20.02.2014 / Toijala
20.02.2014 Virroittimen ylöspäin suuntautuvan voiman pitäisi pysyä vakiona koko virroittimen toiminta-alueella, ei pelkästään yhdellä tietyllä toimintakorkeudella. Liian suuri kontaktivoima aiheuttaa ajolangan ja hiilien ennenaikaista kulumista, kun taas liian pieni voima aiheuttaa katkoksia tehonottoon ja kipinöintiä, mikä sekin vahingoittaa ajolankaa. Kuvassa kipinöinti on normaalista pakkaskelistä aiheutuvaa, ei siis huonon kontaktin aikaansaamaa.
Kommentit
| 21.08.2014 19:35 | Topi Lajunen: | Kipinöinnillä tässä tarkoitettaneen valokaarta, joka muodostuu virroittimen ja ajolangan väliin fyysisen kontaktin katketessa. Valokaari kylläkin välittää tehoa lähes siinä missä kontaktikin, joten tehokatkoksia ei käsittääkseni aiheudu. Pakkaskelillähän virroittimen valokaari on tavanomainen ilmiö (ja järjestelmän ominaisuus...), enkä ole havainnut tuolloin ongelmia tehonotossa. | |
| 21.08.2014 19:43 | Kari Suominen: | Juuri tätä tarkoitin. Kuva on vähän harhaanjohtava tässä asiayhteydessä. Kiitos Topille tarkennuksesta. | |
| 21.08.2014 19:54 | Toni Lassila: | Tuo "hitsaaminen" on aika epämiellyttävän näköistä, kuuloista ja tuntuista. Ja se myös, kun veturi laskee virroittimen. | |
| 21.08.2014 20:19 | Jarno Korhonen: | Pimeässä pakkasillassahan tuo valokaari on komea näky, koko tienoo loistaa turkoosina. Kun valokaaressa on kyse kontaktin katkeamisesta, niin miksi ilmiö korostuu mitä kovempi pakkanen? Onko ajolangassa oleva nanomillien paksuisella kuuralla niin iso vaikutus kontaktiin? (Käyttäjä muokannut 21.08.14 20:23) |
|
| 21.08.2014 20:22 | Toni Lassila: | Mutta eipä kannata paljoa katsoa sitä valokaarta... | |
| 21.08.2014 20:33 | Kari Suominen: | Hitsauslaitteet on rakennettu nimenomaan sellaisiksi, että syntyisi valokaari joka sulattaa puikon ja osan hitsattavista kappaleista yhteen. Veturin virroitin taas rakennetaan niin, että valokaarta ja kipinöintiä esiintyisi mahdollisimman vähän tai ei lainkaan. | |
| 21.08.2014 21:10 | Mikko Mäntymäki: | Toni valokaaren suuruuteen vaikuttaa virta jonka veturi ottaa sisälle, kun on kunnon "kuurakeli" ja ratti nollassa niin siltikin syttyy valokaari virroittimen ja langan välille. Jos on "kunnon "kuurakeli" ja ratissa 1300A niin sillä valaisee koko peltoaukean. | |
| 21.08.2014 23:59 | Oskari Kvist: | Siinäpä esimerkkiä (Sr1, P707, Markkala vielä silloin kun oli tasoristeykset käytössä).. http://www.youtube.com/watch?v=0hF0s0Pt5iQ | |
| 22.08.2014 00:01 | Oskari Kvist: | Sr1-veturilla maksimiteholla ajettaessa (3280 kW) ajolangasta otettava virta olisi noin 131 A. Tietysti siihen vielä lisäksi 1500V syötön ottama virta.. | |
| 23.08.2014 14:57 | Toni Lassila: | https://www.youtube.com/watch?v=MlZFxB40C1c Tässä puolalaisen EP09-sähköveturin virroitin räiskii kunnolla talvella. Onhan siellä erilainen sähköistysjärjestelmä (3kV DC) kuin Suomessa toki. | |
| 23.08.2014 14:59 | Toni Lassila: | https://www.youtube.com/watch?v=80VLszyVwcg Tässä vielä kirkkaampi valokaari. Aika rajun näköistä ja kuuloista pimeässä. | |
| 01.09.2014 20:13 | Jouni Nousiainen: | Tuossa puolalaisessa videossa kyllä vaikuttaisi olevan jo ongelmia tehonsyötössäkin | |
| 25.08.2016 10:29 | Ossi Rosten: | Vanahaan kommenttiin kommenttia. 3kV jännitteellä virrat toki on ihan toista luokkaa kuin 25kV järjestelmässä jolloin liekin kirkkaus on toista luokkaa, ja tasavirralla ei valokaari sammu jokaisen nollajakson aikana vaan saattaa kaari roihuta pitkäänkin vallan iloisena. Vaihtojännitteellä valokaari sammuu 100 kertaa sekunnissa jokaisen nollajakson aikana, eikä välttämättä joka puolijaksolla syty uudelleen riippune kontaktista ja virrantarpeesta jne.. | |
| 25.08.2016 14:18 | Tuukka Ryyppö: | Todella mielenkiintoinen keskustelu luettavaksi. Kiitos, Ossi :) |