??.??.1953 / Helsinki asema
??.??.1953 Sodanjälkeinen asuntopula kirvoitti monenlaisia ratkaisuja, kuten esim. tämän tavaravaunun muuttamisen asunnoksi. Vai oliskohan kyse kuitenkin VR:n työkuntien asuntovaunusta? Tämä alunperin Viikkosanomissa julkaistu kuva julkaistiin tänään Helsingin Sanomien jutussa sodanjälkeisestä asuntopulasta. Virkatarvevaunuksikohan tämä pitää luokitella? Olisi hauska tietää, mitä vaunun päädyn ja nurkan teksteissä lukee. Ja paikkakin on tuntematon: missä oli raiteet 138 ja 139?
Kommentit
| 16.12.2014 10:19 | Kurt Ristniemi: | Junanvaunuja on toki käytetty asuntoina: http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+Rautatiemuseo/VR1%3a438?museum=rautatie*&itemIndex=556 Kuvasta ei vain käy ilmi, onko vaunu vielä raiteilla, niinkuin tämä vaunu. |
|
| 16.12.2014 10:27 | Teppo Niemi: | Ainakin Helsingin Töölön ratapihalla oli isonumeroisia päättyviä raiteita. Kuvan http://www.vaunut.org/kuva/40499 ratapihakaaviossa vuodelta 1943 pööttyvät numeroon 153 (joskin suurempiakin numeroita, kuten 151 - 155 löytyy) | |
| 16.12.2014 11:06 | Heikki Jalonen: | Kerrotaanpa Tampereen seudulla myös sellaista, että pahimman asuntopulan (talvi 1944-45) aikana jotkut kekseliäät ostivat makuuvaunu-kuukausilipun jollekin sopivalle etäisyydelle Tampereelta. Illalla noustiin junaan, mentiin maate ja matkustettiin. Sopivassa vaihtopaikassa noustiin pois ja siirryttiin takaisin Tampereelle menevään junaan, mentiin maate ja matkustettiin. Aamulla sitten Tampereella pois junasta ja virkeänä (?) sorvin ääreen Sotevan hommiin... Kuukausilipun hintakaan tuskin taisi olla vuokraa kalliimpi, vaikka vuokrat ankarasti säännösteltyjä olivatkin. Saatavuus ratkaisi. |
|
| 16.12.2014 11:30 | Niila Heikkilä: | Oikein kekseliäs kun olisi niin pitäisi kahta osa-aikaista työpaikkaa eri kaupungeissa, siten että ne olisivat yöjunamatkustuksen päässä toisistaan. Aina joka toinen päivä kävisi töissä toisessa, ja sitten taas matkustaisi yön yli toiseen työpaikkaan. Silloin ei tarvitsisi heräillä keskellä yötä vaihtamaan junaa. Nykypäivän yöjunilla jos haluaisi keskimäärin 8 tunnin yöunet inhimilliseen aikaan, kannattaisi katsella työpaikat Tampereelta ja Kemistä. Miten olisi Tako ja Veitsiluoto? | |
| 16.12.2014 12:06 | Kurt Ristniemi: | Minäkin katselin tuota samaa Helsingin ratapihakaaviota, mutta koska se ei näytä, missä raiteet 138 ja 139 ovat, en voinut vertailla näkymää ja raiteita. Niinpä paikka jäi arvoitukseksi. | |
| 16.12.2014 12:44 | Heikki Jalonen: | Niila: jos tuo tarina nyt edes oli tottakaan, voihan se olla urpaanilekendra. Eipä tainnut heti sodan jälkeen tarvita matkustaa Tampereelta juuri Orivettä kauemmas että siihen sai pahimman kalustopulan ja liikennehädän aikaan menemään sen nelisen tuntia eli puolet yöstä. Mahtoi Poriinkin mennä pahimmillaan semmoiset 6 tuntia suuntaansa tuolloin 1944-45. Ja myöhästymiset päälle... Sinänsä olisi mielenkiintoista tutkia noita pula-hätä-aikatauluja ja saada jostain kunnon tietoa miten niissä todellisuudessa pysyttiin. Mahdettiinkohan alle 3 tunnin myöhästymisiä edes kirjata ja pitää maininnan arvoisina? Rautateilläkin kaikki keinot ja resurssit olivat tuolloin äärimmäisellä rajalla eikä ollut mitään, mistä ei olisi ollut puutetta (paitsi siis puutteesta...). Hattua pitää nostaa niille, jotka mahdottomalta tuntuvasta liikenteenhoidosta silloin suoriutuivat. |
|
| 16.12.2014 19:07 | Eljas Pölhö: | Heikki on kyllä turhankin pessimistinen noiden myöhästymisten suhteen. Ensinnäkin sekä sota- että pula-aikana tehtiin aivan samat myöhästymisilmoitukset ja niiden yhteenvedot kuin 1930-luvullakin. Yhteenvedot olivat tosin sota-aikana selvästi pidemmät kuin oheinen Sortavalan varikon lista, niitä oli jopa 2-4 sivuisia/kk/varikko. Toisekseen, osa junista ajoi kuitenkin täysin tai lähes täysin aikataulunsa mukaan. Aikatauluja hidastettiin sotavuosina ja heti sodan jälkeen huomattavasti siitä mitä ne olivat olleet kesällä 1939. Tässä muutama esimerkki erilaisista myöhästymisilmoituksista ja niiden yhteenvedoista vuosilta 1934-1949. Sortavalan varikon henkilökunnan ajamien junien myöhästymiset lokakuussa 1934: https://www.dropbox.com/s/x7pdqn80hkrwhwp/341001-22%20Srl%20my%C3%B6h%20P6294601.jpg?dl=0 Tainionkoski-Antrea, myöhästymisilmoitus 5.1.1938 (veturi H2 329, juna 824) https://www.dropbox.com/s/4eum9fdtu34zsgp/380105%20Wuo-An%20IMG_4989.jpg?dl=0 Simola-Viipuri, moottorivaunu 18.3.1938 https://www.dropbox.com/s/91nu46nsn6c5f2i/380318%20Si-Wpi%20IMG_5039.jpg?dl=0 Erityisen paljon myöhästyneet junat Iisalmella joulukuussa 1939 https://www.dropbox.com/s/wmf9xtet6vuj3u9/391201-31%20Ilm%20paljon%20my%C3%B6h%C3%A4ss%C3%A4%20IMG_1561.jpg?dl=0 Äänislinna-Suojärvi, 3.1.1944, juna 2, veturi Tv2 https://www.dropbox.com/s/y55gaqreyrx9cx1/440103%20%C3%84nl-Sj%C3%A4%20IMG_0341.jpg?dl=0 Suojärvi-Äänislinna, 4.1.1944, juna 3, veturi Hv2 https://www.dropbox.com/s/s0vql8s3gztidk8/440104%20Sj%C3%A4-%C3%84nl%20IMG_0338.jpg?dl=0 Savonlinna-Parikkala, junan 6 kulku kesä-heinäkuussa 1949 https://www.dropbox.com/s/a2htdicvswztgc0/490601--0715%20H6%20Sl-Par%20IMG_6467.jpg?dl=0 (Käyttäjä muokannut 16.12.14 19:08) |
|
| 16.12.2014 22:40 | Tapio Muurinen: | Vuonna 1947 oli koko maassa 180 vaunua, joista 37 makuuvaunua, muutettu asuntovaunuiksi. Niissä asui yli tuhat rautatieläisperheenjäsentä. Haminan asemalle tuotiin kesäajaksi 1948 makuuvaunu majoituskäyttöön 30 rautatieläiselle. Oli kova työpula ja asuntopula. (Käyttäjä muokannut 16.12.14 22:41) |
|
| 16.12.2014 23:59 | Jorma Toivonen: | Mielenkiintoisia tiedoituksia putkahti taas kerran Eljaksen arkistosta. | |
| 17.12.2014 01:06 | Eljas Pölhö: | Kiva, että joku näitä lukee. En näe mistään kuinka monta lukukertaa tai latauskertaa joku yksittäinen dokumentti saa. Sikäli lisäilen näitä vähän sattumanvaraisesti enkä yleisön kiinnostuksen mukaan. Erilaisia kulkuaika- ja myöhästymisraportteja olen keräillyt nyt 46 vuotta ja aikamoinen määrä niitä onkin kertynyt sekä alkuperäisinä, käsikopioina, valokopioina että valokuvattuina. Vielä kun keksisin niille jotain järkevää (lue: tuottoisaa) käyttöä, niin hyvä olisi. En ole koskaan laskenut, mutta kaipa näitä joku tuhat on. Tuollaisia veturinkuljettajan tekemiä myöhästymisraportteja minulla ei ole höyrykauden (1960-luvun) jälkeen lainkaan. Onko niitä tehty myöhemminkin? Oletko Jorma koskaan jotunut tekemään sellaisia? |
|
| 17.12.2014 01:12 | Tuukka Ryyppö: | Kunnianosoitukseni Eljaksen keräämistä datoista ja lisäksi siitä, että hän osaa tuoda dataa esille erittäin selkeästi. | |
| 17.12.2014 08:05 | Niila Heikkilä: | Huomio kiinnittyy Tainionkoski-Antrea -junan tekemään ilmoitukseen. Yllättävänkin tarkka kuvaus junan myöhässäkulusta. Jotenkin tulee vaikutelma että Remingtonin värinauhaa jouduttu kuluttamaan jopa epäolennaisen tarkkaan selostukseen väliasemien aikojen luetteluun. Kukahan nuo raportit on tuohon aikaan tarkastanut ja kuinka tarkalla silmällä. Olisiko kuljettajalle tullut sanomista jos taulua ei olisi saatu esim. Jääskeen mennessä riittävästi kiinni? ;) | |
| 17.12.2014 10:02 | Eljas Pölhö: | Myöhästymisilmoitukset tarkastivat ensin Vre (Varinkon esimies) ja/tai Vrp (varikonpäällikkö) ja/tai Vjp (Varikkojaksonpäällikkö). Mikäli ilmoituksessa moitittiin junanlähettäjää tai konduktööriä, niin paperi lähetettiin lausunnolle liikennepiiriin. Äänislinnan papereissa havaitaan kuittaus TLehtonen (Tuomas "Tomi" Lehtonen, joka oli VyRy/SRHS:n alkuvuosien pitkäaikainen hallituksen veturiasiantuntijajäsen). Hän usein kommentoi "hyvin ajettu" silloin kun aikataulua oli ajettu kiinni raskaalla junalla ja muutoinkin oli kova puolustamaan veturimiehiään, mikäli heitä moitittiin konduktöörien tai junanlähettäjien raporteissa. Monet myöhästymisilmoitukset olivat 2-sivuisia, joskus pidempiäkin, ja hyvin usein niissä kerrottiin varsin tarkkaan junan todelliset kulkuajat minuutin tarkkuudella sekä syitä mahdolliseen hidasteluun "lunta kiskoilla" tai "märät halot" tms. Junakohtaukset myös muistettiin mainita ja paljon muuta yleistä junan kulkuun liittyvää. Asemien ohitusaikoihin haettiin joskus tukea niiden junapäiväkirjoista. Jotkut raportit aiheuttivat laajempaakin viestien vaihtoa kone- ja liikenneosastojen välillä. Johonkin aikaan kuljettajat saivat palkkion polttoainetta säästävästä ajosta. Joku Joensuun kuljettaja sai kollegojen vihat, kun "aina myöhästytti" toisia junia ajamalla "säästöliekillä" yrittämättäkään ajaa aikaa kiinni. Asian selvittelyssä tutkailtiin iso joukko näitä myöhästymisilmoituksia ja kuljettaja sai varoituksen, koska "aikataulun noudattaminen on tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen asia". Polttoaineen säästö vasta toissijainen, mikäli junan kulku sen sallii. (Käyttäjä muokannut 17.12.14 10:03) |
|
| 17.12.2014 10:59 | Heikki Jalonen: | Mielenkiintoista aineistoa! Juuri poikkeamailmoitukset paljastavat paljon siitä ihan oikeasta arkitodellisuudesta jossa toimittiin, olipa sitten normaaliaika tai sodan ajan poikkeusolosuhteet. Pelkästään se, miten huolella jotkut ovat laatineet vaikkapa juuri noita myöhästymisilmoituksia kertoo paljon siitä miten vakavasti töihin ja tehtäviin silloin suhtauduttiin. Aika on kulunut ja tekijät alkavat olla jo pois muistamasta miten sitä arkea silloin pyöritettiin. Kohta on jäljellä vain kirjallista materiaalia. Tutkijalle se on silloin ainoa tapa päästä kiinni asioiden taustoihin ja arjen todellisuuteen. Jokainen säilynyt dokumentti on silloin arvokas. Joulupukki on muuten käynyt ostoksilla, Rautatiemuseossa luulisin. Pakettia Avaamattoman Joulupakettianalyysin (paketin dimensiot ja massa, terajaksoskannaus, röntgendifraktometrikuvantaminen, haistelu ja ravistelu) perusteella on epäiltävä, että saapuvissa on kirja "Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana". Nuo TK-valokuvat paljastavat osan totuudesta, mutta vain osan; sen virallisemman ja kerrottavaksi hyväksytyn. Taustojen ja vaikuttaneiden syiden selvittelyssä sitten tarvitaan muuta materiaalia. Kuten vaikkapa noita poikkeamailmoituksia. Niistä se historian maku vasta muodostuu. Ja Ison Karoon karusta maastakin pitäisi saada muutama rivi kirjoiteltua, hieman ruskeasävyinen ja kivihiilisavun tuoksuinen... |
|
| 17.12.2014 11:23 | Eljas Pölhö: | Arkipäivää rauhan aikana. 2 sivua raskaan tavarajunan kulkua Viipurista Kouvolaan https://www.dropbox.com/s/9oyt9y9x8npndxf/380110%20Vpi-Kv%20j1002%20s1%20IMG_4984.JPG?dl=0 https://www.dropbox.com/s/siou9t1lsfznn1a/380110%20Vpi-Kv%20j1002%20s2%20IMG_4985.JPG?dl=0 |
|
| 17.12.2014 11:43 | Eljas Pölhö: | Arkipäivää sotasaalisvetureilla, ensin Tr2 https://www.dropbox.com/s/oj30l52dsxk4v6j/440229%20j2422%20Tr2%202011%20P9100020.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/c66ge6mlvocbigz/440229%20j2422b%20Tr2%202011%20P9100021.jpg?dl=0 sitten Tr3 https://www.dropbox.com/s/n21euh63ruty86k/440304%20j2426%20Tr3%202603%20P9100014.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/ntti1djqytjzfww/440304%20j2426b%20Tr3%202603%20P9100015.jpg?dl=0 |
|
| 17.12.2014 11:49 | Eljas Pölhö: | Tr3 junapainotaulukko ei liene monillekkaan tuttu, joten ohessa K6, vuodenvaihteesta 42/43 alkaen Tr3 junapainot: https://www.dropbox.com/s/67w0pgd1nsf189x/Junapainotaulukko%20K6%20P9109730.jpg?dl=0 |
|
| 17.12.2014 14:52 | Pave Saarinen: | Teppo Niemi lienee oikeassa. Eivät ne Viikkosanomien kuvaajat kaukaa kohteita hakeneet. Töölön ratapiha ja juuri eduskuntatalon edessä. Lienee kuitenkin joku työvaunu. Kunhan ehtisin, kaivelisin negoja. Muuten oli hyvä kirjoitus asuntopulasta Hesassa sodan jälkeen. Vr:n asuntoihinkin tiivistettiin tiloja Karjalasta saapuneille ja muille. Kellarit olivat käytössä ja asuntoja pilkottiin. | |
| 17.12.2014 23:54 | Jorma Toivonen: | Eljaksen kysymykseen (17.12. klo 01;06) voisin vastata, että tulihan noita tapahtumailmoituksia aikoinaan raapusteltua. Myöhään jäännin syy ja tapahtumaan kulunut aika, sekä pääte-asemalle tulon aika. Väliaikatietoja harvemmin tuli kirjattua ed. kuljettajien tarkkuudella, jos ollenkaan... Jälkeenpäin erittäin harvoin kyseltiin "perään", mikäli ilmoitus (muistaakseni vapaa-ehtoinen) jäi tekemättä. Ennemmin ylemmällä taholla seurattiin mielenkiinnolla, mikäli "Lahden lättä" pysähtyi aamuisin "lasitehtaan kohdilla", tai H-linnan aamulättä "Valtion pukutehtaalle" johtavan polun varteen (jopa H-linnan asemapäällikkö vaivautui matkustamaan aamuvarhaisella junalla Riihimäeltä, todistaakseen kielletyn tapahtuman,,, niin ja vaatiakseen kuljettajan "päätä vadille"). Mielenkiintoisia nuo Eljaksen tiedot sotasaalisvetureista. Tarkoittavatko nuo eri vaihto-ehdot Tr3:n junapainotaulukossa keliolosuhteita? |
|
| 18.12.2014 00:24 | Eljas Pölhö: | Höyryvetureiden junapainotaulukoissa oli Suomessa yleensä kolme saraketta: 1. sarake = peruspaino kaikissa olosuhteissa 2. sarake = peruspaino, jos pakkasta on enintään -5 astetta ja kiskot eivät ole lumen peitossa. 3. sarake = junapaino edullisissa olosuhteissa kuljettajan suostumuksella. Kieltäytymisestä on ilmoitettava syy kirjallisesti. Rataosilla, joiden määräävä nousu on alle 10‰ saa junapaino olla suurempi kuin sarakkeessa 3, kuitenkin enintään 1300 tonnia. Vuoden 1969 taulukoissa oli huomautus Hv3, Hr1 ja Tr1 kohdalla, että junapainot ovat 10% pienemmät halkolämmitteisenä. |
|
| 18.12.2014 00:29 | Jorma Toivonen: | Kiitokset Eljakselle numerointien selvennyksestä. | |
| 19.12.2014 12:59 | Petri Nummijoki: | Tr3:n maksimijunapainot näyttävät olevan lähes yhtä suuria kuin Tr1:llä varmaankin melko korkeasta kitkapainosta johtuen mutta vauhdin kasvaessa Tr3 ei pärjää edes Tv1:lle. |