??.01.1971 / Tampere asema
??.01.1971 Lumiporukka vaihteen kimpussa. Taustalla jossakin oli aikoinaan TAKO Oy:n yksityisveturi. En tiennyt siitä mitään, vaikka muistan kummastelleeni tehdasta keskellä kaupunkia, miten sen kuljetukset hoidetaan. Olisi tarvinnut ainoastaan kysyä! Ai.
Kommentit
| 01.11.2014 22:44 | Tommi K Hakala: | Oi kuinka hieno ajankuva Tampereesta.. | |
| 01.11.2014 22:48 | Juhani Pirttilahti: | TAKOn tavara lähtee yhä kiskoja pitkin, vaikkakin nykyään välissä pyörii jatkuva rekkaralli. | |
| 01.11.2014 23:27 | Ari Palin: | Idästä päin saapuvalle liikenteelle alkaa tuosta eristysosuus. Mitäköhän tasoristeystä varten se on ollut? Onko laiturialueen pohjoispäässä ollut vartioitu laituripolku? | |
| 02.11.2014 00:51 | Oskari Kvist: | Eristysmerkki on voinut myös tarkoittaa osuutta, jonka yli pitää mennä, jotta sähkösulku ei estä mekaanisen asetinlaitteen vaihteenkääntöä asetinpukista. | |
| 02.11.2014 09:47 | Mikko Otava: | Miten TAKOn liikenne hoidettiin aikoinaan? Raidetta tehtaalle ei ilmeisesti ole ollut koskaan? | |
| 02.11.2014 10:05 | Tommi K Hakala: | Missä kohtaa ylipäätänsä tehdas sijaitsi, siis oliko se Nekalassa? | |
| 02.11.2014 10:21 | Juhani Pirttilahti: | TAKO on Tampereen keskustassa: http://www.metsaboard.com/company/productionunits/tako/Pages/Default.aspx | |
| 02.11.2014 10:51 | Riku Outinen: | TAKOn liikenne hoidetaan Viinikan terminaalin kautta. | |
| 02.11.2014 11:51 | Tommi K Hakala: | Jep, Tako on erittäin tuttu juttu - mutta missä se veturi on tarvittu, siellä terminaalissako ? Kuka muutoin vielä muistaa TAKO-kortit, nuo oman aikansa tarrattomat Post-it -laput ? | |
| 02.11.2014 15:07 | Kimmo T. Lumirae: | Automaattivaihteinen rekka ei liene kovin tavallinen näky Suomessa: kaupungin kuormureissa ja paloautoissa vastaavaa tekniikkaa kyllä näkee. Tällaisia rekkoja on kuitenkin ainakin aiemmin käytetty juuri TAKOn liikenteessä: ehkä joku liikennöitsijä ajaa itse tai säästää kuljettajiensa hermoja, kun on hankkinut tällaisen "kaupunkirekan" tai useampia. Entisen City-Kesoilin, nykyisen Nesteen luota kulkee merkittävä määrä Teljän kuljetuksen rekkoja Ratinansillalle päin; ajanevatko nekin juuri TAKOn liikennettä? | |
| 02.11.2014 15:41 | Tommi K Hakala: | Kyllä, ne ovat niitä Takon tavarakameleita... | |
| 02.11.2014 17:57 | Topi Lajunen: | Eristysmerkki ei edelleenkään tarkoita muuta kuin sitä, että kohdassa on raidevirtapiirin eristys. (Käyttäjä muokannut 02.11.14 17:57) |
|
| 02.11.2014 20:11 | Martin Hillebard: | Eikö Suomessa rekat ole automaattivaihteisia? Asuin viisi kuukautta Floridassa vuonna 1976 ja jo silloin kuulin käsivaihteistoa nimitettävän, Vanhanaikainen vaihteisto tosin mitä Euroopan yksityis- autoihin tuli. Itse en ole koskaan oikein oppinut tällaisella museokalustolla ajamaan, Liikennevalon vaihtuessa vihreään kytkintä nostaessani kuuluu pamaus ja moottori sammuu. Miksi näitä viellä käytetään? Eihän tällaisesta kiusanteosta tarvitse kärsiä, Hevosella ja vaunulla ajaessa. Eikä koskaan höyryveturilla. |
|
| 02.11.2014 20:59 | Mika Koukkari: | Pikkuisen on maisema muuttunut jos osasin kartalle paikallistaa: http://goo.gl/maps/usvJA | |
| 03.11.2014 07:38 | Juhana Nordlund: | Perinteinen automaattivaihteisto momentinmuuntajineen ei liene kovin hyvä ratkaisu maantiepainotteiseen ajoon. Pidän varsin selvänä, että siinä käytössä itsetoimisesti vaihtava vaihteisto on robottivaihteisto. Niitä näkee nykyään jossain määrin jopa paikallisliikenteen busseissa. Ilman momentinmuunninta toimivassa robottivaihteistossa tehohäviöt ovat minimaaliset verrattuna hydraulis-mekaanisiin ratkaisuihin. Paikallisliikennebusseissa itse pidän perinteistä automaattilaatikkoa kuitenkin onnistuneempana. Robotit kun pyrkivät nykimään hieman samaan tapaan kuin perinteiset manuaalit tai puoliautomaattivaihteistot. Toki viimeksi mainittujen nykimiseen vaikutti aika lailla kuljettajan ajotapakin. |
|
| 03.11.2014 13:13 | Kimmo T. Lumirae: | Martin, kertomasi koski henkilöautoja, ja Yhdysvalloissa käsivaihde oli harvinaisuus, joka piti ostovaiheessa tilata erikseen, jos sellaisen halusi; näin siis perinteisessä amerikkalaisten autojen kaupassa. Käsivaihteita suosittiin lähinnä urheilullisissa malleissa, ja niistäkin vain harvoissa. Automaattivaihteisto oli alun perin kaiketi lähinnä momentinmuunnin, jonka sisäisiä toimintoja parantelemalla saatiin sen hyötysuhdetta kohenneltua. Olen tullut siihen käsitykseen, että juuri tämän yksivaihteisen "vaihteiston" käyttö aiheutti alkusysäyksen tolkuttoman kokoisten moottorien käyttöön: jos auto painaa yli 2000 kiloa ja siinä on yksivaihteinen vaihteisto, pitää olla aikamoinen motti liikuttelemassa ko. pirssiä, koska Yhdysvalloissa on auton aina pitänyt kiihtyä kohtuullisen hyvin. Vasta myöhemmin tulivat kaksi- ja kolmevaihteiset, jälkivaihteistolla varustetut mallit. Eli perinteisen tekniikan hyötysuhde on paikoin surkea, ja momentinmuuntimia käytetään siellä, missä teho ei ole niin ratkaisevaa kuin vääntövoima, kuten esim. vetureissa. Rekoissa perinteisen automaattivaihteiston käyttö olisi tiennyt 10-20 % lisää polttoainekuluihin, jotka ovat muutenkin kunnioitettavat. Niinpä automaattivaihteinen maantiekäyttöön tarkoitettu rekka on ollut melkoinen harvinaisuus. Paikallisliikenteen busseissa ja vähän kilometrejä keräävissä autoissa; roska-autot, paloautot jne. automaatista on katsottu olevan hyötyä ja niitä näkee tai oikeastaan kuulee aika paljon. |
|
| 03.11.2014 18:45 | Topi Lajunen: | Perinteisten momentinmuuntimillisten automattivaihteistojen hyötysuhde ei maantieajossa ole välttämättä mahdottoman huono. Ainakin meikäläisellä oli muinoin kulkine, jonka automaattivaihteistossa oli lukitus - toisin sanoen suurimmalla vaihteella tietyn nopeuden jälkeen vaihteiston vetolinja lukittui ohittaen näin itse momentinmuuntimen. | |
| 03.11.2014 19:33 | Juhana Nordlund: | Automaattivaihteistot (hydraulismekaaniset) ovat kehittyneet paljon vuosien ja vuosikymmenien varrella. Erilaisia lukituksia on kehitetty useanlaisia. Esimerkiksi ZF:n linja-autokäyttöön tarkoitetussa 6-portaisessa laatikossa hydraulivetoa on vain vaihteiden 1 ja 2 alkuvaiheessa. Muut portaat ovat kokonaan mekaanisia. Mutta täysin mekaaniset robottivaihteistot ovat momentinmuuntimella varustettuja laatikoita edelleen taloudellisempia ja siksi esimerkiksi pikavuorobussien laatikot ovat lähes järjestään robottivaihteistoja eivätkä perinteisiä automaatteja. | |
| 03.11.2014 19:35 | Topi Lajunen: | Juu, ilman muuta robottivaihteisto pesee lukittuvankin momentinmuuntimen mennen tullen. Vielä kun lisää toisen kytkimen, niin a vot. :) | |
| 25.07.2016 10:21 | Timo Järvi: | Paljon on maisema muuttunut nykyiseen ahtauteen ja kasvottomaan elementtirakentamiseen verrattuna. Oikeastaan, aikas idyllisen rauhallinen tammikuinen kuva, jonka rikkoo vaihteen ympärille torikokousta pitämään eksyneet vaihteiseen nojailijat ;) |