??.??.1985 / Pietarsaari, Alholma

??.??.1985 Kuvateksti oli alkujaan tällainen: 80-luvun puolenvälin kuvasatoa, Suomesta varmasti mutta mistä. En siis tiedä. Kuvan pitäisi olla jopa oikein päin. Isosta kuvasta saattaisi luulla näkevänsä takana olevan voimalaitoksen tai muun kattilallisen rakenteen edessä jonon umpivaunun kattoja joten voi olla rautatieinfraa sielläkin. *** Ja tunnin sisällä tuli tunnistus, kiitos siitä. Nykyään on rautatiemaisema karumpi, kooordinaatit on annettuna.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Petri Koskela
Lisätty: 24.09.2014 19:24
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus, Muu rakennus, Vaihdekoppi
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

24.09.2014 20:15 Jukka Voudinmäki: Resiinassa 1996-3 on sama raideristeys kuvattuna. Alholma.
(Käyttäjä muokannut 24.09.14 20:16)
24.09.2014 22:33 Panu Saarikuru: Niin on, seisoin selkäsi takana, kun otit kuvaa. Otin siitä kuvan itsekin, pitää kaivaa arkistoja...
25.09.2014 13:18 Jorma Rauhala: Taitaa liikennepaikan nimi "Alholma" olla ajallisesti väärin. Oikeampi olisi "Leppäluoto".
25.09.2014 13:51 Kari Rantanen: Taitaa Pietarsaaren enemmistö olla vielä ruotsinkielisiä, että Alholma vielä.
25.09.2014 14:41 Kari Haapakangas: Vaan Alholma on suomalainen muoto. Ruotsiksi Alholmen

Ainakin mikäli uskomme karttapaikkaa, ja miksipä emme uskoisi.
25.09.2014 14:57 Topi Lajunen: Olennaista ei ole se, mikä on paikkakunnan tai paikan nimi millään kielellä ollut, tai on nyt tai tulee olemaan. Vaan se, mikä on liikennepaikan suomenkielinen nimi ollut kuvausajankohtana.
25.09.2014 15:03 Mikko Nyman: Mites muuten nykyään - onko se (toivon mukaan on) "Sköldvikin päivystäjä"? Jos se on muutettu "Kilpilahden päivystäjäksi", poltan Aapiskukkoni pakkosuomen vuoksi. Liikennepaikan nimihän toki on edelleen (onneksi) Sköldvik.
25.09.2014 15:07 Olli Aalto: Näinhän se on virallisesti, kuten Karit kertoivat. Leppäluoto näyttää olevan Ilmatieteen laitoksen käyttämä, mutta en osaa sanoa, missä määrin alueen suomenkieliset tuota muotoa käyttävät. Ja taitaa ruotsi pysyä Pietarsaaren enemmistökielenä maailman tappiin saakka, kun suomenkielisten osuus on laskusuunnassa.
25.09.2014 15:10 Topi Lajunen: Liikennepaikka on kuitenkin vuonna 1985 ollut nimeltään Leppäluoto, kuten JR jo yllä kuuroille korville mainitsi. :)

Sköldvikissä toimivat päivystäjät tunnetaan virallisesti vaihtotyöyksiköiden numeroilla, mutta eivätköhän ne ole edelleen puhekielessä Sköldvikin päivystäjiä.
25.09.2014 15:13 Jimi Lappalainen: 01.07.1999 saakka Leppäluoto, lyhenne Lpl.
25.09.2014 15:15 Olli Aalto: Jaa niin joo, sitähän tuo "ajallisesti" sana meinasikin :) Hieman taas kuume pehmentää päätä...
(Käyttäjä muokannut 25.09.14 15:18)
25.09.2014 17:24 Markku Knuutti: Perimätiedon mukaan: Kun rata ja asema rakennettiin , ei VeeÄrrälle kelvannut sataman nimi Alholma. Nimi Leppäluoto on veeärrän oma keksintö , eikä sille ole RuÅtsin kielistä vastinetta.
25.09.2014 17:36 Olli Aalto: No niinpä tietenkin, olisihan se pitänyt arvata. Aivan kuten Pännäinen, joka sekin on perimätiedon mukaan täysin VR:n oma keksintö Bennäs-nimestä. Nykyään Pännäinen-nimi on tosin saavuttanut jopa virallisen aseman.
25.09.2014 18:42 Kari Haapakangas: Perimätieto erehtynee sen verran, että radan valmistuessa 1887 ei kukaan varmaankaan kaipaillut suomenkielistä muotoa. Sitten kun sellainen piti löytyä, puhtaasti arvaten joskus 20-30 -luvulla, niin kehitettiin sitten tuo Leppäluoto.
25.09.2014 19:59 Jukka Voudinmäki: Suomen virallisen tilaston osio XX (Rautatietilasto) mainitsee Alholman satama-aseman ainakin vuoden 1889 julkaisussa ja siitä aina vuoteen 1924 saakka.

Kuvauspaikka oli tosiaan Leppäluoto vuonna 1985, mutta vaunut.orgin liikennepaikkahaku ei tunne kuin Alholman.
25.09.2014 20:12 Mikko Nyman: Saan aina pakkosuomennuksista valtavan määrän ihottumaa. Hyvinä esimerkkeinä näistä ovat Ilmala (alkup. Luftböle), Kera (alkup. Med), Seinäjoki (Väggå), Pori (alkup. Borgbacken), Parikkala (alkup. Fiskpar) ja Salo (alkup. Mika).
25.09.2014 21:14 Olli Aalto: Mitenkäs Seinäjoen ikivanha Östermyra-nimi, ahdasmielisesti kirjain kirjaimelta kääntäen se olisi "Itämuurahainen" :) Vaikka kylläkin kielipääni sen Itänevana/rämeenä mieltää.

Edit: vai "Väggälv"?
(Käyttäjä muokannut 25.09.14 21:17)
25.09.2014 21:25 Olli Aalto: Kun Maalahden kunta muuttui parikymmentä vuotta sitten kaksikieliseksi, tuli ajankohtaiseksi kyhätä ruotsinkielisten tienviittojen alle myös nimen suomenkielinen versio. Vanhoja paikannimiä ei kuitenkaan lähdetty kääntämään väkisin suomeksi, vaan esim. Långåminnevägen -> Långåminnentie ja Nybyvägen -> Nybyntie.

Tai sitten ne tapaukset, joissa eri kieliryhmät eivät käytä suoraa käännöstä jommasta kummasta kielestä, vaan tyystin eri versioita, kuten Korsholm - Mustasaari.
(Käyttäjä muokannut 25.09.14 21:26)
26.09.2014 00:48 Lasse Hinkkanen: Kyllä rautatie on paikkojen nimiin aika paljon vaikuttanut. Eihän Vaajakoskelta löydy sen nimistä koskea, vaan se on Haapakoski. Haapakosken alapuolella on Vaajavirta, mutta koska oli jo olemassa Haapakoski niminen liikennepaikka, niin tästä paikasta tuli Vaajakoski.
26.09.2014 05:40 Markku Knuutti: Joskos sivus ylläpito sallis mun hiukan poiketa aiheesta!? Tosta ruotsin kielen asemasta tuossa pitäjässä sanoisin: Pietarsaari kun uhkasi "suomenkielettyä" 80 - luvulla , keksittiin ottaa "venepakolaisia" , joille opetettiin ensikielenä Ruotsi! Nykyisin näitä pakolaisia on jo kolmatta polvea , ja he puhuvat täydellistä (paikallista) ruotsia , eikä suomenkielen taitoon ole mitään tarvetta :)
26.09.2014 10:11 Jukka Voudinmäki: Niinhän Pietarsaaren jalkapalloylpeyskin, FF Jaro, opetti aikanaan Aleksei Jeremenkolle (vain) ruotsin kielen taidon, jotta tämän olisi hankala siirtyä Suomessa johonkin kilpailevaan Veikkausliigaseuraan. En tiedä, onko tarina totta, mutta näin sen muistan jostain lukeneeni tai kuulleeni.
26.09.2014 11:51 Mikko Nyman: Lasse: Haapakosken "pitäjään" kuuluu myös muuan Hupeli (alkup. Fyllaspel).
26.09.2014 16:37 Martin Hillebard: Käsitykseni mukaan jokea Seinäjoki on kauan sitten todella kutsuttu ruotsiksi Väggån, tai ehkä Väggälven. Merkityksenä olisi ollut "rajajoki", en tiedä minkä välillä, joidenkin heimojen?
Suvussa on muistitieto, että meikäläisiä olisi joskus elänyt niillä tienoilla, ja että olisivat ottaneet latinalaiselta kalskahtavan nimen Vegelius. Tätä tapahtui ainakin, kun joku jonkin perheen pojista oli lukenut teologiaa - tai mikä sen vastine kauan sitten olikaan - ja päätynyt pappis-säätyyn.
27.09.2014 15:03 Heikki Kannosto: Karjaa - Boskap, Kisa - Loppet, Lahti - Slakt. Onko Varkaus parempi kuin Lahti, kysyi sika toiselta Muppet Showssa vuonna 2 tai 6 ja toinen vastasi että mikä tahansa on parempi kuin lahti. Täydet pisteet suomentajalle - englanniksi aiheena olivat Shakespeare ja Bacon.
28.02.2018 15:35 Esa J. Rintamäki: Turussa työskennellessäni työmatkalla huvitti sellaiset kadunnimet kuin Saramäkivägen, Urpovägen ja Virusmäkivägen. Oletettavasti paikkakunnan svedupetterit olivat tyydyttyneitä lukiessaan ko. kadunnimikilpiä...?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!