29-81152 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kurt Ristniemi: Sm2 6076 päästä päähän

Pitkään kutkuttanut ajatus valokuvata kokonainen Sm-juna sisältä päästä päähän toteutui viimein elokuussa 2004. Kuvausmatka eteni osasto osastolta moottorivaunusta kohti ohjausvaunua, ja kaikki kuvat on otettu samaan suuntaan: kohti ohjausvaunua eli etelää. Valitettavasti vaunujen välinen ylikulku ja vessa jäivät kuvaamatta.

Osastojen ja eteisten tarrasymbolit kertovat matkustajille tilojen käytöstä. Jos joku vain ehtii ja huomaa niitä tutkia.

Mutta tiloissa on paljon detaljeja, joista olisi mukava saada tarkempaa tietoa: laitekaappeja, lehtikoreja, laitteita katonrajassa yms.

kuva
Helsinki asema

Sm2 6076, jonka matkustustilat käydään kuvasarjassa läpi osasto osastolta.
Ei kommentteja
13.08.2004 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Varmemmaksi vakuudeksi läpikuljettavan junan tunnistetiedot.
Ei kommentteja
13.08.2004 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Läpikulkumatka alkaa moottorivaunun etummaisesta osastosta O1. Ohjaamon ovi jää selän taa. Osastossa on kolme penkkivälikköä, eli 6...
Ei kommentteja
13.08.2004 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Eteinen E1, moottorivaunun ulompi eteinen. Eteisessä laitekaappeja. Tarrat kertovat, että seuraavassa osastossa O2 ei ole lipunmyyntiä, ja...
4 kommenttia
13.08.2004 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Osasto O2. Moottorivaunun keskimmäinen osasto. Osastossa on 4 penkkivälikköä eli 8 penkkiriviä. Ei lipunmyyntiä, ei eläimiä.
Ei kommentteja
13.08.2004 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Eteinen E2, moottorivaunun sisempi eteinen. Tarrat kertovat, että seuraavassa osastossa O3 ei ole lipunmyyntiä ja siinä saa kuljettaa eläimiä.
Ei kommentteja
13.08.2004 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Osasto O3. Moottorivaunun viimeinen osasto. Osastossa on 3 penkkivälikköä eli 6 penkkiriviä, ja perällä ovettomalla väliseinällä erotettu...
Ei kommentteja
13.08.2004 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Moottorivaunun viimeisen osaston O3 perällä oleva erillinen tila. Tilassa on 1 penkkivälikkö eli 2 penkkiriviä ja kapeat alaslaskettavat...
7 kommenttia
13.08.2004 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Matka jatkuu ohjausvaunuun Eioc 6276 ja sen osastoon O4. Osastossa on 3 penkkivälikköä eli 6 penkkiriviä. Selän taakse vasemmalle jää WC,...
Ei kommentteja
13.08.2004 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Eteinen E3, ohjausvaunun sisempi eteinen. Tarra kertoo, että osastossa O5 ei saa kuljettaa eläimiä.
Ei kommentteja
13.08.2004 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Osasto O5, ohjausvaunun keskimmäinen osasto. Osastossa on 4 penkkivälikköä, eli 8 penkkiriviä. Vasemmalla puolella ovenviereisen ikkunan...
Ei kommentteja
13.08.2004 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Eteinen E4, ohjausvaunun ulompi eteinen, iso eteinen. Tarran kertoman mukaan eteisessä voi kuljettaa esim. lastenvaunuja. Ei eläimiä. -​...
3 kommenttia
13.08.2004 Kurt Ristniemi
kuva
Helsinki asema

Läpikäynti päättyy ohjausvaunun Eioc osastoon O6, suljetun ohjaamonoven eteen. Osastossa on 3 penkkivälikköä eli 6 penkkiriviä. -​...
Ei kommentteja
13.08.2004 Kurt Ristniemi

Hakuehdoilla löytyi 13 kuvaa

Kommentit

20.02.2012 20:27 Jouni Hytönen: Hyvä dokumenttikuvasarja.
20.02.2012 23:28 Matias Kauramäki: Hyvä idea! Tämmönen kuvasarja pitäisi oikeastaan tehdä jokaisesta lähijunamallista.
21.02.2012 09:49 Tunnus poistettu: Vielä parempi olisi, jos olisi saanut kuvata myös ohjaamot, mutta tämähän on sitä, mihin tavallinen matkustaja tutustuu. Minua on aina pikkuisen kiinnostanut se, poikkeavatko moottorivaunun ja ohjausvaunun ohjaamot toisistaan.
21.02.2012 10:09 Kimmo T. Lumirae: No eivät mainittavammin. Etenkin Sm2:ssa, jossa laitteisto on ripoteltu pitkin junaa, erot ohjaamoissa ovat minimaalisia. Ajopöydät varusteineen ovat jokseenkin identtisiä, samoin konduktöörin työskentelytila vasemmalla puolella. Kuljettajan selän takana seinässä on jonkun verran namiskoita, ja näissä on eroja; moottorivaunussa niitä on enemmän. Erityisesti näin on Sm1:ssä, mutta tässä puhuttiin kakkosesta.
21.02.2012 10:50 Topi Lajunen: Lisäksi ohjausvaunun ohjaamossa on kuulutuslaite, moottorivaunun ei. Sm2- ja Eioc-vaunuissa ohjaamon namiskat ovat pääasiassa kuljettajan oikealla puolella katon rajassa. Sm1-yksikössä ne ovat selän takana.
21.02.2012 12:36 Tunnus poistettu: Menee ohi tämän yksittäisen aiheen, mutta pysyy mielestäni raiteilla. Eli mitä näyttävät Dm7:n pyöreät mittarit?
Nopeusmittarin tunnistaa jokainen, mutta sitten oli sellainen joka jollakin tavalla ilmaisi jarrutuksen voiman. Se tuli minulle koulumatkoilla tutuksi kun yhteen vuoroon lisättiin pysähdys Vanattarassa. Ennen aikataulumuutosta ilmeisesti
testattiin joko ajassa pysymistä tai jotain muuta, ja aina joskus juna pysähtyi. Sitten äkkiä ulos junasta koska kotimatka lyheni
merkittävästi. Valtasin paikan 'tyhjän' ajopöydän tienoilta ja seurasin ko mittaria. Neulan/neulojen asennosta voi ennakkoon päätellä, tuleeko pysähdys.
21.02.2012 14:34 Kimmo T. Lumirae: Vorgista löytyy aiheesta parikin hyvää kuvaa, esim. http://www.vaunut.org/kuva/69492 . Vasemmalla on kyseisen moottorivaunun moottorin jäähdytysveden lämpömittari. Yhteisajossa muiden moottorivaunujen lämpöjä ei näe muuta kuin ko. vaunusta.

Ja seuraava on nopeusmittari.

Sitten seuraava on pääsäiliöpaineen mittari, joka näyttää, paljonko painetta on junan läpi kulkevassa paineilmajohdossa, jota ruokkii kompressori ja sen perässä oleva pääilmasäiliö, kussakin moottorivaunussa. Tästä paineilmajohdosta otetaan paineilma jarruihin, oviin, viheltimiin jne. Mittarilla on merkitystä lähinnä siinä, että siitä näkee, että moottorivaunu on ajovalmis ts. kompressori on pumpannut riittävästi ilmaa ja moottorivaunulla voidaan lähteä ajamaan. Pääsäiliöpaineen putoaminen kovin alas kesken matkan viittaisi kompressorivikaan tai johdon avautumiseen jostakin kohdasta ja johtaa pahimmillaan matkan keskeytymiseen.

Oikeanpuoleisin mittari on se, mitä tarkoitit. Se on kaksoismittari, jossa on kaksi viisaria. Keltainen viisari osoittaa ns. ajojohdon paineen. Ajojohto vastaa karkeasti ottaen kaasupolkimen asentoa ja kuljettaja voi säätää sitä ajopöydän oikealla puolella olevalla ohjausvivulla. Punainen viisari kertoo, kuinka paljon kuljettaja haluaa junan jarruttavan (tämä oli se jarrutuksen voimamittari) eli kuinka paljon on jarrusylinterissä painetta eli kuinka kovaa jarrulossit painautuvat pyöriä vasten.
21.02.2012 14:35 Heikki Piirainen: Dm7:n mittarit näkyvät hyvin esimerkiksi kuvassa http://vaunut.org/kuva/3023​.
(Jaha, Kimmo oli nopeampi.)
(Käyttäjä muokannut 21.02.12 14:36)
21.02.2012 14:56 Jorma Toivonen: Pienen pieni korjaus Kimmon kommenttiin: toinen mittari oikealta ei suinkaan ilmoita pääsäiliön painetta, vaan syöttöjohdon (tasaisen) paineen, josta toki on Kimmon mainitsemat yhteydet. Pääsäiliön painemittari sijaitsee moottoripään ohjaamossa, matkustajaosaston seinän alareunassa.
(Käyttäjä muokannut 21.02.12 14:57)
21.02.2012 17:20 Kimmo T. Lumirae: Kiitos korjauksesta, Jorma. Tuollaisen olen tykkänään unohtanut.
21.02.2012 17:41 Tunnus poistettu: Kiitos asiantuntijoille! Kun nyt sivuun mennään, kysyn oliko Dm6:ssa vain kolme mittaria? jotenkin on sellainen muistikuva, tai ainakin sellainen, että joskus eivät mittarit toimineet siinä päässä jossa ei ollut kuljettajaa, vai oliko se määrättävissä ajopäästä?
21.02.2012 20:15 Jorma Toivonen: Dm6:ssa oli vain kolme mittaria, syöttöjohdon, ajojohdon ja jarrujohdon paineet näkyivät yhdessä mittaritaulussa (esim. ruots. lättä http://vaunut.org/kuva/52038 vasen mittari). Minun mielestäni mittarien toiminta ei ollut kuljettajan määrättävissä, joissain vikatapauksissa saattoi esim. lämpömittarin tai nopeusmittarin näyttämä olla poikeuksellinen.
(Käyttäjä muokannut 21.02.12 20:45)
22.02.2012 12:35 Tunnus poistettu: Päivitettiinkö kutoset myöhemmin seiskoiksi?
22.02.2012 12:53 Kimmo Pyrhönen: Ei. Ne olivat loppuun saakka Dm6-sarjaa.
22.02.2012 17:17 Teppo Niemi: Eikös ne tietyssä mielessä "päivitetty"? Eli vaunua korotettiin siten, että kytkimien korkeus tuli samaksi. Tämä koski ainakin osaa liitevaunuja.
22.02.2012 20:07 Kimmo T. Lumirae: Näin oli, Teppo, juttu. Dm6 :han ei alun perin ollut yhteisajokelpoinen Dm7:n kanssa, koska sen kori oli matalammalla, ainakin osin pienemmistä pyöristä johtuen. Vasta kun Dm6 -sarjan koria nostettiin korkeammalle, natsasivat päätykytkimet kohdalleen ja yhteisajokelpoisuus saavutettiin.
24.02.2012 00:35 Jorma Toivonen: Tämähän menee jo pilkun viilailemiseksi noissa lätän paine-ilmayhteyksissä, mutta tuosta n.4bar:n syöttöjohdosta otetaan (tehonsäätö, jarrutus, viheltimet..) ilmaa vain liitevaunujen ovien ohjaukseen (vikatapauksissa myös vetovaunuun). Ennen paineenalennusta, täysi (5,5 - 6bar) pääsäiliöpaine ohjataan vetovaunun vaihteiston ja suunnanvaihdon ohjaukseen, sekä ovien ohjaukseen - toki alennetaan viimetipassa 1,5 - 2bar:iin. Mikäli vetovaunun kompressori ei halua puristella paineilmaa riittävästi, on toki yhteys (n. 4bar) syöttöjohdosta vaihteiden ja suunnanvaihdon toiminnan varmistamiseksi. Aiemmin Kimmo mainitsi (21.2) ajon vaikeutumisesta pääsäiliöpaineen alentuessa, mutta jo kauan on ajeltu Dm7-kalustoa "kylmästä päästä", joten pääsäiliöpaineen seuranta on ollut mahdotonta (muita käytännön vaihtoehtoja?).
24.02.2012 12:02 Kimmo T. Lumirae: Kommenttini lähti siitä, että "johto" -mittari näyttäisi pääsäiliön painetta, ja näinhän se ei ollut. Mutta jos tämä 4 barin syöttöjohdon paine laskee alle 4 barin, kertoo se kuljettajalle, että paineilma on loppumassa ja jotain tarttis pikapuoliin tehrä. Tätä tarkoitin.

Ja tosiaan, niin kuin mainitsit, jos kompura ei toimi, niin 4 barin johto auttaa, ja näinhän on silloin, kun (jälleen kerran) yhden vetovaunun moottori seisoo.

Sm:iin muistaakseni lisättiin melko myöhään merkkivalo varoittamaan matalasta pääsäiliöpaineesta, koska siinä, samoin kuin Lätässäkin, on konstit aika vähissä, jos paineilma katoaa ja vauhtia on edelleen.
24.02.2012 15:15 Mikko Herpman: Niin lätässäkin on sen varran varauduttu paineen katoamiseen pääsäiliöstä. Kuten jos vaikka syöttöjohto katkeaa. Paineilmajärjestelmässähän on apusäiliöt takaiskujen takana, eli pariin jarrutukseen riittää ilmaa. Ainakin yhteen hätäjarrutukseen.
24.02.2012 20:38 Kimmo T. Lumirae: Ongelma esim. Sm:ssä voisikin tulla siinä, että kompressori(t) ei käy ja paine laskee hiljalleen ilman, että takaiskuventtiilit (yhdensuuntaisventtiilit) sulkevat virtausta.

Et maininnut, mitä paineilmajärjestelmää tarkoitit, Mikko.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!