14.12.2014 / Krakova, Puola

14.12.2014 ET42:n vetämä teräskelajuna Krakovan kehäradalla. Tämän veturin kohdalla ei tarvitse edes arvata valmistajaa, itäinen muotoilu on aivan käsin kosketeltavissa! PKP sai ilon ostaa näitä 50 yksikköä vuosina 1977-1982. Pohjamalli on luonnollisesti Novotsherkasskin VL10.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Krakova Valtio: Puola
Kuvaaja: Hannu Peltola
Kuvasarja: Krakovan ympäristöä
Lisätty: 26.12.2014 20:41
Muu tunniste
Rautatieinfra: Turvalaite
Sijainti: Linjalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

26.12.2014 21:10 Pasi Seppälä: Vähän pienemmät lamput, niin keula on kovasti Sr1:n näköinen. Hyvä ja mielenkiintoinen kuvasatsi Puolasta.
26.12.2014 21:12 Toni Lassila: Hieno veturi omasta mielestäni.
26.12.2014 21:12 Kimmo T. Lumirae: Lienenkö oikeassa, jos väitän, että Neuvostoliitto ei saanut myytyä sähkövetureita muille ulkomaille kuin Puolalle ja Suomelle?
26.12.2014 22:55 Jouni Hytönen: Olisiko tämä kuitenkin VL15:n puolalaisversio?
27.12.2014 13:03 Tuukka Ryyppö: Ei, ET42:n valmistus oli jo lopetettu pari vuotta aikaisemmin, kun ensimmäinen VL15 tuli hihnalta ulos (1982 vs. 1984). Wikipedia kertoo meille, että ET42 on tosiaan rakennettu VL10:n (–1977) ja VL11:n (1976–) pohjalta sekä sen, että VL15 pohjaa pitkälti VL85:een, joka perustuu VL10/11:een ja jonka valmistaminen taas on alkanut suunnilleen silloin kun ET42:n on loppunut. Eli jos jotain sukua ET42 on VL15:lle, niin ennemminkin niin päin, että VL15 olisi neuvostoversio ET42:sta. Mutta ei sekään ihan pidä kutiansa, koska VL15/VL85 on paljon pitempi kuin ET42. VL15:ssa on kuusi teliä siten, että kunkin veturinpuolikkaan keskellä on yksi teli, kun ET42:ssa telejä on vain tuttu neljä kappaletta. Joku neuvostosähkäreistä enemmän tietävä osannee sanoa, mikä osuus itse tekniikassa on samaa VL10/11:ssä, ET42:ssa ja VL85/15:ssä, eli onko VL15 vain tsuumattu versio ET42:sta, vai täysin eri laite.
27.12.2014 13:58 Hannu Peltola: Kimmolle lisäinfoa, että ilmeisesti Suomen ja Puolan lisäksi Kiinan rautatiet ovat saaneet nauttia Novotsherkasskin tuotteista (sarja 8G). ET42 on varmaankin varsin suoraan VL10, molemmathan ovat Bo-Bo+Bo-Bo -vetureita. Voisin kuvitella sähkötekniikan olevan aivan samaa VL10:ssä, ET42:ssa ja VL15:ssa, idässähän ei tuotekehitystä ole koskaan arvostettu kovinkaan korkealle...
(Käyttäjä muokannut 27.12.14 14:01)
27.12.2014 14:21 Kimmo T. Lumirae: Tosiaankin Hannu, olet oikeassa. Muistankin nähneeni vorgissaki kuvan tästä 8G:stä, joka ei ole edes kovin vanha tuote ja silti yhtä antiikkisen näköinen kuin nämä muut serkkunsa.
27.12.2014 16:05 Hannu Peltola: En löytänyt Vorgista 8G:n kuvaa, mutta Google auttaa:
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:C​hinaRailwayMuseum-8G-002%26ND4-15.JPG

Sukulaisuus ET42:n ja kotoisen sutemme kanssa on selvä!
27.12.2014 17:36 Johannes Erra: Kimmon ja Hannun kommentteja täydentäen muistutan vielä, että Pohjois-Koreassa suuri osa rataverkosta on sähköistetty. Voitaneen olettaa, että sinne on ainakin sähkösityksen alkuvaiheissa hankittu sähkövetureita myös ulkomailta. En silti uskalla spekuloida sillä, onko vetureita tässä tapauksessa hankittu Neuvostoliitosta vai Kiinasta vai kenties molemmista.
27.12.2014 20:59 Kimmo T. Lumirae: Kiinalaiset veturitehtaat ja oma, osittain lisenssituotanto ovat edustettuna wikipedian http://en.wikipedia.org/wiki/Korean_Stat​e_Railway#Electric_Locomotives_and_EMUs mukaan, mutta venäläisiä/neuvostoliittolaisia tämä ei tunne.
28.12.2014 04:59 Tuukka Ryyppö: Lasketaanko Neuvostoliiton myymiksi sähkövetureiksi vain ne, jotka ovat olleet sähkövetureita jo myyntihetkellä? ;) Tuollainen olisi neuvostoliittolaisesta tehtaasta kotoisin oleva sähköllä kulkeva peli olisi tarjolla: http://www.railfaneurope.net/pix/ne/Nort​h_Korea/electric/1_5-08_-1_Sinsongch_on.​jpg . Lisäksi tietoa etsiessä löytyi video siitä, miten höyryveturilla voi ihan hyvin ajaa, vaikkei kunnossapitoa harrastaisikaan: http://www.liveleak.com/view?i=8b5_13494​55179&comments=1 . Ja vielä käytettyjä autonrenkaita polttoaineenaan käyttävä veturi: https://www.youtube.com/watch?v=CpTH2h9_​WVw .
28.12.2014 15:36 Kimmo T. Lumirae: M62:siahan lahjoitettiin Pohjois-Koreaan Saksasta yhdistymisen jälkeen, olikohan 15-30 kpl. Hanke oli kariutua vetureiden laivaukseen, kun Pohjois-Korealla ei ollut varaa maksaa vetureiden rahtia Saksasta. Asia varmaankin ratkaistiiin jotenkin, mutta en muista miten. Samoin muistaakseni Pjongjangin metrossa on entisiä itäberliiniläisiä vaunuja, vaikkakaan tämä ei enää kuulu neuvostovenäläisen viennin piiriin.
28.12.2014 16:26 Eljas Pölhö: Pohjois-Korea osti 49 M62 uusina vuosina 1967, 1969, 1972-1974, 1992 ja 1995. Neljä veturia on paikan päällä joko modernisoitu tai rakennettu kokonaan uusina. Saksasta ostettiin tai saatiin käytettynä 31 veturia parissa-kolmessa erässä noin 1995. Tiedot ovat vuodelta 2001 enkä ole seurannut josko nykyisin tiedettäisiin enemmän.
29.12.2014 02:08 Topi Lajunen: Jonkin tarinan mukaan turisteille esiteltiin tarkasti koreografioiduilla kierroksilla Pjongjangin metroa, ja näytillä oli näitä itäberliiniläisiä metrojunia. Opas oli kiven kovaan vakuuttanut, että kalusto on Pohjois-Koreassa suunniteltua ja rakennettua, vaikka osassa vaunuista oli vielä saksalaisia mainoksia paikoillaan... :D
29.12.2014 08:46 Tuukka Ryyppö: Tuo Topin kertoma tieto toistuu useimmissa Pohjois-Korea -aiheisissa matkakertomuksissa, joita netistä löytyy. Oppaat saattavat inttää noiden pohjoiskorealaisuudesta ihan vain tehdäkseen selväksi, että hän on pakotettu puhumaan kaikissa tilanteissa valtion virallista propagandaa todellisuudesta välittämättä.
29.12.2014 11:36 Johannes Erra: Itse asiassa suuri osa Pjongjangin metrojunista on vanhoja länsiberliiniläisiä metrojunia, sarjaa D. Nämä toki on sinne myyty vasta yhdistyneen Saksan aikana, ja ainakin osa näistä junista voi hyvin olla niitä, jotka ennen muurin murtumista myytiin Länsi-Berliinistä Itä-Berliiniin. Aitoja Itä-Berliinin junia sarjasta G Pohjois-Koreaan on myös päätynyt, mutta näistä junista ainakin osa on muutettu ajojohtovirroitteisiksi rautateiden paikallisjuniksi. Pjongjangissa käyneiden turistien metrokuvissa en koskaan ole nähnyt muita kuin D-sarjalaisia.
29.12.2014 15:54 Kimmo Säteri: Moni Pjongjangissa pakollisen metrokierroksen kokenut rautatieharrastajataustainen turisti on myös ihmetellyt, kun jokaisella reissulla kulkupeliksi näyttää osuneen samannumeroinen junayksikkö. Mahtaako olla ainoa ajokuntoinen ja esittelykelpoinen junayksikkö? :D
29.12.2014 19:26 Topi Lajunen: Käsitykseni mukaan Pjongjangin metro ei ole pelkkä kulissi, vaan ihan arkisessa käytössä.
29.12.2014 20:19 Eljas Pölhö: Tämä lienee yksi monipuolisimmista Pjongjangin metron kuvauksista. Asemat ei ainakaan häpeä Helsingin rinnalla. http://www.pyongyang-metro.com/
29.12.2014 22:51 Kimmo T. Lumirae: Juttu Pjongjangin metron olemassaolosta pelkkänä turisteille suunnattuna kulissina juontanee juurensa siitä, että turisteille näytetään vain yhden linjan kahta viimeistä asemaa ja metrolla matkustetaan näiden väli. Noilla asemilla ei näy paikallisia, töihin kiiruhtavia tavallisia tossunkuluttajia, vaan pieni määrä silmiinpistävän hyvin pukeutuneita pohjoiskorealaisia ja tämä on osa showta. Ilmeisesti metron kulku päättyy kolmanneksi viimeiselle asemalle ja matkustajat häädetään siellä ulos junista, joista osa jatkaa tälle "turistiosuudelle", jossa näytellään näytelmä hyvinvoivasta kansasta, jota viisas/rakas/joku johtaja neroudellaan johtaa.

Mutta kuten Topi kirjoitti, metro on olemassa ja toimiva, ja kuten Moskovassa, myös Pjongjangissa läntiset harrastajat aavistelevat olevan kaikelta yleisöltä suljetun, "salaisen" metrolinjan tai linjaston.
30.12.2014 00:27 Tuukka Varjoranta: Tässä lyhyt videopätkä ET42-011:stä: http://youtu.be/6QjITsZBSKo
30.12.2014 16:56 Tuukka Ryyppö: Ja kun tässä nyt Pjöngjangista ja muusta Pohjois-Koreasta jutellaan, niin tässä on erään rautatieharrastajan matkareportaaseja, ml. Pohjois-Koreasta: http://www.drehscheibe-online.de/foren/r​ead.php?99,5769469 (tökkää ctrl+f ja avautuvaan hakukenttään kirjoita "nordkorea", niin löytyy linkit. Mielenkiintoisia kuvia! Ja tässä toinen matkakertomus, jossa näkyy käsittääkseni muitakin metroasemia kuin ne muutama perinteinen standardituristiasema: http://www.drehscheibe-online.de/foren/r​ead.php?30,6427544,6427544#msg-6427544 . Tossa kans pari kuvaa: http://www.drehscheibe-online.de/foren/r​ead.php?30,7113879 .

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!