??.??.1957 / Valmet moottoritehdas, Linnavuori
??.??.1957 Pieni askel kohti nykyistä suurta moottoritehdasta: Move 51/Vv14 :sta kaksois 815-koemoottori ja -vaihde. Luultavasti juuri tämä asennelma oli Move 51 :ssä ( Valmet 526 ), jota VR mittasi vaihtotyössä ja junaa vetämässä välillä Tampere - Toijala kahteen otteeseen v. 1957. EP:n selostus tästä VR:n muistion pohjalta on Resiinassa 2/95. Kun VR ei enää halunnut korvata GM-kaksoisdieseleitä Vv13/Vv14 -sarjoissa, poistettiin asennelma ennen veturin myyntiä (Kemi Oy Veitsiluoto?). Voisi olettaa että asennukset tehtiin Linnavuoressa, esimerkiksi luolan raiteella (EN).Onko virallisia kuvia? Kiitos julkaisuoikeudesta Agco Power Oy
Kommentit
| 01.01.2015 12:00 | Antti Häyhänen: | Tämähän on hurjan näköinen laite! Moottorit näyttäisivät olevan toistensa peilikuvia eivätkä vain pystyakselinsa ympäri pyöräytettyjä? Tuon on täytynyt olla kohtalaisen tyyris koneisto ja teho-painosuhteeltaan aika matala. Kotimaisuusaste on varmasti ollut korkea, vaihdekin lienee Rautpohjan tuotantoa ja ruuvitkin kotimaisia. Ruiskutuspumppu lienee melkein ainoa ulkomailta ostettu komponentti? Menikös se niin, että se mikä ei maassa kasva sen Valmet valmistaa... | |
| 01.01.2015 15:14 | Juhani Pirttilahti: | Pumppu näyttää Boschin rivipumpulta. | |
| 01.01.2015 15:31 | Kimmo T. Lumirae: | Valmet 815D painoi noin 1000 kg eli kuvan palikka lienee parin tonnin luokkaa ja teho noin 355 hv; ainakin tässä varustuksessa tämä kaksoismoottori on ahtamaton. | |
| 01.01.2015 19:21 | Tommi K Hakala: | Hieno historiakuva ! | |
| 02.01.2015 21:05 | Reino Kalliomäki: | Hankkeen peruste oli varmaankin paitsi Move 51, myös Dm4:t. Korvattaisiin juopot GM-moottorit kotimaisilla - eihän sotakorvauksista ollut kuin muutama vuosi ja maan vaihtotase oli jatkuvasti kuralla. Toteutumisen esteeksi tuli asennelman saatavilletulo 2...3 vuotta turhan myöhään. Kuumeneminen linja-ajossa ei liene ollut vierasta Vv13/14 -vetureissakaan - yhdistäjävaihde lienee ollut niissä samankaltainen kuin 815-paketissa. Vv13 joutui vielä jäähdyttämään momentinmuunninta (keskimäärinkin kymmeniä kilowatteja lämpöä) moottorin jäähdytysjärjestelmään kytkettynä. Hyvällä nykyöljyllä ja hyvin sisäänajetuilla hiotuilla hammaspyörillä on hammasrynnön hyötysuhde jopa vähän yli 0.99, mutta silloisissa testeissä tuskin edes 0.98 . Jos yhdistäjävaihteelle tulee moottoreilta 325 hv, kuumentaa vaihdetta (0.75 x 325) kW x 0.02 = 5 kW häviöteho (mutta paljon enemmän, jos öljykalvo paikallisesti pettää esim sisäänajamattoman hammaskarheuden johdosta).(EN) Lämpeneminen olisi ollut korjattavissa, mutta VR:lle se oli kätevä peruste luopua hankkeesta. |
|
| 03.01.2015 11:58 | Kimmo T. Lumirae: | Tarkoitatko, Reino, että hanke haudattiin kuumenemisongelmien vuoksi? Tuo mainitsemasi 5 kW on aika pieni juttu jäähdytyksessä, jos momentinmuunnin kuumenee pahimmillaan 100-200 kW ja moottori täysiteholla lämmittää jäähdytysvettä ehkä 300 kW teholla. | |
| 03.01.2015 17:12 | Reino Kalliomäki: | En rohkene mitään kovin teknistä väittää. Kyllä minustakin tuo suhteellisesti tuntuu pieneltä. Luen lähinnä vain "rivien välistä". Tässä mielestäni lukee, että projekti on ollut kovin vaativa (kallis). Tahtoa on tarvinnut olla korkealla taholla. Tässä tapauksessa arvelisin vain hinnan katkaisseen kamelin selän. Valmethan teki kaikkea, ja sai tuotteensa kaupaksi, kun oli pakko ostaa niitä. Usein tuotteet olivat hyviä, mutta esim. hammaslääkärin koneet eivät olleet mikään innovaatio. Kun markka vapautui (vrt autot), viimeinen erä myytiin valtiolle, siis Helsingin Yliopistolle. Erehdyin luulemaan muutamaa vuotta myöhemmin niitä 30-lukuisiksi! Valmet teki junat ja veturit, oli kai loogista pyrkiä tekemään myös moottorit. Tekninen kommentti on lainaus Erkiltä, (EN), toivottavasti en tulkinnut sitä väärin. (Käyttäjä muokannut 03.01.15 17:14) |
|
| 03.01.2015 22:19 | Kimmo T. Lumirae: | Kilpailijan halpaan hintaan on saattanut vaikuttaa sekin, että US armeijan ylijäämävarastoistahan myytiin jos jonkinlaista tykötarvetta maailmalle halvalla. Jos tämä kaksoismoottori on ollut sieltä kotoisin, niin hinta on myös ollut halpa. Miksi muuten Valmet olisi alkanut tällaista moottoria käyttää? Saatavuuden takia tietenkin aluksi. GM:n 6-71, jonka nimeä Dieselveturit ja moottorivaunut II selittää johtuvaksi siitä, että siinä on kuusi sylinteriä ja 71 neliömillimetrin suuttimet....voihan olla niinkin, mutta sattumoisin yhden sylinterin tilavuus on 71 kuutiotuumaa...on ollut erittäin yleinen moottori panssarivaunuissa, työkoneissa, rekanvetäjissä ja busseissa aina Koiviston Auton linjureita myöden. Niinpä voisi kuvitella, että mekaaniselta rakenteeltaan aika simppeliä moottoria on voitu myydä varsin edullisesti tuotantolinjaltakin. Ehkä siis oli kalliimpaa valmistaa itse nelitahtikone kuin käyttää näitä edullisia ja ilmeisen pomminkestäviä GM:n tuotteita. |
|
| 21.11.2018 20:20 | Reino Kalliomäki: | Jossakin sotakorvauksia käsittelevässä kirjassa (muistaakseni Ilmari Harkin) mainitaan U.S.A:n ylijäämävarastojen erilaisten moottorien yhteismäärä: Noin 500 000 ! Täältä katsoen ihan käsittämätön määrä. Hinta jouduttiin asettamaan "sopivaksi". |