??.02.1944 / Helsinki, Tehtaankatu
??.02.1944 Raitiolinja 1 moottori- ja perävaunu tehtaankadun ja laivurinkadun risteyksessä. Kuvassa näkyy lisäksi ilmajohtojen korjausta. SA-Kuva
Kommentit
| 19.11.2014 09:12 | Heikki O. Sten: | Raitiovaunussa taitaa olla ovet molemmilla puolilla? | |
| 19.11.2014 12:45 | Kurt Ristniemi: | Etsin kuvaa SA-kuva -arkistosta (sa-kuva.fi), vaan enpä löytänyt. | |
| 19.11.2014 14:00 | Heikki Jalonen: | Jännä kuva. Voidaan olla myös vuoden 1940 puolella, talvisodan ajasta on varmaan kyse. Auton valojen pimennyslipat ovat paikallaan. Johtotyölavan alusta-auto vaikuttaisi ensivilkaisulta olevan Ford AA 1929...33. Mutta, mutta, kun on tuo mutka etuakselissa... Voisiko se sittenkin olla International 1928? Tai jopa REO? Kylmä keli on tuonut suojavällyt konepellin päälle ja syylärin eteen, joten parhaat tuntomerkit ovat piilossa. Sattuuko jollakulla HKL:n historioita tuntevalla olemaan tarkempaa tietoa? Toisekseen: huomatkaapa hytin takana olevat kaasupullot, yhteensä ainakin 4 kpl. Tämä kaunokainenhan onkin muutettu kaasukäyttöiseksi, polttoaineenaan paras Kyläsaaren Superi... Sodan alettuako vaiko jo ennen - Helsingin kaupungilla nimittäin oli kaasukäyttöisiä autoja kokeilussa jo aikaisemmin. Punatähtiset lasimestarit ovat ilmeisesti urakoineet taustalla näkyvän vaunun kimpussa, on sen verran monta ruutua rikki. Paineaalto tietysti rikkonut, sirpalejälkiähän tuossa ei näy. Eivät olleet ratikoiden ruudut vielä tuolloin UN ECE 43R eivätkä edes SAE J673 mukaista karkaistua lasia, laminaatista nyt puhumattakaan... |
|
| 19.11.2014 14:53 | Erkki Schoultz: | Kuva on helmikuun pommitusten jälkitilanteesta 1944. Se löytyy googlaamalla "helmikuun pommitukset" helposti osoitteesta "files.snstatic.fi/hs/2013/7/sa kuvat/ . Ensimmäisen pommituksen aikaan oli ohutta yläpilveä ja aika kirkas ilma, joten tämä voisi olla toisen tai kolmannen pommituksen jälkeen otettu kuva. | |
| 19.11.2014 16:19 | Kurt Ristniemi: | Toimiva osoite näkyy olevan http://files.snstatic.fi/hs/2013/7/sakuvat/ Kummastelen silti sitä, etten edelleenkään löydä kuvaa SA-kuva -arkistosta, vaikka nyt tiedän summittaisen ajankohdankin. (Käyttäjä muokannut 19.11.14 16:28) |
|
| 19.11.2014 18:25 | Olli Keski-Rahkonen: | Kuva löytyy SA-kuva-arkistosta hakusanalla eira, kuvan numero on 1644a. | |
| 19.11.2014 18:32 | Kurt Ristniemi: | Kuva löytyy SA-kuva-arkistosta hakusanalla Eira, kun hoksaa ruksata kohdan '+päivättömät´. Arkiston versio on heikompiresoluutioinen ja ilman tuota SA-Kuva -logoa. Kuvan lisätiedot: "Kuvattu Tehtaankadulta, Helsingissä. Kuvassa oleva rakennus on Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteyksessä oleva Eiran Sairaala (Tehtaankatu 28). Taustalla näkyy Villa Johannan torni." (Käyttäjä muokannut 19.11.14 18:39) |
|
| 19.11.2014 23:54 | Heikki Jalonen: | Lisättäköön tämän kuvan yhteyteen vielä jotain tietoa Helsingin sota-ajan kaasuliikenteestä, kun lähdemateriaalia sattui sopivasti löytymään ja jos asia sattuu jotakuta kiinnostamaan. Samalla tulee vähän valotettua tätä kotimaisen liikennebiokaasun käytön unohduksiin jäänyttä alkutaivalta. Nykyisinhän vaihtoehtoiset liikennepolttoaineet ovat mitä kuuminta hottia - mutta uutuuksina niitä ei auta sentään pitää. Harvat vain muistavat tai tietävät noista biokaasun liikennekäytön alkuajoista Suomessa. Ja nyt emme puhu puukaasusta, joka sota-aikana oli yleinen käyttövoima ja edelleen laajasti tunnettu asia. Sen sijaan melkein unohduksiin on painunut, että Helsingissä käytettiin 1941-1946 monien kaupungin omien ja kaupungin laitosten autojen polttoaineena painepulloihin säilöttyä biokaasua, tarkemmin sanoen jäteveden puhdistuksen yhteydessä syntynyttä ns. mädättämökaasua. Kaasun lämpöarvoa sisältävä pääkomponentti on metaani. Epäpuhtauksina tietenkin aromikkaita rikkiyhdisteitä, typpeä ja sen yhdisteitä sekä tietenkin hiilidioksidia ja muuta lämpöarvo/tilavuus-suhdetta huonontavaa. Helsinki ei investoinut varsinaiseen kaasun jalostukseen, joten kaasun laatu ei ollut paras mahdollinen. Esimerkiksi Tukholmassa paikallisbussit kulkivat sodan aikana vastaavalla biokaasulla, mutta sen puhdistukseen ja jakelusysteemiin kiinnitettiin perusteellista (ruotsalaista) huomiota. Myös Saksassa ja Ranskassa ajettiin kaikilla kuviteltavissa olevilla korvikepolttoaineilla, joista metaani oli varmaan halutuin. Kaikkiaan 92 autoa oli vuosina 1941...1946 varustettu Helsingissä kaasukäyttöön, eli mistään kokeilusta ei missään tapauksessa voi puhua. Valtaosa autoista oli kuorma-autoja, henkilö- ja pakettiautojen luokkaan kuului vain 16 autoa. Hassua sinänsä, samaan kaasuautojen lukumäärään on Suomessa päästy takaisin vasta pari vuotta sitten. Kaikki luokat laskien. Syytä voimme vain arvailla. Raitiotie- ja Onmibus Oy:n käytössä oli tilaston mukaan vain yksi kaasukäyttöinen auto. Sen taidammekin nähdä kuvassa. Helsingin omien laitosten lisäksi biokaasuautoja oli käytössä ainoastaan laitteiden toimittajalla, Ab Gasaccumulator Oy:llä, silläkin vain yksi henkilöauto. Nykyisin tunnemme tuon firman paremmin nimellä AGA. Yhtiö toimitti kaasun kokooma-, varastointi ja jakelulaitteet kompressoreineen ja säiliöineen, samoin se toimitti saksalaista alkuperää - sarjatuotantoa - olleet autojen muunnossarjat. Helsingissä avattiin sota-aikana kaksikin biokaasun tankkausasemaa: Kyläsaareen (150 bar) kesäkuussa 1941 ja Rajasaareen (200 bar) maaliskuussa 1943. Asemat suljettiin kaupunginhallituksen päätöksellä 31.3.1946, lähinnä bensiinin tuonnin vapautumisen vuoksi. Saavutettiinko sillä sitten taloudellista etua, emme tiedä. Emme myöskään tiedä, tarjosiko ehkä joku ystävällinen öljy-yhtiö kevyen iltapalan päätöksen teon rasitusta keventämään... Teknisesti biokaasu (metaani) oli ylivertainen verrattuna puukaasuun: noiden aikojen bensiinimoottoreissa teho oli jokseenkin sama ajoitpa sitten metaanilla tai bensiinillä. Ja käynnistys kävi välittömästi ja jopa kampikäynnistys oli akun uuvuttua mahdollinen. Puukaasukuskit näkivät vain päätä kivistävää unta moisista ylellisyyksistä. Haittana oli tietysti sidonnaisuus tankkausasemiin ja rajallinen toimintasäde, varsinkin 150 bar täyttöpaineella. Kaupungin työautoissa haitta oli vähäinen, eipä niillä muutenkaan paljoa Malmia kauemmas pyritty. Asiaa on tarkemmin käsitelty Tekniikan Waiheita-lehden numerossa 1/2012 (huhtikuu), artikkelissa "Liikennebiokaasun käyttöönotto Suomessa" (Ari Lampinen). |
|
| 20.11.2014 13:45 | Jorma Rauhala: | Torniauto nro 502, Republic 1930. | |
| 20.11.2014 16:35 | Heikki Jalonen: | Ahaa, kiitos tiedosta. Republic-vaunuissa tosiaan käytettiin keskeltä pyöräkästi alas pokattua etuakselia. Hyttihän tuon ajan kuorma-autoissa ei paljoa merkistä paljasta, kotimaista tekoa kun yleensä oli. Virtaselta tuokin vaikuttaa. | |
| 23.05.2015 00:42 | Janne Pohjala: | Täältä löytyy kuvakin Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön Republic-merkkinen "torniauto" Töölön hallin sisäpihalla. Kuva otettu 5/1930 https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0020ps Onko kellä mahdollisuutta arvioida kumpi jälkimmäisistä pommituksista tässä voisi olla. 16.2 en löytänyt täältä pommeja tuon paikan läheltä missä johto on poikki ja vaunusta ikkunat sisällä. Sen sijaan 6.2 ja 26.2 Eiranpuiston lähelle tuli pommeja. http://www.arcgis.com/home/webmap/viewer.html?webmap=3d61e2d7f2cc40a39438641b3bdcf3ef&extent=24.9216,60.1486,24.9797,60.1676 |