16.07.1966 / Hamina, Poitsila, Hamina (uusi)

16.07.1966 Ilmeisesti Kouvolan Ardelt höyrynosturi Tnk-Rto 15 on saapunut tavarajunassa Haminaan nostamaan yhdessä Pasilan Ardeltin kanssa kaikuharausalus "Särkän" Osa-vaunusta siirtolavetille ja takaisin Osa-vaunuun alukselle liian matalan sillan takia. Nostot tapahtuivat seuraavana päivänä (sunnuntaina). Kuva Poitsilan ratapihalta.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Hamina (uusi) (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Hamina, Poitsila
Kuvaaja: Tapio Muurinen
Lisätty: 17.01.2015 00:18
Junatyyppi
T:
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

17.01.2015 00:49 Heikki Kannosto: Tenderin voi ajatella kuuluvan höyryllä käyvän norsurin vakiovarustukseen mutta Gb:n takana näyttää seisovan Vok ilman mitään välivaunuja - nostojuna lienee pysäköity sinne missä sattui olemaan tilaa.
17.01.2015 11:19 Hannu Peltola: Onko kuva vielä siltä ajalta, kun venäläisvaunuihin asennettiin Vainikkalassa puskimet?
17.01.2015 13:45 Tapio Muurinen: En muista kuvaustilannetta, mutta näyttää siltä, että kuvissa on sama yhdistelmä, mutta eri puolilta kuvattuna http://vaunut.org/kuva/56671?tag0=18%7CT​nk-Rto%7C15 , eli tämä onkin Kouvolan Ardelt (nro 15). Ja vielä erikoista, kuvissa on junan loppupää. Muuten ei käy pirtaan Poitsilan ratapihan maisemat (mm. "Huttusen" kylän rakennuksia TV-antenneineen toisessa kuvassa. Yleensä tällaiset raskaat yhdistelmät olivat heti veturin perässä. Pakettiin kuului paitsi nosturi, vastapainovaunu, puomivaunu tarvikkeineen ja vesisäiliö (tenderi). Onko tuo tenderi muuten Tv1-sarjasta?

Tuohon aikaan vielä SNTL:n vaunuihin asennettiin puskimet. Niistä voitiin luopua vasta 1968, kun liikenteessä oli riittävästi Hdka- ja Hka-välivaunuja. Ensimmäiset välivaunut saatiin liikenteeseen 1966 lopulla. Eli Vok-vaunu on kytketty suomalaisiin "jonkalla" (kaksoislenkki). Niitä sai olla junassa kuudessa välissä. Harvinaisempaa myös, että SNTL:n vaunu on junan loppupäässä, yleensä ne pyrittiin sijoittamaan ensimmäisiksi keulaan.
17.01.2015 14:13 Hannu Peltola: Ja viimeisenä oleva Lv-Rto 56 (?) oli ilmeisesti nosturihenkilöstön kuljetukseen? Vaunu näyttää vanhalta Ge-vaunulta.
(Käyttäjä muokannut 17.01.15 14:21)
17.01.2015 14:22 Kari Roininen: Lv-Rto 56 on nosturinkuljettajan asuntovaunu. Näille nostureille oli aikoinaan sijoituspaikasta riippuen tietty säilytysraide,josta tarpeen mukaan saattoi hakea kuljetuskunnossa olevan nosturin esim. vauriopaikalle.
17.01.2015 15:03 Heikki Kannosto: Tosiaan, tuo venäläinen Puškin-öö...homma... Kansakoulun toiselle luokalle menossa olevana en tosin ollut tuolloin tutustunut junaliikenteeseen kovin monipuolisesti ja omaa pienoisrautatieperuspakkaustakin sai odottaa vielä kaksi vuotta.
17.01.2015 21:56 Reino Kalliomäki: Kyllä Jumbon tenderiltä näyttää.
18.01.2015 00:19 Jorma Toivonen: Milloinkahan Tapion mainitsemat "jonkat" (kaksilenkkikytkimet) tulivat käyttöön - vasta ensimmäisten "hakasten" myötä? Ennen sitä liikkui raiteillamme SNTL:n vaunuja. Muistan kuulleeni (epävarma tieto), että ennen vanhaan saatettiin kytkennässä käyttää kuvassa http://vaunut.org/kuva/5152 näkyvää SA3:n korvaketta, johon pujotettiin lenkkikytkimen lenkki. Saattaisi onnistua hätätilanteessa nykyäänkin?
18.01.2015 12:30 Tapio Muurinen: Apukytkimiä (kaksilenkki-) oli käytössä jo 1950/-60 -lukujen taitteessa. Niitä oli jaettu keskusasemille tietty määrä; numeroituja ja nimettyjä. Sitten niitä "perättiin", kun eivät olleet palautuneet "kotiin" - esim. Kw 166-Kw 195. Aikaisemminkin niitä jo varmaan käytettiin. Lienee alkujaan neuvostoliittolainen oma keksintö, koska siellä niitä ja sivupuskimia todella tarvittiin siirryttäessä lenkkikytkimistä automaattikytkimiin. Siirtymävaihe oli pitkä ja saatiin toteutettua 1950-luvun loppuun mennessä (n. 1958). NL:ssa oli myös omia liitevaunuja paljon ennen meidän vastaavia. SA3:n kylkeen valettu "Stalinin korva" palveli samaa tarkoitusta, eli lenkki voitiin kytkeä keskuspuskimeen. Herää kysymys, kuinka tavallinen sellainen kytkentä oli aikoinaan linja-ajossa NL:ssa tai meillä. Kuulemma se oli epävarma ja väli saattoi katketa itsestään. Meillä tällainen kytkentä kiellettiin vuonna 1968 muualla paitsi tilapäisesti ratapihoilla.
18.01.2015 23:43 Jorma Toivonen: Kiitokset Tapiolle kaksilenkkikytkinten historian selventämisestä. Tuo kytkinten numerointi oli aivan uusi tieto minulle. Myös käytön alkamisen ajankohdan määrittämisen otan mielenkiinnolla vastaan.
20.01.2015 00:06 Jorma Toivonen: Pietarin rautatiemuseosta löytyy myös varsinainen kaksilenkkikytkentä http://vaunut.org/kuva/75157 .
20.01.2015 00:47 Jouni Hytönen: Jyväskylässä muistan puhutun "ystävyyssiteestä", liekö sitten tunnettu ilmaus muualls päin maata.
20.01.2015 04:34 Topi Lajunen: On tuttu ainakin Helsingissä. Eniten kuitenkin täällä käytettäneen muotoa "apulenkki".
21.01.2015 07:39 Pauli Ruonala: Termi "ystävyysside" oli yleisesti tunnettu. Veturimies-lehdestä (numero 5/1974) löytyi seuraava, siihen aikaan monimielisenä pidetty lause: "Kun joudut kytkemään veturin neuvostoliittolaisiin kytkimiin, ole erityisen varovainen. Käytä sitä varten olevaa apukytkintä ("ystävyyssidettä"). Puristuksiin joutumisen vaara on silti suuri."
29.12.2017 20:52 Esa J. Rintamäki: Lv - Rto 94 oli entinen BG 04626. Se oli entinen Ge 30'116 vuodelta 1939. Aluskehyksen Ge sai vaunusta D 359.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!