14.09.2014 / Szczecin, Puola
14.09.2014 Muutama metri Szczecinin päärautatieasemalta itään rautatie ylittää Oder-joen kääntösiltaa pitkin. Saapuvan IC-junan veturina EU07 085 vuodelta 1969.
Kommentit
| 15.09.2014 23:07 | Ari Palin: | Taustalla näkyvät kirkko ja sen viereinen kerrostalo ovat melko saksalaisen oloisia, mutta entistä Saksaahan tämä Stettin onkin. | |
| 15.09.2014 23:10 | Toni Lassila: | Mikä on tuon paikan "suomalainen" nimi? Štšetsin? | |
| 15.09.2014 23:11 | Jimi Lappalainen: | Google Mapsin mukaan Szczecinissä on seitsemän kolmioraidetta! :) | |
| 16.09.2014 08:30 | Timo Salminen: | Ei ole mitään erityistä suomalaista nimeä. | |
| 16.09.2014 08:55 | Jorma Rauhala: | Jos on vaikeaa kirjoittaa paikan nykyistä nimeä, niin voi aina kirjoittaa sen pitkään käytössäolleen historiallisen nimen eli Stettin. Kyllä kaikki senkin tietävät ja ehkä paremminkin. | |
| 16.09.2014 09:49 | Toni Lassila: | Minulle se ei ole vaikeaa, mutta joillekkin voi olla. | |
| 16.09.2014 13:26 | Topi Lajunen: | Olisi kuitenkin suotavaa, että käytäntö on yhtenäinen. Hakutoiminnot, ja niin edelleen. Ja jos pitää valita yksi, niin ilmiselvä ratkaisu on käyttää paikan suomen kielessä virallista nimeä. Tässä tapauksessa se on Szczecin, eli ei kun harjoittelemaan. :) | |
| 16.09.2014 14:43 | Toni Lassila: | Eikö tuo "szcz" ole sama äänne kuin venäjän "štš"? | |
| 16.09.2014 14:46 | Leo Männistö: | Niin, mutta entäpä tuo joki sitten. Pitäisikö käyttää suomen kieleen vakiintunutta saksalaista nimeä Oder vai puolalaista muotoa Odra? Ja tuo Szczecinhän on nimenä todella uusi. Stettin perustettiin vuonna 1243, mutta Szczecin on ollut olemassa vasta vuodesta 1945. Kaupunginosien nimetkin ovat mitä suurimmassa määrin puolaistettu/puolinnettu vanhoista saksankielisistä nimistä. | |
| 16.09.2014 20:40 | Ari Palin: | Mitenkä muuten Kaliningrad, käyttävätkö saksalaiset siitä edelleen vanhaa nimeä Königsberg kuten mekin puhumme esimerkiksi Viipurista emmekä Vyborgista? | |
| 16.09.2014 21:08 | Leo Männistö: | Nytpä laitoit pahan... Gdansk on toki edelleen Danzig, samoin Tshekin puolella olevat Karlsbad (Karlovy Vary) sekä Marienbad (Mariánské Lázně), mutta Königsbergistä en osaa sanoa. | |
| 16.09.2014 21:10 | Kimmo T. Lumirae: | Käsittääkseni saksalaiset käyttävät vanhoja saksankielisiä nimiä niille kaupungeille, mitkä ovat vanhoja saksalaisia kaupunkeja tai mille nimiä on annettu. Königsberg, Posen ja höyryvarikko Wollstein. Ja monta muuta. (Käyttäjä muokannut 16.09.14 21:11) |
|
| 16.09.2014 21:43 | Leo Männistö: | Kumma kyllä Italiasta löytyy paljon "saksannettuja" (ja myös "suomennettuja") kaupunkeja. Esim. Firenze/Florenz, Rooma/Rom, Venetsia/Venedig jne. | |
| 16.09.2014 22:12 | Kari Haapakangas: | Saksassahan oli vielä pitkään toisen maailmansodan päättymisen jälkeenkin julkaista kartastoja, joissa Saksan rajat eivät olleet aivan nykyisillä paikoillaan... | |
| 16.09.2014 22:18 | Ari Palin: | Saksankielinen Wikipedia näyttää käyttävän Kaliningradista venäjänkielistä nimeä: http://de.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad. Latinaksi sille löytyykin paljon nimiä: http://la.wikipedia.org/wiki/Kaliningradum. :) | |
| 17.09.2014 00:10 | Heikki Kannosto: | Muutama irtopiste sille joka tunnistaa saksankielisten Agramin, Laibachin ja Pressburgin varsinaiset nimet. | |
| 17.09.2014 00:15 | Jouni Hytönen: | Oliko Pressburg Bratislava? Tylsää googlata, jos ei muuten ole käsitystä eli en arvaile muita. | |
| 17.09.2014 00:17 | Jouni Hytönen: | Lemberg voisi olla myös listalla. Eipä kyllä paikannimistä Mitau tai Memel ihan heti arvaisi, millä nimillä ne tänä päivänä tunnetaan. | |
| 17.09.2014 00:46 | Topi Lajunen: | Laibach taitaa olla Ljubljana. (En googlannut.) | |
| 17.09.2014 06:14 | Kimmo Säteri: | Lisätään listaan ulkomuistista myös Reichenbach (Liberec), Lüttich (Liege) ja Pilsen (Plzen). :) | |
| 17.09.2014 07:52 | Timo Salminen: | Baltiahan noita on täynnä (kuten juuri esim. Mitau = Jelgava ja Memel = Klaipéda) pitkäaikaisen saksalaisasutuksen vuoksi. Osa on maakielisistä nimistä väännettyjä, etenkin monet pikkupaikkojen nimet, mutta suuri osa kokonaan eri nimiä. | |
| 17.09.2014 08:44 | Kari Haapakangas: | Lemberg on helppo. Sehän vaihdettiin Lvov:iin jo ekan maailmansodan aikana. | |
| 17.09.2014 09:03 | Jouni Hytönen: | Tilsit - Советск. :) | |
| 17.09.2014 10:39 | Jorma Rauhala: | Yksi erikoinen nimi on Helsínquia (ei ole kylläkään saksaa). | |
| 17.09.2014 22:07 | Ari Palin: | Entä mitä kaupunkeja ovat Pernau ja Dorpat? | |
| 17.09.2014 22:42 | Jimi Lappalainen: | Pernau = Pärnu? | |
| 17.09.2014 22:55 | Heikki Kannosto: | Agram odottaa ratkaisua; tässä pähkinäksi kolme hollantilaista: Aken, Ieper, Luik. Belgianpaimenkoirien rotunimet ovat groenendael, tervueren, laekenois ja malinois. Kolme ensimmäistä ovat käsittääkseni kielellisesti väärin - nykyisten paikannimien mukaan oikeita muotoja olisivat groenendaler eli viherlaaksonpaimenkoira, tervurense ja laekense, ja malinois on hollanniksi mechelaar. Kaipailen hollantilaista tv-sarjaa Paimenkoiran päiväkirja 1970-luvulta. Saksantaitoa sentään pystyy jotenkuten pitämään yllä rikossarjoja katsomalla ja kuuntelemalla. |
|
| 17.09.2014 23:42 | Ari Palin: | Pernau on Pärnu kuten Jimi tiesi/arvasikin. | |
| 17.09.2014 23:46 | Jimi Lappalainen: | Puhdas arvaus se oli :) | |
| 18.09.2014 00:32 | Kimmo T. Lumirae: | Dorpathan on Tartto ja Reval Tallinna. Tartosta löytyy muuten Hotel Dorpat. (Käyttäjä muokannut 18.09.14 00:32) |
|
| 18.09.2014 01:45 | Eljas Pölhö: | Luik on Belgiassa eli Liège (yhteen aikaan kävin siellä työmatkalla muutaman kuukauden välein). Agram on unkariksi Zágráb (jolloin muulla kielellä Zagreb), siis Kroatian pääkaupunki. Sieltä lähti 760mm kapearaiteinen rata Zágráb-samobori h.é.v, ehkä paremmin tunnettu nimellä Samoborer Kleinbahn tai vuodesta 1951 Gradske željeznice u Zagrebu (GŽZ); välissä oli muitakin nimiä. Tutustuin rataan 1969 ja se suljettiin 1979. Siellä oli hienoja pyöreäpäisiä moottorivaunuja 'Silberne Pfeil', joita oli 1-, 2- ja 3-vaunuisia, valmistaja Jugoslavialainen tehdas Gredelj (entinen Unkarin valtionrautateiden Zagrebin konepaja). Linkin takana näkyy niitä moottorivaunuja ym. http://zkahlina.ca/cro/?p=2659 |
|
| 18.09.2014 01:53 | Eljas Pölhö: | Akenissa minä kävin pari vuotta sitten niiden tunnetuilla joulumarkkinoilla http://www.weihnachtsmarkt-deutschland.de/weihnachtsmarkt-aachen.html Ieperissä en ole käynyt ja se piti luntata uteliaisuuttani. Mutta saatte pohtia tai luntata itse. |
|
| 18.09.2014 07:20 | Kari Haapakangas: | Ieper kuulostaa vahvastikin brittien kuululta taistelupaikalta ensimmäisessä maailmansodassa, mutta on kylläkin Belgiassa. Mikä se sitten voisi Hollannissa olla, niin... | |
| 18.09.2014 08:20 | Timo Salminen: | Wesenberg, Hapsal, Arensburg, Oberpahlen, Laisholm, Walk, Werro... | |
| 18.09.2014 11:20 | Heikki Kannosto: | Öh, hollantilainen tarkoittaa hollanninkielistä. | |
| 18.09.2014 15:58 | Tuukka Ryyppö: | Wenden, Mitau, Memel, Schaulen on vielä mainitsematta. (Käyttäjä muokannut 18.09.14 15:58) |
|
| 18.09.2014 17:39 | Timo Salminen: | Mitau tuolla kai oli mutta Libau puuttui. | |
| 18.09.2014 18:44 | Jouni Hytönen: | Libau oli liian helppo arvata. :) Entäs Rositten? | |
| 18.09.2014 18:48 | Jouni Hytönen: | Cranz on myös aika kaukana siitä nimestä, joka kartoista tänä päivänä löytyy. | |
| 20.09.2014 00:10 | Ari Palin: | Dorpat on Tartto kuten Kimmo tiesi. Reval-nimellä on aikojen alussa ollut myös suomenkielinen vastine Rääveli. Schaulen taas on rautatiemuseostaan tunnettu Shiauliai. (Käyttäjä muokannut 20.09.14 00:11) |
|
| 20.09.2014 08:17 | Timo Salminen: | Yksi keskeinen ainakin uupuu vielä Liivinmaalta: Fellin. Jos mennään etelämmäs ja toiselle kielialueelle, ei sovi unohtaa Kovnoa. Nykyisen Puolan alueelta taas, josta koko keskustelu alkoi, muistettakoon esim. Danzig, Breslau ja Posen. Ne kuvastavat hyvin sitä, miten vahvemmat ovat siirrelleet, pilkkoneet ja koonneet Puolaa aina kulloisenkin suurpoliittisen tilanteen ja omien halujensa mukaan. |
|
| 20.09.2014 21:21 | Tuukka Ryyppö: | Ja Preussia. Siis sitä alkuperäistä, jossa puhuttiin Liettualle sukua olevaa kieltä ja jonka paikalla on nykyään koillis-Puola. | |
| 13.05.2015 21:29 | Joni Lahti: | Vielä sananen Tallinna nimestä. Yleisesti uskotaan, että se tulee sanoista Taani linn – tanskalainen kaupunki. Jotkut väittävät, että nimen alkuperä olisi Talu linn. Kaupunkia on historiassa kutsuttu myös nimillä Lindanise, Koluva, Rävala maakunnan mukaan (tai nimestä Rebala?), josta Reval, Revelia, Räfwall ja Raevelburgh ja Ревель riippuen miehittäjän kielestä ja ajankohdasta. Vasta vuodesta 1918 lähtien nimi on ollut virallisesti yksistään Tallinn. |