kohteiden lähipuolustus hoidettiin konetykein (esim Borfors 40 mm) ja itse ilmatorjunttykit olivat korkea- ja kaukopuolustusta varten. On olemassa kuva, jossa ilmatorjunta ampuu valojuovia Helsigin taivalle ja valojuovien kaaret ovat mielestäni paremmin tälläisten pienikaliiberisten aseiden tekemiä. Onx ketään it:ssä intin palvelleita tai ammatti-ihmisiä vorgia lukemassa ? | |
| 30.06.2014 23:25 | Kimmo T. Lumirae: | Tässä nyt tuntuu tämä aihe kiertyvän Helsingin pommitukseen, joita tässä itsekin juuri olen "opiskellut". Mieltäni on painanut eräs tarina: vanha Tpe veturinkuljettaja kertoi Hr 1:istä, että "Helsingin pommitusten aikana ajettiin ammusjunia Tampereelta Helsinkiin ja niillä ajettiin kovaa, 140-150 km/h ja niillä oli ehdoton etuoikeus muihin juniin nähden", ei nyt ihan sanasta sanaan mutta aika lähelle. Tarinaa puoltaa se, että Helsingissä oli rankkoja pommituksia, kuten tietysti talvisodan pommitukset, mutta ennen kaikkea "Stalinin rauhanpommitukset", joissa käytettiin erittäin raivokasta ilmatorjuntatykistön ammuntaa ja että Tampereen konepajat olisivat saattaneet sorvata tykinpateja varmaan lyhyelläkin varoitusajalla. "Rauhanpommituksetkin" kestivät tuntikausia ja niitä oli kaksikin vuorokauden sisään. Mutta: olisiko sinänsä kiehtovassa tarinassa pätkääkään totta? Pekkoja ei ollut tuolloin montaakaan ja ammukset olisi pitänyt varmaan kuljettaa tavaravaunustolla...alkaa tuntua mahdottomalta ajatukselta. (Käyttäjä muokannut 30.06.14 23:27) |
|
| 01.07.2014 09:17 | Pave Saarinen: | Viittaan tuohon viimeksi lähettämääni kuvaan. http://vaunut.org/kuvat/?u=2783&d=30.06.2014 ja Otavan ratapihakaaioon. Tuossa kuvassa kukkula on niin korkea, että pää- ja rantarata jäävät näkymättömiin. Tosin outo juttu tuo hiilenanto. Hiilivaunujen kuljettaminen olisi pitänyt tehdä aika hankalasti rantaradan kautta. Muuten olen sitä mieltä, että kevyen n. 40 mm tykin ammusten siirtämiseen ei tarvita välttämättä hissiä. Itse olen kantanut 75 millisen tykin ammuksia, joita oli viisi kappaletta puulaatikossa. Kaksi miestä sellaista kantoi hyvin. |
|
| 01.07.2014 10:32 | Kari Haapakangas: | Hjaa, sanotaan, että yhden suurpommitusyön ammuskulutuksen (vajaat 15 000 raskaan ja noin 5 000 kevyen tykistön laukausta) kuljettamiseen tarvittiin 25 rautatievaunua. Ammustehtailta tuskin ehdittiin saada suuria määriä täydennystä, mutta varikoilta tietty sitäkin enemmän. Eihän hissiä tietenkään välttämättä tarvita ammusten siirtämiseen, mutta kyllä se vaan kummasti helpottaa. Varsinkin koko yön kestävässä taistelussa. ;) |
|
| 01.07.2014 11:41 | Teppo Niemi: | Ja muistakaa, että rantaradan raiteen 4 (siis ennen vuotta 1968!) länsipuolella oli iso hiilivarastoalue. Ja jos pääsette joskus näkemään kotimaisen elokuvan Salainen ase vuodelta 1942, niin siitä voisi selvitä paljonkin asioita tuohon mysteeriin. | |
| 02.07.2014 23:10 | Ilkka Hovi: | Miten tuonne ylätasolle päästiin voidaan todeta ratakaaviosta http://vaunut.org/kuva/43053?paik=Pasila+alapiha . Pasilassa ei ollut paljon tilaa, joten hiiltä on voitu varastoida myös tuon radan varrella. Olihan siltojen penkereiden lähellä, siltojen aseman puolella laajahko tasainen alue. Veturimieslehdessä oli juttua Talvisodan veturmiehistä ja siitä, että katselivat huolestuneina kun Tampereelta Hv4 lähti vetämään yhtä Gb vaunua tykinammuksia rintamalle. Tällaisilla kuljetuksilla oli etuajo-oikeus. Miksei kuvan laitteisto olisi voinut olla ammushissi ? Vaikea keksiä tuollaiselle rakenteelle muuta käyttöä ja alas (tai ylös, riippuen kummalta tasolta katsoo) vei myös ohjauskiskot. Höyryvetureille oli oma vyörytyslaite, joten hiilestykseen ei tällaista laitetta tarvittu. Jos siitä olisi laskettu hiiltä alas, olisi hiili jouduttu ottamaan kasasta, kuljettamaan "hissille" ja kuormaamaan vaunuun, jolla viety vyörytyslaitteelle. Jos Pasilan ratapihaa katsotaan tänään voidaan todeta raiteita puretun ja vanhat rakenteet ja raiteet on pääteltävä kartoista. |
|
| 03.07.2014 04:18 | Vesa Pykälä: | Tässä linkki videoon ilmeisesti Pasilan hiilenjakopaikalta vuonna 1955. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/valtionrautatiet_on_merkittava_tyollistaja_26383.html#media=26384 aikakohdalla 4:40, Olisikohan jopa sama paikka? |
|
| 03.07.2014 11:38 | Ilkka Hovi: | Se paikka missä filmin veturi ottaa hiiltä oli noin kuvassa vasemmalla sumussa näkyvän valonheitinmaston suunnassa. Tarkemmin sen raiteen varrella, joka tulee isolle tallille pohjoispuolen aukosta. Muistan nähneeni vyörytyslaitteen, mutta kun pääsin kulkemaan Pasilassa oli vyörytyslaite korvattu hihnakuljettimella. Samassa paikassa pystyi ottamaan vettä. | |
| 20.02.2021 10:15 | Pauli Ruonala: | Kuvan betonitorni on sepelimyllyn perustus, korkeus tasan 10 m. Pasilan ratapihaa laajennettiin louhimalla viereisiä kallioita ja samalla hankittiin uusi sepelimylly, mallia Svedala N:o 5. Kuten kuvasta näkyy perustuksen yläpäässä on suorakaiteen muotoinen aukko, jonka päällä mylly seisoi. Kivenlohkareet kaadettiin vaunusta suoraan myllyyn. Alapuolella oli kaksi puista ränniä, joilla valmis raidesepeli ohjattiin joko suoraan alla tai viereisellä raiteella seisovaan sepelivaunuun. Sepeliä levitettiin radalle vain kesäisin mutta sepelimylly toimi ympäri vuoden, sepelinvalmistus työllisti Pasilassa 100 henkeä. Valmiin sepelin varasto oli yläradan ja alemman radan välissä myllyn eteläpuolella. Näin kertoo Wäinö Rankka artikkelissaan "Raidesepeliä rautatien kallionleikkauksista", Teknillinen aikakauslehti 1/1934. |