05.03.1972 / Helsinki, välillä Pasila asema–Helsinki asema

05.03.1972 Hr11 1952 siirtymässä Pasilan veturitalleilta Helsinkiin ja Turun pikajunaan P27. Valtionrautateiden ensimmäinen pikajunadieseli oli aika metka ilmestys.

Kuvan tiedot
Välillä: Pasila asema–Helsinki asema Kuvauspaikka: Helsinki
Kuvaaja: Jorma Rauhala
Lisätty: 22.02.2005 00:00
Muu tunniste
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

22.02.2005 20:11 Tommi K Hakala: PullaHuru-nimitys on kyllä sopiva,kuin sämpylä muodoiltaan...Tälläistä värikkyyttä olisi mukava nähdä nykykalustossakin.Deeveriin kermanvalkoisen tilalle keltainen olisi varsin erottuva.
22.02.2005 20:28 Jorma Rauhala: Arvokkaan näköinen VR-siipipyörämerkki, malli "vanhempi". Numerot, malli "puuvaunu". Kuljettajanikkunaa suojaa kalterointi, malli "Norja", että tunneleissa tms. jäälohkareet jne. pirskoontuvat ennen kuin mahdollisesti osuvat ikkunaan. Varustuksesta voidaan lisäksi mainita täydellinen höyläpenkki puutöitä varten, sijaitsee ikkunoilla varustetussa "huoneessa" veturin keskellä. Moottorithan ovat telien päällä ja lähestulkoon kuljettajan käsinkosketeltavissa, kuultavissa ja nähtävissä. Lisäksi on oikea WC-osasto, jossa puuvaunuista tuttu suora isoreikäinen emaloitu pytty ja puukannet. Ja tämän veturin ÄÄNI! Enpä muista toista sellaista kuulleeni. Hr11 ei sitäpaitsi osannut kulkea lainkaan hiljaa. Kun se pantiin kulkuun, vauhti oli jo muuta kuin ryömintää. Pasilasta ajettiin omana aikanani yhtä pikajunaa näillä Turkuun, aamulla lähtö ja illalla paluu, ja talleilla oli reunapilttuu varattu Hr11:lle. Sen takaseinä oli usein puskettu auki ja erottui muista uudemmista tiileistään ja rappauksistaan. Kun on koneella kerran menohaluja, eivät mitkään seinät estele...
23.02.2005 09:13 Jokke Harju: Tulee ihan mieleen "Nakkisämpylä sinapilla" hehe.
Milloin nämä poistuivat liikenteestä?
Kuinka lujaa nämä oikein meni?
Ja eikös kuskin paikka ole ohjaamossa, eikä tekemässä lampunjalkaa kuten Rokka Tuntemattomassa.
23.02.2005 09:35 Jorma Rauhala: Nopeusmerkintä näkyy kyljessä: 120 km/h eli vajaa 10 prosenttia enemmän kuin veturin uutenaoloaikana oli matkustajajunien suurin sallittu nopeus (110).
18.04.2005 18:48 Jukka Markkanen: Tähän aikaan varsinkkin todella harvinainen, kun en ole nähnytkään ikinä :O
18.04.2005 19:00 Ville Saarelainen: Sattuisikohan jollakulla olemaan kuvaa Hr11:n ohjaamosta?
18.04.2005 20:49 Valtteri Keski-Säntti: Nikolakselta löytyy 1950:n ohjaamokuva hyvinkäältä. Josko laittaisi näytille ainakin tänne ?
18.04.2005 20:49 Valtteri Keski-Säntti: No eipä toimisnut linkitys. Siis www.veturit.org... :)
10.05.2006 23:09 Tauno Hermola: Ei tuntunut tuota saittia enää olevan olemassa, oliskos se ohjaamokuva jossain kuitenkin?
13.04.2008 21:21 Tomi Raitio: On tää vaa niin upea!
01.01.2012 19:28 Raimo Harju: Oletkos Jorma ajanut tätä veturia,jos olet tai ollut mukana niin kerro ihmeessä kokemastasi ja kuulemastasi.
01.01.2012 19:50 Jorma Rauhala: En ole tällaista ajanut, ollut vain ajon aikana ohjaamossa veturimiesten seurana harrastuksesta.
01.01.2012 20:29 Raimo Harju: Minkälaiselta sen ääni kuulosti,voitko sen jotenkin sanoin kuvailla.
02.01.2012 09:17 Kimmo T. Lumirae: Kuutoskonehan käy nätisti mouruten ja siihen vielä turboahtimen vihellys...kaikki tämä vielä kahdesta moottorista yhtaikaa. En ole koskaan kuullut elävänä mutta voin kuvitella, että käyntiääni oli kaunis näin huonoksi mollattuun veturiin.

Löysin hieman yllättäen tiedon, että samanlaiset moottorit on ollut Espanjan RENFE:n kakkos-Talgoja vetäneessä 350:ssä, http://en.wikipedia.org/wiki/RENFE_Class​_350 . Mistään ei oikein löydy tietoa vaihteistosta, mutta ehkä 350:ssä ei ole ollut Mekydroa, nimittäin nämä veturit (4 kpl, joista neljännessä oli Hercules-dieselmoottori, joka epäluotettavuutensa takia vaihdettiin Maybachiin (!!!) ) palvelivat vv. 1949-1976 ja moottorit olivat vapaastihengittäviä, teholtaan 410-450 hv per kone lähteestä riippuen, eli 820-900 hv veturia kohden. Kun kolmostalgot tulivat liikenteeseen 1972, kytkettiin nämä veturit kahdeksi pariksi, joita käytettiin vetämään kolmostalgoja, vuoteen 1976 asti.

Ilmeisen kestävää ja toimivaa tekniikkaa. Olisiko nyt niin, että tässä veturissa ei ole Mekydron vaihteistoa ja sen vuoksi tämä tekniikka pelasi kunnolla?
02.01.2012 12:48 Eljas Pölhö: RENFE 350-sarjan (entiset 1T-4T) Talgo-junien vetureissa oli sähköinen voimansiirto (GE, ratamoottorit GE 753).
02.01.2012 13:41 Kimmo T. Lumirae: Mainiota, kiitos tiedosta.
02.01.2012 14:23 Eljas Pölhö: Kun Talgo II-vetureista löytyi sukulaisuutta suomalaisiin, niin lisäsin sen kuvan ja tietoja siitä. http://vaunut.org/kuva/73369
02.01.2012 15:48 Kimmo T. Lumirae: Aiheesta näyttäisi olevan netissä toinen toistaan vajavaisempia lähteitä, mutta http://tinyurl.com/6swqujb (google-kääntäjällä englanniksi, koska espanjani on gracias, por favor -tasoa) sivulla mainitaan, että myös junarunkoja olisi ollut neljä. Samalla sivulla puhutaan ristiin Maybach 320 ja 325 -koneista ja teho vaihtelee lähteen mukaan 450-525 hv (voi olla laskutapajuttu liittyen voimansiirron mitoitukseen). Ilmeisesti erot eivät kuitenkaan ole suuria. Ja olit oikeassa, ensin Herculekset, sitten Maybachit kolmeen ekaan veturiin.
02.01.2012 16:24 Eljas Pölhö: Vaunuja oli 48 (3x16). Junia ajettiin myös 12-vaunuisina ( 126 istumapaikkaa), joten on makuasia oliko niitä 3 vai 4 runkoa (4x12=48).
02.01.2012 16:47 Kimmo T. Lumirae: Ymmärrettävää.
11.11.2012 20:46 Ville Hautamäki: Ikä alkaa jo painaa ja ruostekin syö veturivanhusta kovaa vauhtia.
11.11.2012 20:59 Heikki Kannosto: Nuori herra on hyvä ja välttää vanhus-sanan aiheetonta käyttöä. Kuvanottoaikaan veturi oli vielä lujasti alaikäinen.
11.11.2012 22:10 Ville Hautamäki: Koitetaan välttää...
11.12.2012 02:29 Tomi Raitio: Vanhassa vara parempi. Vanha kalusto miellyttää itseäni kuitenkin eniten.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!