14.11.2014 / Tampere asema
14.11.2014 Keskipäivän hetki.
Kommentit
| 15.11.2014 17:27 | [Tunnus poistettu]: | Meikäläinen taitaa olla tässä kuvassa lähempänä vasenta alakulmaa ja tässähän ovat IC:t 47,48, 911 ja 916 sekä Porin taajis joka on myös IC-rungolla. Itse matkasin neljäkasilla Helsinkiin ja kävin ottamassa kuvat junasta ennen matkan alkua. | |
| 16.11.2014 17:41 | Topi Lajunen: | Kas, joku on piirtänyt tökerösti MS Paintilla valkosen katkoviivan parkkialueen laidalle. :P | |
| 16.11.2014 20:55 | Kimmo T. Lumirae: | Tyypillinen tilanne, joka toistuu Tampereella ainakin klo 12, 15 ja 18, lieneekö vielä 21? Pohjanmaan junat kohtaavat raiteilla 1 ja 2, Turun ja Jyväskylän suunnan junat kohtaavat raiteilla 3 ja 4 ja porilainen raiteelta 5, jos joukossa olisi Viidakko-Pendo Keuruun suuntaan, olisi se varmaan r. 5 e.p. (eteläpäässä). Näitähän täydentävät välitunteina aina Hesan juna joka tunti, ja kourallinen Turun, Jyväskylän suunnan ja Porin junia muulloinkin kuin näinä ruuhkahetkinä. Porin läpimenevä IC muuttaa kuviota pari kertaa päivässä ja peräkkäin kulkevat etelän Pendo ja IC niin ikään. Mutta mielestäni tämä eteläisen Suomen tasatuntikuvio toimii aika hyvin. |
|
| 16.11.2014 21:11 | Arto Papunen: | Onko kolmannen välilaiturin rakentaminen aloitettu? | |
| 16.11.2014 21:39 | Mikko Nyman: | Arto: tässä kohtaa voisin kirjaimellisesti kysyä, että mihin väliin? | |
| 16.11.2014 21:42 | Kimmo T. Lumirae: | Ei ole Arto, ei ole edes valmisteltu ja kyllähän se sinne mahtuu, mutta herää kysymys, missä tuo tilapäisesti seisotettava kalusto sitten mahtuu olemaan; ainoa mahdollinen säilytyspaikka niille oli Naistenlahden suuntaan lähtevät raiteet, ja nyt niiden päälle näköjään rakennetaan jotain. Raide kahdeksanhan pidetään tyhjänä erilaisia tilanteita varten: sitä pitkin pääsevät veturit ratapihan päästä päähän näinä ruuhka-aikoina, jolloin raiteet 1-7 ovat käytössä, ja raiteella 8 myös pysähtyvät monet, etenkin Jämsän-Rauman junat kuljettajan vaihtoa varten. | |
| 16.11.2014 21:56 | Ari Palin: | Tästä katsoen, jos kolmas välilaituri rakennettaisiin, asemalle ei jäisi yhtään laituritonta raidetta. Mahtuisiko tuo asemalla seisotettava kalusto Viinikkaan tai Perkiöön jonnekin? | |
| 16.11.2014 22:16 | Arto Papunen: | Onhan tuolla liikenneviraston sivuilla karttoja suunnitelmista. Kuvaakin katsoessa näkee että 6 ja 7 raiteen välissä on aavistus väliä. | |
| 16.11.2014 22:18 | Juhani Pirttilahti: | Viinikkaan mahtunee hyvin. Eihän Tampereella ole enää tavaraliikennettä juurikaan niin paljon, kuin ennen oli. | |
| 16.11.2014 23:11 | Ari Palin: | Kyllähän tuohon raiteiden 6 ja 7 väliin toki jonkinlainen laituri mahtuisi, muttei yhtä leveää kuin nuo kaksi muuta. No ehkä siinä kapeampikin riittäisi. | |
| 17.11.2014 12:24 | Tunnus poistettu: | Kuka muistaa niitä aikoja kun oli vain yksi välilaituri? Lähtö/tuloraiteita oli kuitenkin useampi kun oli sellaiset "kavennukset" joihin sai lyhyen lähimatkan junan joko suoraan lähtemään tai odottamaan suoran raiteen vapautumista. (Käyttäjä muokannut 09.04.17 20:23) |
|
| 17.11.2014 13:32 | Mikko Nyman: | Markun kommenttiin liittyen: näitä "kavennuksia" oli jos vaikka millä liikennepaikoilla. Haapamäki on tästä oiva esimerkki: muutamalla "kavennuksella" (eli engelsmannin ja muiden vaihdekujien yhdistelmillä) saatiin raiteet 1-6 matkustajakäyttöön. Samoin ainakin Pieksämäellä, Jyväskylässä, Karjaalla, Turussa, Kontiomäellä ja Seinäjoella on ollut näitä "kavennuksia". Listaa saa toki täydentää, mutta nämä liikennepaikat heitin nyt ulkomuistista. | |
| 17.11.2014 15:14 | Tunnus poistettu: | Iski tässä nostalgia-aalto päälle näitä muistellessani. Ainakin Eljaksen ehtymättömästä arkistosta löytynee ratapihakaavioita Tampereen asemalta 50-60- luvuilta, mutta nyt kiinnostaisi aikataulutieto. Tampereelta lähti iltapaiväneljän jälkeen lyhyin väiajoin kaksi ns. työläisjunaa, joista toista sanottiin Hakkarin pikajunaksi. Tämä ajoi pysähtymättä aina Hakkarin edesmenneelle liikennepaikalle ja alkoi sitten jättää väkeä loppumatkalle (Toijalaan?) lyhyin välein sijainneille seisakkeille ja vähän isommillekin liikennepaikoille. Toinen juna puolestaan aloitti pysähtymiset heti Tampereelta lähdön jälkeen. En tiedä miten Hakkarin jälkeen toimittiin koska jäin siellä kyydistä. |
|
| 17.11.2014 19:17 | Eljas Pölhö: | Markun mainitsemat junat jakautuvat kahdelle sivulle kesän 1960 aikataulussa. https://www.dropbox.com/s/mzphs6m5acd20u3/60-2-14c%20Tpe-Ri.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/78466u6mretdmn8/60-2-14d%20Tpe-Ri.png?dl=0 |
|
| 17.11.2014 19:26 | Juhani Pirttilahti: | Onpas tuossa Dropboxissa tosiaan huono mahdollisuus kuvien zoomaukseen. Mutta hyviä tietoja taas kerran. | |
| 17.11.2014 19:42 | Eljas Pölhö: | Mutta kun sivut lataa omalle koneelle (yläkulman download nappulasta), niin sitten näissä on mahdollisuus aika isoon suurennokseen. | |
| 17.11.2014 19:43 | Mikko Nyman: | Juhani ja muut: downloadatkaa Dropboxista tuo alkuperäiskoossa oleva paketti johonkin kansioon omalla koneellanne ja avatkaa sitten - kyllä niistä sitten selvän saa. Latausnappi löytyy Dropboxin oikeasta ylänurkasta ja se on otsikoitu niinkin eksoottisesti kuin "Download". Eljakselle puolestaan tällainen palaute: kiitos jälleen kerran näistä! | |
| 17.11.2014 20:39 | Tapio Muurinen: | Tuossa Eljaksen linkissä ei ole Markun hakema tilanne. On vain yksi työläisjuna H410. Tosin edellä lähti tavallinen H408 10 minuuttia aikaisemmin. Hakkarin "pikajuna" kulki 1950-luvulla numerolla 404 (lähtö 16:20), ensimmäinen pysähdys Hakkarissa (16:43) ja sen jälkeen joka seisakkeella Toijalaan (17:20). Perään lähti toinen työläisjuna nro 410 klo 16:30. Se pysähteli Lempäälään saakka joka seisakkeella, jonne matka päättyi klo 17:18. (Aikataulu 1953/-54). Syysaikataulussa 1959 Hakkarin "pikajunaa" ei enää ollut. | |
| 17.11.2014 21:19 | Tunnus poistettu: | Työläisjuna oli ns. kansankielinen nimitys. Muistan toki "Hakkarin pikajunan", mutta mielestäni se kulki pidempään kuin Tapion tiedoissa on. Muutimme Hakkariin syksyllä 61, ja mielestäni se oli vielä käytössä jonkin aikaa. Kun Ukkopekka vetäisi vaunuletkan vauhtiin, ei paljon hävitty nykyjunille. Saattaa olla, että ns.työläsjunilla oli jokin oma status ja lippuhinnat, mutta koululaislippulaiset eivät tuosta tienneet eivätkä hyötyneet. (Käyttäjä muokannut 09.04.17 20:23) |
|
| 17.11.2014 22:07 | Eljas Pölhö: | No, ei hätää. Lisätään sitten kesä 1955, niin saadaan toinen kaksisivuinen verrokiksi. https://www.dropbox.com/s/n9hyf3udhsz8l95/55-2%2014c-Tpe-Ri.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/knn0vjzr0gthqrg/55-2%2014d%20Tpe-Ri.png?dl=0 |
|
| 18.11.2014 00:35 | Tapio Muurinen: | Löytyy myös syysaikataulut 1961. Sen mukaan Tampereelta lähti H408 klo 16:15 tavallisena henkilöjuna, joka ei siis ollut rautatiehallituksen erikseen asettama työläisjuna, kuten oli aikaisemmin 1950-luvulla (nro 404). Mutta ehkä se edelleen kansan suussa ja muistissa kulki työläisjunana ja "Hakkarin pikajunan" nimellä. Tällä oli pysähdykset tarvittaessa (x) Sääksjärvellä ja Kuljussa ennen Hakkaria, mutta vain lauantaisin. Muina arkipäivinä paineltiin Hakkariin yhtä kyytiä. Sen jälkeen pysähdykset Toijalaan joka seisakkeella. Tämän perään lähti H410 (oikea työläisjuna) klo 16:25 (ei kulkenut lauantaisin); pysähdykset jokaisella seisakkeella ennen Toijalaa, tosin osalla vain tarvittaessa. - Tämä varmaan auttaa muistia. | |
| 18.11.2014 08:06 | Tunnus poistettu: | Tutulta tuntuvat aikataulut. Tosiaan ennen oli olemassa varsinaisia työläisjunia. Voisiko joku kertoa tarkemmin, miten paljon niitä rataverkolla liikkui ja mikä oli hinnoittelu? Muistelen että oli olemassa työläislippu joka kelpasi vain noissa junissa. Muistelut voisi heittää vaikka keskustelupalstalle. |
|
| 18.11.2014 09:58 | Timo Salminen: | Ks. http://vaunut.org/kuva/97153 . | |
| 18.11.2014 11:08 | Tapio Muurinen: | Työläisjunat eri vuosikymmenillä on laaja aihe, josta voisi laatia vaikka tutkielman. Vaatisi vain vinon pinon aikatauluja ja tutkijan mieltä. - Aikoinaan rautatielaitos palveli joustavasti kaikkia kansankerroksia ja yhteiskuntaa, kun muita vaihtoehtoja ei juuri ollut. Yhteysvälejä lisättiin tarpeen mukaan, tai seisakkeita perustettiin kansalaisaloittein. Työväki piti saada töihin, koululaiset kouluun ja muu väki kuka minnekin. Voi hyvin kuvitella esimerkiksi työmatkajunaa Tampere-Toijala-Tampere, joka pysähteli 1-2 km:n / 3 minuutin välein jokaisella liikennepaikalla. Irtiotot olivat reippaita, jos aikataulussa mieli pysyä ja yhteydenpito kuljettajan ja konduktöörin välillä piti toimia seisakkeilla x matkustajien jättämistä varten, "x=pysähtyy vain tarvittaessa". (Käyttäjä muokannut 18.11.14 14:30) |