27.07.1974 / Pännäinen

27.07.1974 Menossa Pietarsaareen. Nokian pikku veturit vietiin sinne vuotta aikaisemmin. Toki kävin katsomassa useampaankin kertaan. Juna ja kello ovat ristiriidassa lähteitteni kanssa. Muistelisin , että on sunnuntai. Taidan olla eksynyt. Miljöö on silti hyvä.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Reino Kalliomäki
Lisätty: 01.07.2014 03:01
Junatyyppi
EP: 58
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sekalaiset: Henkilökunta, Muu ajoneuvo
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

01.07.2014 07:57 Pasi Seppälä: Onpa erikoisen näköinen linja-auto. En muista koskaan tuollaista nähneeni. Hyvä ajankuva jälleen Reinolta.
01.07.2014 09:51 Eljas Pölhö: Bruno Ekman, joka liikennöi Pännäisten ja Pietarsaaren välillä, valmisti linja-autonkoreja omaan käyttöönsä. Olisiko kuvassa yksi sellainen?
01.07.2014 11:10 Tapio Arvola: Linja-auton rekisteritunnuksen VBS-461 perusteella heräsi kysymys, että voiko kuva olla vuodelta -73? Oliko Vaasan läänissä ehditty kesään mennessä jo aakkosissa noin pitkälle. Eikö ollut niin, että valkopohjaiset kilvet tulivat vuoden -72 aikana, mutta eivät kuitenkaan vuoden alusta. Katsoin Bussidatan listasta, että rekisterinumero on todella se miltä se tästä kuvakulmasta näyttää. Auto on vuodelta -63, mutta ollut kilvitettynä useilla eri tunnuksilla. Tämä on tällaista viilausta, mutta hieno kuva innoitti pohdiskeluun.
01.07.2014 12:33 Tapio Muurinen: Kuvassa on EP58 juuri lähdössä jatkamaan etelään. (klo 9:34, -74). Vuotta aikaisemmin lähtöaika oli klo 9 pintaan.
01.07.2014 12:58 Kimmo T. Lumirae: Muistelen, että 1972 juna kulki EK-tunnuksella ja oli siis EK58, ja siinä ainakin liikenteen alkuvaiheessa käytettiin 2 Sv12-vetoa, joka oli nuorelle junien tarkkailijalle erikoisuus. Pettymys seurasi, kun mahdollisesti seuraavana aikataulukautena siirryttiin tuikitavalliseen Hr12-vetoon. Juna oli tuolloin viisivaunuinen, käsitykseni mukaan aina; pitääkö käsitykseni yhtä todellisuuden kanssa?

Mutta tuo bussi; hakuni Bussidatasta ei tuottanut tuloksia; mikä bussi tuo siis on?
01.07.2014 13:27 Tapio Muurinen: Muistelusi pitää jokseenkin paikkansa, mutta useimmiten vetäjänä oli Lapponian alkuaikoina 2xSr12, Savoniassa Sr12, ehkä myös Kareliassa.
01.07.2014 17:32 Juhana Nordlund: Tunnus VBS-461 lienee otettu käyttöön syksyllä 1974. Kuva ei voi siis olla peräisin tuota vanhemmalta ajalta. Kuvan tunnusta edeltävä rekkari oli YEE-63 ja sitä edeltävä YB-134. VBS-kilven jälkeenkin ajoneuvolla oli ainakin vielä yksi rekkari, nimittäin VET-741.
01.07.2014 18:17 Petri P. Pentikäinen: Se, että alkuaikojen erikoiskiito/erikoispikajunissa oli useammin veturina es-er kuin es-vee, rimmaa sen kanssa, että junat olivat aikansa varustelluimpia. Oli siis tarjolla höyryäkin.
01.07.2014 19:03 Samppa Maunuksela: Oikein iso Scania! Ekman oli aikanaan enempi pikkumoottoristen käyttäjä. Kaksi tunnusta olisi vielä jatkoksi; VHP-641, VJT-871.
01.07.2014 19:31 Jyrki Talvi: Perinteikäs EP 58 Lapponia, Ol - Hki via Pko ja Hurun vetämänä.
(Käyttäjä muokannut 01.07.14 19:32)
01.07.2014 23:12 Kari Suominen: Bussi kuvassa on mitä todennäköisemmin Ekmanin omaa tuotantoa, sillä nokan muotoilu on niin uniikki, että sille ei löydy esikuvaa aikansa korittamoiden malleista. Sekalaisista lähteistä löytyi tietoa, että Ekmanin oma korituotanto tuli tiensä päähän 1965, joten kuvan bussi on viimeistään silloin valmistettu, ellei jo aiemmin. Sen lisäksi että Ekman valmisti omaan tarpeeseen busseja, riitti tuotannosta muutamia yksittäisiä kappaleita muillekin lähiseudun pienille yrityksille.


Ekmanilla oli yrityskumppanina Skog niminen mies 1940-luvulta aina 1960-luvulle. Ekman & Skog ajoi junia korvaavaa linjaa Uudestakaarlepyystä Kovjoen asemalle 1950- ja 1960-lukujen tienoilla. Muita Ekman & Skogin ajamia linjoja olivat Pietarsaari-Voltti-Kortesjärvi-Vilobacka. Tänä päivänä Bruno Ekmanin yritys käyttää nimeä Ekmans Bussar. Yhtiö ajaa edelleenkin junabussia Pietarsaari-Pännäinen http://www.ekmanbus.fi/fi/aikataulut, joten kyllä yhtiön toiminta varsin tiiviisti liittyy jo liki 60 vuoden ajalta rautatieliikenteeseen.

Vähän päivitystä tähän kuvaan löytyy täältä http://vaunut.org/kuva/60974 ja täältä http://vaunut.org/kuva/89431
(Käyttäjä muokannut 01.07.14 23:26)

01.07.2014 23:39 Reino Kalliomäki: Kiitos kaikille! Löysin päivän allakan marginaalista : 27.07.74 . Pieni töherrys "Schauman,Nykarleby". Palataan jälkimmäiseen, ja Schaumaniin vielä myöhemmin. Tulin siis Haapajärveltä, siksi 58. Korjaan päivän, en muuta tekstiä.
02.07.2014 01:13 Joona Packalén: Bussidatasta kuitenkin löytyy kuva samaisesta bussista(VBS-461) sivunumeroltaan 12. Eli alusta on listojen mukaan Scania-Vabis B7558 vm.63 ja kori tosiaan Ekmanin omaa tuotantoa.
02.07.2014 02:02 Kimmo T. Lumirae: OK, kiitokset myös puolestani lisätiedoista. Palaisin tuohon Sr-asiaan; miksi 2 Sr 12? EK-junan vaunut olivat kaikki teräsvaunuja ja niissä on yksikkölämmitys öljypolttimilla. Uutta ja modernia oli, ei teräsvaunujen käyttö vaan pelkkien teräsvaunujen käyttö. Muistelen, että aikataulukirjassa olisi pikajunilla ollut sn 110, mutta EK- ja sittemmin EP-junilla 120 (muistikuva on hatara, mutta arkistossa saattaa olla jotain tai sitten ei...). Myöhemmin 70-80 -lukujen vaihteessa pikajunien sn ilmoitettiin 110/120 ja ratkaisevaa oli, onko mukana yhtään puuvaunua vaiko ei.
02.07.2014 11:57 Tapio Muurinen: Minä en tiedä syytä, miksi käytäntö oli tuo, että suosittiin Sr12:ta. Ehkä saatiin vetäjiksi uusinta kalustoa? Ehdoton tuo käytäntö ei varmaankaan ollut. Lapponian aikataulukoeajossa keväällä 1972 oli 2xSr12. Ne olivat silti aika lujilla 6-vaunuisen tyhjän junan kanssa. - Jossain täällä on siitä Eljaksen laittama raportti. Myös Päijänteen ympäriajossa 20.4. vetäjänä oli Sr12. Tällöin testattiin lähinnä EK-vaunustoa erilaisilla radoilla. Jostain syystä Savonia pärjäsi yhdellä veturilla (Sr12) tunnetusti raskaalla radalla. Oliko sille laadittu löysempi aikataulu kuin Lapponialle, mene ja tiedä.
02.07.2014 13:08 Petri P. Pentikäinen: Erikoiskiitojunien aikaan oli yhä useita työmaita S-radalla, joten aikataulutkin olivat löysemmät.
02.07.2014 13:49 Kimmo T. Lumirae: Ristittiinkö EK57 Lapponiaksi heti alun alkaen? Mutta vaunusto; minulla on sitkeä muistikuva junia Tampereen asemalla tarkkailleena, että vaunusto olis ollut nimenomaan viisivaunuinen, ja näistähän kaksi oli uusia, ravintola (Rt?) ja 1.luokan hyttivaunu, joka oli maassamme uusi malli.

Olen kertonut jossain yhteydessä tästä Tampereen EK/EP 57 Lapponian lipuntarkastuksesta: junaan vaadittiin etukäteen ostettu paikkalippu ja liput tarkastettiin jo ennen junaan nousua. Matkustajat muodostivat jonot junan oville, ja asemalta oli näköjään komennettu kaikki asemamiehet sun muut mahtipontisesti pönöttämään virkapuvussaan ovelle, ja tarkastamaan jokaiselta, että lippu on kunnossa.

En tiedä, mitä tarkoitusta tämä palveli, mutta tuskin menisi tänä päivänä läpi. Ja jossain vaiheessa tästä tärkeilevästä tavasta sitten luovuttiinkin.

EK/EP 57 lähti Helsingistä tasan kello 16, oli Tpe 17.55 ja jatkoi pohjoiseen 18.00. Se ei pysähtynyt lainkaan Hki-Tpe -välillä ja ajoaika 1.55 h oli ennennäkemättömän nopea. Ilmeisesti tästä syystä siihen valittiin vetokalustoksi 2 Sr12, ja sitten kun huomattiin, että juna kulkee vähemmälläkin taulussaan, vaihtui 1973 (?) vetäjäksi Hr12.

Savonian ja sittemmin Karelian Sr12 (olihan Kareliassa Sr12-veto, olihan?) on myös mietityttänyt; ilmeisesti taulu oli sen verran löysempi, koska muutenhan käytäntö ei olisi toiminut, kuten Tapio kirjoitit.


Paikkalipun hinnasta ei ole varmaa muistikuvaa, mutta joskus moottorikiitojuniin (MK) oli lunastettava "paikkalippu" eli maksettava lisämaksu, vaikkei paikkoja olisi edes ollut ja tämän suuruus noin vuonna 1972 oli kaksi tai kolme markkaa. Olisiko EK/EP-junan paikanvarausmaksu ollut sitten viitosen? Ehkä.
02.07.2014 15:09 : Vaunuja oli EK/EP-junien peruskokoonpanossa alun perin juuri viisi. Resiina vuodelta 2002 kertoo EP-junien historiikissa tästä lisää. Ykkösluokan ja ravintolavaunun lisäksi uutta oli, että junahenkilökunnalla oli vain jälkiasennettu "konduktöörinkoppi" yhdessä matkustajavaunuista, matkatavaraosasto puuttui kokonaan. 1970-luvun puolivälissä kokoonpanoon ilmestyi yhden päivävaunun tilalle toisen luokan hyttivaunu Eht.
02.07.2014 17:18 Kimmo T. Lumirae: Ahaa! Eli 1970-luvun lopulla Lapponia saattoi olla: Cht, Rt, Eht, Eit ja Eit, olenko oikeassa? Nimimerkillä "1:87 Lapponian rakentaja" :o}

(Tuo Eht on tuttu vaunu mutta että sen voisi sovittaa Lapponiankin runkoon?)
02.07.2014 17:22 Alex Chudoba: Toisen Eitin tilalla lienee ollut Eift, muuten varmaankin juuri noin.
02.07.2014 18:44 Tapio Muurinen: Kuvan http://vaunut.org/kuva/77810 alle on kertynyt paljon juttua näistä EK/EP-junista ja niiden vetäjistä. Karelian alkuajoilta minulla on vähemmän muistoja, mutta kyllä sekin näköjään kulki yhdellä Sr/Dv12:lla http://vaunut.org/kuva/46355?tag0=16%7CE​P%7C7 Ehkä useimmiten (vai myöhemmin) se oli Dr13:n perässä.
02.07.2014 19:23 Kimmo T. Lumirae: Tosi kuin vesi, Tapio, kiitos linkistä. Siinähän sitä käytiin liki samaa keskustelua. En muistanut näitä pari vuotta sitten juteltuja detaljeja. Tässä kuitenkin tietämys karttuu, kuten tuo pienoisrautatieharrastajan kannalta mitä kiintoisin tieto tuosta Eht:n mukanaolosta.

Lomalukemistoksi voisi ottaa kyllä Resiinat; minulla on arkistoituna alkuvuosien puuttuvia satunnaisia numeroita lukuun ottamatta likimain kaikki Resiinat; niissä olisi aika paljon muisteltavaa, ja sellaista, jonka tietäminen on sittemmin jostain syystä tullut ajankohtaiseksi.
(Käyttäjä muokannut 02.07.14 19:27)
02.07.2014 22:52 Eljas Pölhö: MK57 muuttui veturijunaksi 26.9.1971 (MK58 samana tai seuraavana päivänä). Erikoispikajuna-nimi otettiin käyttöön 3.6.1973 alkaen. Silloin annettiin nimi kolmelle junaparille: Karelia, Lapponia ja Savonia. Savonian kulku muutettiin Kuopiosta Kontiomäelle saakka. Tuolloin 1973 junien peruskokoonpano oli Helsingin päästä lukien: Cit+Rt+Eift+Eit+Eit.
04.07.2014 18:03 Eljas Pölhö: Sain Timo-Pekka Langelta päivitettyä tietoa Ekmannin busseista. Bruno Ekman ei itse valmistanut koreja, vaan firma Ström & Herrgård. Näillä ei ollut omaa verstasta, vaan korit valmistettiin asiakkaiden tiloissa. Bruno Ekman oli ilmeisesti heidän suurin asiakkaansa, mikä on varhaisemmin johtanut harrastajia harhaan. Ström & Herrgårdin viimeinen bussi (-67 Scania Vabis B56) jäi heiltä kesken ja Lahden Autokori viimeisteli sen, auton käyttöönotto 1970.
05.07.2014 09:59 Kari Suominen: Eljas : T-P Lange on SLHS:n puuhamiehiä ja voisi tämän saman sinulle konsultoimansa tiedon Ekmanin korinvalmistuksesta myös oman seuransa digi-julkaisuun päivittää, sillä mm. sieltähän sitä tietoa tämänkin keskustelun pohjaksi käytiin hakemassa.
(Käyttäjä muokannut 05.07.14 10:19)
19.07.2014 13:06 Tapio Muurinen: Edellä keskusteltiin EP-junien peruskokoonpanoista, joka oli normaalisti 5-vaunuinen. Keväällä -76 (30.3.1976) lisättiin juniin EP 57 "Lapponia" ja EP 54 "Polaria" vaunut myyntinumeroiltaan 105 ja 106 välille Helsinki-Seinäjoki-Helsinki. Aluksi vaunut eivät kuuluneet automaattisen paikanvarauksen järjestelmään.
21.07.2014 13:34 Tapio Muurinen: Yhdysliikenne VR:n ja Ekmanin kanssa välillä Pännäinen-Pietarsaari jatkui tästä ajankohdasta ainakin vielä kolme vuotta. 1.6.1976 yhdysliikennesopimukset Pohjolan Liikenne Oy:n ja Viipurin Linja-Auto Oy:n kanssa irtisanottiin, myös Ekmanin kanssa sopimus oli katkolla. Pietarsaaren kaupunki tuli mukaan, ja sopimusta jatkettiin 1.7.1976 alkaen vuodella.
30.07.2014 13:22 Tapio Muurinen: Pännäinen jatkaa - VT:tä (Virallisia Tiedotuksia) unilukemisiksi selaillessani tuli vastaan tiedotus, että yhdysliikennesopimusta Ekmanin kanssa jatkettiin alkaen 1.7.1977 toistaiseksi (yhteys jokaiselle junalle, jotka Pännäisissä pysähtyvät).
16.04.2016 00:47 Tomi Tyni: Ekmanin tallilla Pietarsaaressa noita linja-autonkoreja kuitenkin tehtiin ja lähes kaikki Bruno Ekmanin käyttöön. Oliko Ström & Herrgård sitten koko ajan valmistuksen alihankkija? Itse luulin vain tuon SLHS:lle menneen auton #25 olleen Ström & Herrgårdin valmistama.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!