Tapio Keränen: Siniharmaita plootuja.

Puukoristen matkustajavaunujen rinnalle ja tilalle hankittiin ensimmäiset teräskoriset vaunut Saksan Esslingenistä ja päivävaunut tulivat liikenteeseen vuonna 1961. Sen jälkeen siniharmaita matkustajavaunuja rakennettiin Pasilan konepajassa vuosina 1964 - 1986. Pelkkien matkustajavaunujen lisäksi rakennettiin konduktööri- ja matkatavaraosastolla varustettuja päiväväunuja, kahvila- ja ravintolavaunuja sekä makuuvaunuja. Siniharmaiden vaunujen aika alkaa olla vähitellen ohi. Muutamia vaunuja on ehditty maalata vihervailkosiksi.
Moniin vaunuihin on vuosien varrella ehditty tehdä joukko muutoksia matkustus- ja kuljetustarpeiden muututtua.

kuva
Helsinki asema

Sähköistys ei ollut ulottunut Helsingin läntisille matkustajaraiteille alkuvuodesta 1969. Esslingenissä vuonna 1961 valmistettu 1....
10 kommenttia
07.02.1969 Tapio Keränen
kuva
Ilmala ratapiha

Pasilan konepaja valmisti vuonna 1964 ensimmäisen CEit-​sarjan teräsrakenteisen yhdistetyn 1. ja 2. luokan päivävaununsa 2655. Talvella...
1 kommentti
10.01.1982 Tapio Keränen
kuva
Helsinki asema

Sijaintipaikan mukaan ajankohtainen kuva. Liki tällä paikalla avataan tänään keskiviikkona 5.12.2018 Helsingin uusi keskustakirjasto "Oodi"....
Ei kommentteja
04.06.1970 Tapio Keränen
kuva
Ilmala ratapiha

Ilmalan ratapihalla oli vuonna 1981 esillä suurin osa siniharmaista teräsvaunuista. Eit 23055:n päätyovissa yhä neljä ikkunaa.
5 kommenttia
05.04.1981 Tapio Keränen
kuva
Pasila alapiha

Esslingeniläinen Eit-​vaunu seisoi Pasilan alapihalla. Vaunussa oli SIG-​telit. Pitkät helmapellit oli muutettu minipituuteen.
4 kommenttia
14.09.1980 Tapio Keränen
kuva
Helsinki asema

Pitkähelmainen Eit vuosimallia 1964 Helsingin ratapihalla. Minden-​Deutz-​teleissä oli vielä poikittaiset iskunvaimentimet.
33 kommenttia
15.05.1973 Tapio Keränen
kuva
Helsinki asema

Pitkähelmainen ravintolavaunu seisoi yksin Helsingin ratapihalla roikalla sähköverkkoon liitettynä.
9 kommenttia
??.07.1973 Tapio Keränen
kuva
Helsinki asema

EFit 23502 pitkin helmapellein Helsingin ratapihalla keväällä 1975.
3 kommenttia
??.05.1975 Tapio Keränen
kuva
Helsinki asema

Pikajunan vaunustoa siirrettiin asetteluraiteelta lähtöraiteelleen Helsingissä toukokuussa 1970. Viimeisenä junassa oli edellisenä vuonna...
29 kommenttia
??.05.1970 Tapio Keränen
kuva
Viinijärvi

Pasilan konepajan rakentama Eit 23017 oli viimeisenä Turun satamaan Joensuusta lähteneessä matkustajajunassa, jota veti Hr12 2238. Junan...
13 kommenttia
24.08.1971 Tapio Keränen
kuva
Helsinki asema

Esslingeniläinen Eit 23009 ennen helmojen lyhentämistä Helsingin ratapihalla elokuussa 1974.
17 kommenttia
??.08.1974 Tapio Keränen
kuva
Helsinki asema

Uudet teräsmakuuvaunut syrjäyttivät nopeasti puiset makuuvaunut. Pitkähelmainen CEmt 24002 on kuvattu käytäväpuolelta, jonka tunnistaa...
7 kommenttia
08.09.1970 Tapio Keränen
kuva
Helsinki, Ilmala ratapiha

Eift-​vaunun 23407 pääty.
1 kommentti
25.09.1982 Tapio Keränen
kuva
Helsinki, Ilmala ratapiha

Sileäkattoinen Esslingenissä rakennettu CEit-​vaunu 2652 neli-​ikkunaisine päätyovineen seisoi Ilmalan ratapihalla ilman...
7 kommenttia
25.09.1982 Tapio Keränen
kuva
Helsinki, Ilmala ratapiha

Esslingenissä rakennetussa CEit-​vaunussa 2652 oli München-​Kassel-​telit. Jostakin syystä ne eivät yleistyneet kovinkaan...
3 kommenttia
25.09.1982 Tapio Keränen
kuva
Helsinki, Ilmala ratapiha

Eht 23306 Ilmalan ratapihalla. Päätyovissa oli vielä neljä ikkunaa ja Minden-​Deutz-​teleissä leveät, sivulle ulottuvat...
7 kommenttia
16.11.1975 Tapio Keränen
kuva
Helsinki, Ilmala ratapiha

Eht 23306 Ilmalan ratapihalla.
2 kommenttia
16.11.1975 Tapio Keränen
kuva
Pasila, Pasila alapiha

Eit 23158 oli niin tuiki tavallinen teräsmatkustajavaunu, että ihmetytti, miksi siitä piti ottaa kuva. Ehkäpä siihen innosti tilanne, että...
1 kommentti
25.09.1981 Tapio Keränen

Hakuehdoilla löytyi 38 kuvaa

Kommentit

14.03.2021 20:45 Hannu Peltola: Taas loistava kuvasarja Tapiolta!
27.03.2021 08:17 Uwe Geuder: Ennen 16. 10. 64, siis silloin kun vaunut hankittiin, kaupungin nimi kirjoitettiin Eßlingen. Siitä lähtien Esslingen. Muutos tehtiin muun muuassa siksi, koska kaupungin teollisuuden edustajat olivat joutuneet ulkomaanmatkoilla hankaluuksiin, kun heidän passeissaan oli kirjain, jota ulkomaalaiset rajantarkartastajat eivät tunteneet. Oliko semmoisia tapauksia myös Suomen rajalla, sitä tarina ei kerro.

Kielellisesti toteutettiin vain se mitä yleisesti tuli vasta 1996: Pitkän vokaalin jälkeen kirjoitetaan ß, lyhyen vokaalin jälkeen ss. (Molempien jälkeen esiintyy myös vain s, se on sitten eri asia. Eikä vokaalin pituutta näe sen kirjoitusasusta: vrt. Wasser ja Straße)
(Käyttäjä muokannut 27.03.21 08:26)
10.05.2021 23:55 Timo Humalisto: Aeaekkoesiae nimessään "kantaneet" olivat ainakin 2010-luvulla Suomesta Venäjälle matkustaessaan passin-/viisumintarkastuksessa ryhmäjonon (mentiin aakkosjärjestyksessä) hännillä. Ja tarkastus kesti usein pitempään kuin muilla.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!