12.12.2014 / Krakova, Puola

12.12.2014 EN71-sarjan sähköjuna Kraków Głównyllä odottamassa lähtöaikaansa kohti Krzeszowicea. EN71-sarjaa valmistettiin Pafawagilla noin 50 kappaletta vuosina 1976-1984. Yksiköt on rakennettu EN57:n osista erityisesti mäkiselle Krakova-Zakopane -reitille.

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Krakova Valtio: Puola

Kuvaaja: Hannu Peltola
Kuvasarja: Krakovan ympäristöä
Lisätty: 27.12.2014 13:07

Sähkömoottorijuna
Ulkomaat:

Muu tunniste
Rautatieinfra: Merkki
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Talvi

28.12.2014 13:50	Marko Laine:	Mikäli tässä junassa ei olisi noita puolalaistyyppisiä isoja lyhtyjä, niin voisi puolihuolimattomasti katsottuna luulla Sm1:ksi :)
28.12.2014 15:07	Hannu Peltola:	Todellisuus onkin tarua ihmeellisempää: Ruotsin ASJ ja Asea toimittivat Puolaan PKP:lle sähköjunia vuonna 1950-1952. Näiden pohjalta Asea suunnitteli ruotsalaisen Xoa6-sähköjunan 1950-luvun lopussa. Xoa6 oli suora esikuva Sm1:lle ja vanhat Asean Puolaan toimittamat sähköjunat ilmeisesti Pafawagin EN57:lle. Vielä EDIT: ASJ:n ja Asean Puolaan toimittamien vaunujen littera oli EW54, ohessa lisätietoa: http://pl.wikipedia.org/wiki/EW54 (Käyttäjä muokannut 28.12.14 16:15)
28.12.2014 22:44	Tuukka Ryyppö:	Eli tässä se ASEA:n puolaan toimittama juna: https://lh6.googleusercontent.com/-9uxZW​iNvcoQ/VAZCZcCaVoI/AAAAAAAAJig/8DniYLDU5​ZM/s600/EW54_18rb_Ochota.jpg , josta tämän kuvan juna on helppo uskoa jatkokehitykseksi. Ja sitten ruotsiversio samasta, tehty ilmeisesti sopimaan matalammille laitureille: http://i267.photobucket.com/albums/ii315​/kjellgerik/DP41-40_233_redigerad-1.jpg . Ja sitten jugoslavialainen "versio Sm1:stä" Sloveniassa: http://www.postvagnen.com/forum/index.ph​p?mode=thread&id=96148 . Pitäisi tehdä jotain vertailua, miten lähellä toisiaan SŽ:n 315, PKP:n EW54, PKP:n EN57, SJ:n Xoa6 ja VR:n Sm1 ovat. Löytykö laitteiden sijoittelusta hämmentäviä yhtäläisyyksiä? Entä teknisistä ratkaisuista? Koska vaikka tekniikka olisi eri, vastaavat laitteet voivat silti yhä olla samoissa paikoissa. Mitä vaikkapa löytyy luukuista eteisten katoista?
28.12.2014 22:52	Juhani Pirttilahti:	Mainituista kalustoista ei todennäköisesti löydy yhtikäs mitään yhtäläisyyttä Sm1-juniin. Mutta eräs saksalainen dieselmoottorijuna (!) eli sarja VT 24 / BR 624 kuitenkin sisältää jänniä yhtäläisyyksiä Sm1-junien kanssa. Se taas johtuu siitä, että projekti on alkanut samalta pöydältä, kuin eräs dieselkäyttöinen paikallisjuna (Dm9).
28.12.2014 23:34	Kimmo T. Lumirae:	On vain sääli, että Dm 8-9:ään piti mennä valitsemaan Breda vaihteistoineen saksalaisen koneiston sijaan. Käsittääkseni BR 624 on ollut ihan toimiva peli.
29.12.2014 08:42	Tuukka Ryyppö:	No, EW54 ja Xoa6 ovat ilmeisesti aika pitkälti sama juna. EN57:n olettaisi siksi olevan aika samanlainen kuin Xoa6, jos se kerran on siitä kehitetty. Eli on luulisi, että EN57:n tekniikassa on joku määrä samaa kuin Xoa6:n tekniikassa. Ja jos Sm1 sitten taas on kehitetty Xoa6:n pohjalta, silloin luulisi, että niiden tekniikoissa olisi keskenään jotain samaa. Ja edelleen, jos Sm1 on samankaltainen kuin Xoa6 ja EN57 on samankaltainen kuin Xoa6, silloin Sm1 lienee jossain määrin samankaltainen kuin EN57. Jos A on kuin B ja B on kuin C, silloin A ja C eivät voi olla aivan mahdottoman erilaisia.
29.12.2014 08:44	Tuukka Ryyppö:	Sm1 on siis suomalainen EW54:n innoittama juna ja EN57 on puolalainen EW54:n innoittama juna.
29.12.2014 13:07	Kimmo T. Lumirae:	Eipä siinä paljoa jää tilaa samanlaiselle tekniikalle, jos Sm1 on vaihtovirtasyöttöinen tyristorisäätöinen juna, jossa on joustava ajomoottorikäyttö sveitsiläisissä teleissä, ja puolalaisjunat ovat tasavirtasyöttöisiä junia, joissa tuskin on joustavaa ajomoottorikäyttöä eikä ainakaan sveitsiläisiä telejä.
29.12.2014 13:32	Juhani Pirttilahti:	Tietysti Sm1-juna ehti olla hetken aikaa suunnittelupöydällä myös ASEA:n tekniikalla, kunnes tekniikkaa vaihdettiin oleellisesti erilaiseen, joka on kuten Kimmo tuossa yllä kuvaili.
29.12.2014 14:58	Petri Nummijoki:	Onhan olennainen ero jo siinäkin, että Sm1 on kaksivaunuinen ja muut mainitut kolmivaunuisia. Kolmen vaunun sähkömoottorijunaa harkittiin myös VR:lle mutta se vaihtoehto ei toteutunut. Taisivat Dm8-9:n suurimmat ongelmat liittyä lattian alle sijoitettujen moottoreiden hankaluuteen talvikäytössä sekä asianmukaisten huoltotilojen puuttumiseen alkuaikoina. Sikäli voisi olettaa, ettei saksalaisellakaan koneistolla varustettu Porkkana olisi menestynyt ratkaisevasti paremmin. Joka tapauksessa kauniimman junan Valmet piirsi mitä BR 624 on.
29.12.2014 17:30	Tuukka Ryyppö:	Eli toi Hannun "suora esikuva" tarkoittaa inspiraation lähdettä, josta on kehitystyössä sitten erkaannuttu aika kauas?
29.12.2014 19:57	Kimmo T. Lumirae:	Erkannuttu nimenomaan kahteen eri suuntaan, Tuukka. Puolassa vaihdettiin vaihtovirtasyöttö yksinkertaisempaan tasasähköön ja kaksi ovea kolmeksi. Teleistä ei ole tietoa. Sm1:ssä taas otettiin modernimpi tehonsäätö, liittyen juuri vaihtovirtaan ja valittiin sveitsiläiset telit. Ovien määrä ja tietty ilme ulkoasussa on kieltämättä Sm1:ssä kuin Xoa6:sta peräisin. Ruotsalaiset puolestaan itse kehittivät Xoa6:tta eteenpäin hyvin samalla tavalla kuin suomalaiset ja tuloksena oli X1; tyristorisäätöinen kaksivaunuinen juna, ja tämä jos mikä on Sm1:n sukulainen. Vastaavasti toisen sukupolven X1 eli X10 on samalla tavalla samaan tehtävään tarkoitettu jatkokehitysmalli kuin Sm2. Eli Xoa6 on kolmevaunuinen kantaisä, josta tehtiin kolmevaunuinen "kehitysmaamalli" (anteeksi sanonta) Puolaan ja seuraava sukupolvi muodostuu kahdesta rinnakkaisen kehitystyön hedelmästä eli kaksivaunuiset X1 ja Sm1. Näistä valmistettiin modernisoidut versiot X10 ja Sm2, jotka kumpikin ovat yhteisajokelpoisia vanhemman mallin kanssa. Mutta tieto puolalaisjunan valmistajasta oli minulle melkoinen yllätys ja kiitokset näistä tiedoista erityisesti Hannulle.
29.12.2014 20:15	Hannu Peltola:	Jep, ehkä suora esikuva on Xoa6:n osalta liikaa sanottu, mutta varmasti se on ollut inspiraation lähde Sm1:lle. Rungoissa on aika paljon samankaltaisuuksia: ohjausvaunussa matkatavaraosasto, kolme matkustamoa ja kahdet ovet. Runkomateriaali on samankaltainen itsekantava teräskori vekitetyllä alaosalla - näitä nimenomaan harrastettiin Ruotsissa aina 1940-luvulta lähtien. Ruotsalaiset huomasivat Xoa6:n kanssa, että kaksi ohjausvaunua on liikaa yhdelle moottoriyksikölle. Tämä viesti välittyi varmasti Suomeenkiin ja sameissa päädyttiin ohjausvaunu-moottorivaunu -komboon. Saman muutoksen ruotsalaiset toteuttivat X1:ssä. Moottorivaunussa on samanlainen moottorituuletus, mutta sähkötekniikka tunnetusti poikkeaa. Strömbergin moottorit ovat pienempitehoisia (215 kW vs. Xoa6:n 275 kW). Samin kori on hivenen pidempi ja leveämpi, mutta telien väli on lähes identtinen Xoa6:n kanssa (n. 18 m). X1:n ja Sm1:n välillä on alle vuoden ero käyttöönotossa. Varmasti Sm1:teen on haettu inspiraatiota X1-junistakin, mutta aikajänne on ollut niin lyhyt, ettei enää koko suunnittelua ole voitu perustaa X1:lle. (Käyttäjä muokannut 29.12.14 20:17)

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!