05.11.2014 / Kuopio asema

05.11.2014 P 711 lähdössä Rovaniemelle vain kahdella vaunulla.Syytä ei tiennyt konduktöörikään miksi kaksi vaunua irrotettiin ja jätettiin ratapihalle!

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Reijo Kankkunen
Lisätty: 05.11.2014 10:12
Junatyyppi
P: 711
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

05.11.2014 16:06 Toni Lassila: Aika köyhää, mutta silti parempi kuin bussi.
05.11.2014 19:58 Pasi Utriainen: Nuo kaksi vaunua kyllä riittävät arkipäivän matkustajamäärille. Yksikin vaunu varmaan piisaisi.
05.11.2014 20:37 Mikko Nyman: Voisi kuvitella, että VR:n kannattaisi restauroida Sm1/2-yksiköitä tällaiseen liikenteeseen siten, että ne soveltuisivat järkevästi kaukojunakäyttöön. "Bisneshän" VR:lle on pomminvarmaa, sillä kyseessä on LVM:n ostojunaliikenne. Otin äsken laskimen kouraan ja suoritin sillä muutaman laskutoimituksen ja totesin, että parin kolmen Sm1/2-rungon remontti maksaa pitkässä juoksussa vähemmän kuin sähkövetureiden pyörittäminen tällaisessa liikenteessä.
06.11.2014 00:28 Kimmo T. Lumirae: Entä jos ajatellaan, että Sm1/2 -kalusto on käyttöikänsä päässä? Paljonko silloin kannattaa käyttää rahaa peruskunnostukseen? Sm1:t ruostuvat ja kumpaankin alkavat varaosat olla kiven alla. Lähin huoltovarikko on Ilmala. Tulivatko kaikki nämä varmasti mukaan laskelmiisi?
06.11.2014 08:51 Mikko Nyman: Kirjoitin tuon konditionaalissa - "voisi ajatella". Erikoisen tästä kuitenkin tekee se, että miten Sm1/2-kalusto on "teknisen käyttöikänsä päässä", mutta saman aikakauden Sr1:t eivät ole, vaikka niidenkin korit ovat terästä. Voisi edelleen kuvitella, että 70-luvulla valmistetut Sr1:t sisältävät niin ikään saman vuosikymmenen varaosia kuin Sm1/2-rungot. Leikitellään vielä ajatuksella: Oulussa on uusi varikko, joten voisiko sinne kenties rakentaa huoltovarikkoa myös Sm1/2-rungoille?

Kyllä, tiedän tämän olevan utopistista uumoilua.
06.11.2014 13:50 Kimmo T. Lumirae: Tarkempaa tietoa ei ole; Sm1:ssä on tiettävästi vakavia ruosteongelmia, ja onhan niitä museoautojakin hitsattu kasaan raadoista, joita on kolmekymmentä vuotta pidetty kanakoppina ja sitten myyty alan lehdissä otsikolla "lupaava aihio" tai "pientä laittoa".

Mutta liittyykö asiaan esim. hitsatut kotelorakenteet tai asbesti tai jokin seikka, mitä ei Sr1:ssä ole käytetty; olisi tietysti hassua, jos suomalainen rauta ruostuisi nopeammin kuin neuvostoliittolainen? Ei ole suomalaiseen laatuun enää luottamista, jos kori ruostuu jo heti vajaan 50 vuoden käytön jälkeen...

Sr1:ien varaosat ovat oleellisesti erilaisia kuin Sm:ien; niitä on todennäköisesti Hy knp varasto pullollaan vai valmistaako entinen Neuvostoliiton 27. Sähkölaitetehdas "Valentin Komojev" tms. niitä edelleen? Mutta Sm:ien varaosat ovat 1960- ja 70-lukujen länsimaista tehoelektroniikkaa, jota ei saa mistään. Osa laitteista on varmasti uudistettu uudemmille komponenteille, mutta silti.
06.11.2014 14:01 Juhani Pirttilahti: Voin vakuuttaa, että Sm1:t on ruosteessa. Niiden korirakenne on sellainen, että peltien liitokset kerää kosteutta ja ruostuu.

Sr1:n osat kiertää vetureissa käyden välillä Hyvinkäällä korjauksessa ja ne on oikeastaan siinä kaikki mitä on.

Uudempi tehoelektroniikka vanhenee myös ja saatavuusongelma voi tulla eteen yllättävän pian uusien mallien tullessa tuotantoon. Kenties siis myös Dr16 ja Sr2 on sellaisesta komponenttivajeesta saattanut jo kärsiä.
06.11.2014 14:10 Toni Lassila: Ja Sm1 tai Sm2 olisi sopimaton vaikkapa Kuopio-Rovaniemi-välille, kun niiden kulkuominaisuudet ovat huonot, huippunopeus vain 120 km/h, sisustus lähiliikenteeseen tehty... Ehkä "Sm7" voisi olla parempi ratkaisu (esimerkiksi kaukoliikenne-FLIRT tai muu vastaava moottorijuna).
06.11.2014 14:40 Kimmo T. Lumirae: Toivoinkin, Juhani, että sulla olisi tarkempaa tietoa Sm:n korirakenteesta. Tuo tehoelektroniikan tekninen vanheneminen on varma ongelma nykykalustossa; Sr2:eenhan on Sveitsissä alettu hankkia uudempaa tekniikkaa, mm. IGBT-taajuusmuuttajia, joten tilanne toivottavasti korjataan tällaisella päivityksellä ja koneet pysyvät vielä kauan käyttökunnossa.

Toni, Mikkohan nimenomaan kirjoitti restauroinnista, joka ehkä kattaisi sisustusremontin; toisaalta, onko Sm2 sisustukseltaan sen kummempi kuin esim. Dm12?

Siemensin diesel-Desiro maksoi Dm12:ien tilauksen aikoihin noin 2,4 Me kaksivaunuiselta junalta (LINT oli inansa edullisempi) ja voisi kuvitella, että sähkö-Desiro kolmivaunuisena ei maksaisi hirveästi enempää. Silloin kannattaa varmasti jo tuumata, paljonko kannattaa vanhoja romuja restauroida jos tuolla rahalla saa uutta. Huolto on ongelma, ottaisiko joku Pärnäsen Korjaamo Oy homman hoitaakseen Oulussa, vaiko Siemens itse; motit saa ehkä hankittua huoltosopimuksellakin?
06.11.2014 15:32 Topi Lajunen: Sm1- ja Sm2-kaluston kulkuominaisuuksia ei kannattane niputtaa yhteen. Sm2 kulkee varsin nätisti.
06.11.2014 16:15 Kimmo T. Lumirae: Jos nyt haihatellaan lisää niin Sm2 ehkä likimain sellaisenaan voitaisiin ajaa lopullisesti loppuun tuontapaisessa liikenteessä. Kuten Topi sanoi, kulkuominaisuudet ovat aivan kelvolliset, ja sn 140 -taajisliikenteessäkin, esim. Tampere-Pori/Rauma, jossa sn 140 -osuuksia on kuitenkin vain rajallisesti, Sm2 pärjää hyvän kiihtyvyytensä ansiosta, vaikkei sen huippunopeus tuota olekaan. Sm2:ta käytettäessä voitaisiin välipysähdyksiä lisätä varsin kätevästi kaikille niillekin asemille, joilta pysähdykset on aikoinaan poistettu.

Ja sitten mä heräsin.
16.12.2021 17:10 : Sm2 muka vanha romu? On ne kauemmin ja uskollisemmin Suomea palvellut kuin moni muu juna.
(Käyttäjä muokannut 05.05.22 17:17)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!