17.07.2014 / Tampere asema

17.07.2014 Tamperren asemalla päistatti päivää Dv-12 2558.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Reijo Kankkunen
Lisätty: 18.07.2014 18:33
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

18.07.2014 19:18 Sauli Pietikäinen: Varmaankin Dv12 2558, eikä Dv- 12 2578. Tunnisteisiin saanee myös lisätä numeron.
18.07.2014 22:00 Harri Junttila: Deevereitä lieneen salaa vaivihkaa valmistettu lisää :)
19.07.2014 16:33 Ilpo Falin: No ehkä olisi kannattanut tilata lisää. Lueskelin tässä Suomen veturit osaa 2 (Eonsuu-Honkanen-Pölhö); aika monen koneen kohdalla oli maininta, että "...moottori osoittautui epäluotettavaksi" Ketkähän nykyään hoitavat hommat, jos ukkonen teloo ajolangat.l Taitaapi olla deeverit (ja minun nuoruuteni lemppari dv16 2040, joka luki iltasadun klo 22.33 Savonlinnan Kauppatorin asemalla,silloin asuessani Kasinonsaaressa opiskeluaikoinani on romutettu...)!
19.07.2014 16:44 Eljas Pölhö: Mainitaanko siellä jossain, että myös Dv12 MGO-moottorit olivat aluksi huonoja kestävyydeltään? Tapani Kilpinen keräsi aikoinaan lurttelon moottorien runkojen numeroista, missä veturissa ne olivat, milloin ne korjattiin ja minne sitten sitten asennettiin. Olisiko se ollut Tampella (vai VR:n koneosasto?), joka huomasi mikä parannus niihin oli tehtävä, jotta ongelmasta päästiin eroon. Ongelma koski vain 60-luvulla valmistuneita vetureita eikä välttämättä niistäkään uusimpia. Ehkä se lista on vielä olemassa, mutta en kyllä tiedä missä.
19.07.2014 17:30 Ilpo Falin: Heh, kirjantekijä...no luen vain tekstiä opuksesta, jossa olet ollut yhtenä toimittajana. Siellä kyllä mainitaan MGO-linsessimoottori; kestävyydestä ei ole mainintaa. Mutta näin maallikkona ja kyynisenä toimittajana oletan, että nämä deeverit ovat yksi Suomen rataverkon tukipylväs! Tuskinpa ne enää olisivat kuviossa mukana. -Oliskohan ollut tämä Kilpisen lista sopivasti pedantti yksityiskohta julkaisuusi? Deeverit ovat nykyisin ilmeisesti aika varmoja työjuhtia!
19.07.2014 18:32 Eljas Pölhö: Dv12 on kyllä eräs maailman parhaista vetureista, jos pitkäaikainen kesto ja käyttökelpoisuus ovat mittareina. Mikään hydraulisella voimansiirrolla varustettu veturisarja ei ole missään saavuttanut näiden käyttöikää normaalissa liikenteessä. Alkuharmeja näilläkin oli, mutta niinhän kaikilla kokonaan uusilla malleilla.
19.07.2014 18:36 Ilpo Falin: Täysin samaa mieltä!Ja ulkonäöltäänkin ovat katseen kestäviä (ja osaltaan kannustaneet poikaanikin junaharrastukseen. pienenä hän puhui aina "punaisista vetujeista"...)
(Käyttäjä muokannut 19.07.14 18:38)
19.07.2014 18:50 Ilpo Falin: MItä kokemuksia Sulla on DV16-sarjasta? Tosiaan Savonlinnassa Kieli-instituutissa opiskelin joskus kauan sitten, ja 2040 veti aina iltajunan Parikkalaan liitettäväksi Joensuusta tulevaan yöjunaan (katsoin sitä ikkunasta Kasinosaaresta aina n 22.33; tuli sitten takaisin aamusta Hesan makkarit mukanaan). Joskus 1970-luvulla kerran kesässä olin itsekin siellä matkassa, kun Matti-enoni matkabudjetti salli...
19.07.2014 20:25 Eljas Pölhö: Kokemus on mun kohdalla vähän outo sana tässä ythteydessä. Ainoa kokemus mitä minulla on mistään sarjasta, on niiden vetämästä junasta. Muu on papereista luettua. En ole tainnut koskaan olla minkään diesel- tai sähköveturin päällä sen liikkuessa. Liikkuvan höyryveturin päällä olen ollut Suomessa kolme, Ruotsissa kahdesti ja Englannissa kerran.

Minulla ei ole mitään negatiivista mielessä Dv16 sarjasta. Se taisi olla aika valmiiksi kehitetty malli ja ongelmat olivat sen edeltäjissä. Kuljettajan työskentelyolosuhteet on sitten sellainen asia, josta kuljettajat osaavat kertoa, en minä. Dv16 selvisi hyvin Hv1-3 vetureille suunnitelluista henkilöjunista Savonlinna-Parikkala, Tampereen paikallisliikenne, Tampere-Pori henkilöjunista ja pikajunista Turku-Tampere minun matkakokemusteni mukaan.
19.07.2014 21:56 Ilpo Falin: Kiitos tiedosta ja mukavaa viikonloppua!

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!