13.06.1910 Ruotsissa ilmestyi vuosisadan alkupuolella viikottain kuvalehti, jonka nimi oli Hvar 8 Dag. Lehden numerot vilisevät kuvia laivoista, lentokoneista, autoista ja tietysti junista. Silloin tällöin mukaan pääsee joku kuva Suomestakin. Tässä onnettomuus Pitäjänmäen ja Huopalahden välillä 13.6.1910. Siitä on jo yksi kuva täällä http://vaunut.org/kuva/75069 H8D-lehden kuvassa näkyy junaa vähän enemmän, joten sen lisäämiselle lienee hyvä peruste. Paikallisjunan 381 veturi näyttää olevan joko H1 tai H2, mutta kumpiakaan ei ollut sen enempää Helsingin kuin Pasilankaan varikoilla. Karjaalla ja Riihimäellä oli kumpiakin. Työpäiviltään muista selvästi poikkeava oli Riihimäen H1 numero 235, 118 työpäivää tuona vuonna. Se on ensimmäinen ehdokkaani. Järjestelijän 1124 veturi on joku Pasilan vbarikon G-sorjojen vetureista. Se on hiilipolttoinen, kuten jokseenkin kaikki Pasilan veturit. Pienimmät työpäiväluvut 1910 on G11 vetureilla 430 (133 työpäivää) ja 428 (141 työpäivää). Ehkä jompikumpi on toinen osapuoli.
Kommentit
| 20.12.2014 08:32 | Kurt Ristniemi: | HS:n piirroskuvan mukaan halkopiippuinen veturi oli numeroltaan 347, eli Schwartzkopffin valmistama G10 347 vuodelta 1901. Ks. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/binding/752183#?page=4 Molemmat veturit näkyvät Veturimiehen 110-vuotis-juhlaliitteen sivun 9 kuvassa: http://www.vml.fi/site/assets/files/4458/juhlaliite_lehtinro_3_netti.pdf (Käyttäjä muokannut 20.12.14 08:45) |
|
| 20.12.2014 09:03 | Kurt Ristniemi: | Juhlaliitteen kuvan perusteella arvelisin paikallisjunan veturin mahdollisesti olevan Amerikan satikka, eli K1-sarjaa. | |
| 20.12.2014 11:41 | Eljas Pölhö: | Taisin katsoa H8D-lehden kuvaa väärin ja hiilipiippu onkin paikallisjunan veturissa. Siinä on Baldwinin laatta, joten H1 235 sopii edelleen hyvin (vain 232-241 ovat mahdollisia, ellei H1 ja H2 kattiloita vaihdeltu ristiin jo tuolloin). G10 347 sopii hyvin halkopiippuiseksi. Se oli Pasilan veturi ja sillä oli vain 146 työpäivää vuonna 1910. H1 vetureista 232, 233, 235 ja 236 olivat Riihimäellä ja 232 ja 235 olivat vähemmän käytössä 1910 kuin muut. H1 234 oli Karjaalla, 178 työpäivää (ehkä mahdollinen) H1 237-241 olivat Viipurissa, kaikilla lähes 300 työpäivää. |
|
| 20.12.2014 16:16 | Kurt Ristniemi: | Eri kuvien tietoja yhdistelemällä selviää seuraavaa: - Paikallisjunan veturi on tasoluistinen; tasoluistinen veturi on hiilipiippuinen. - Järjestelytavaraveturi on mäntäluistinen; mäntäluistinen veturi on halkopiippuinen, halkopiippuisen veturin numero on 347: G10 347. |
|
| 21.12.2014 13:34 | Eljas Pölhö: | Halkopiippuisen veturin luistikoneisto on sylinterin sisäpuolella (siis keskempänä veturia - ei sylinterin sisällä), joten sitä ei näy kuvissa. Kuvassa näkyy sylinteri. | |
| 21.12.2014 14:49 | Kurt Ristniemi: | Näinhän se toki on. Olinpas minä puusilmäinen. Mutta onneksi puusilmäisyys ei tällä kertaa aiheuta johtopäätöksiin muutoksia. Järjestelytavarajunan halkopiippuinen veturi on G 10 nro 347. |
|
| 02.11.2017 23:12 | Eljas Pölhö: | Kuvasta http://vaunut.org/kuva/123035 näkyy, että H1 oli Karjaalle sijoitettu H1 234. Lisäsin sen tunnisteisiin. |