Reino Kalliomäki: Siuron asemanseutua kuvina

Tarkoitukseni on täydentää Siuron rautatiemaisemaa aseman puolelta. Jaakko Keräsen lisäämät raidekaaviot ja kartat on hyvä katsoa, ne auttavat seuraavien kuvien paikallistamisessa: http://vaunut.org/kuva/110538?liikp1=168​8 ja http://vaunut.org/kuva/110543?liikp1=168​8 ja http://vaunut.org/kuva/110545?liikp1=168​8 ja http://vaunut.org/kuva/110479?liikp1=168​8
Kuvat ovat peräisin E. Nuution ja A. Roivaisen kokoelmista, T. Niinimäen, E. Sahlgrenin ja I.Virtasen albumeista, sekä ottamistani/ kokoelmistani. Varmaan jonkun on ottanut myös veljeni. Mikäli 3-tien autoilijalle sattuu aikaa, suosittelen mutkaa Tampere – Siuro – Hämeenkyrö: Ei ollenkaan tasaista matkaa!

kuva
Siuro

Syksyn värit jäävät varjoon, aurinko ehti laskea. Deeveri tuo pikajunaa Porista, Dm7-​juna odottaa sivussa.
1 kommentti
??.09.1973 Reino Kalliomäki
kuva
Siuro

Kuva Vapon sahan rannasta. Radalle tyypillinen Karhukoirapari odottaa vastaan tulevaa. Veturien takana ent. asemapäällikön talo. Asukkaat...
2 kommenttia
??.??.1974 Reino Kalliomäki
kuva
Vapon saha , Siuro

Näin vähiin oli supistunut Vapon sahan kapearaiteinen. Taustan tiilirakennuksessa toimi parkkitehdas vv. 1940-​55 jonka jälkeen alueella...
2 kommenttia
??.??.1974 Reino Kalliomäki
kuva
Siuro

Hk-​vaunu on lastattu Vapon sahan tuotannolla.
7 kommenttia
??.??.1972 Reino Kalliomäki
kuva
Siuro

Lähempää tien syrjää näkyy asemalla juna Poriin. Taustan niemellä Knuutilan kartanon rakennuksia, ja lähempänä lahden pohjukkaa Vapon...
1 kommentti
??.??.1974 Reino Kalliomäki
kuva
Siuro

Kleinbussin takaa meni ”laituri” kaivoksen varastolle. Kuvan tarkoitus on osoittaa Siuronkallion korkeus, joka kaukaa otetuissa kuvissa jää...
4 kommenttia
??.??.1974 Reino Kalliomäki
kuva
Siuro

Lättäjuna hiljentää pysähtyäkseen asemalle. Sen taakse jää vaihdekoju, mitä vasten on otettu 102:sen kuva. Kuloveden rannan kiramolla ei...
3 kommenttia
??.??.1972 Reino Kalliomäki
kuva
Siuro

Kuloveden satamassa siirretään puuta junaan, uitto on loppunut vuosia sitten. Yksinäisen vaunun lastaajana toimiva traktori on niin pieni, ettei...
3 kommenttia
??.??.1974 Reino Kalliomäki
kuva
Siuro

Postikortti, kokoelma Antti Roivainen. 1950 –luvulta ilmeisesti. Lähimmässä päädyssä oli postikonttori. Säästökirjaan liimattiin...
4 kommenttia
??.??.???? Reino Kalliomäki
kuva
Siuro

Kortti on kulkenut 1929. Koristelusta päätellen Juhannus, ja lähdössä kai ollaan. Höyrylaivat joutuivat uittolaitteiden takia melko ahtaalle....
4 kommenttia
??.??.???? Reino Kalliomäki
kuva
Siuro

Postikortti, kulkenut 1909. Taustalla ei vielä näy 1910 rakennettua Elvingin sahaa. Tämän sillan punaiset räjäyttivät . Sillan takana...
1 kommentti
??.??.???? Reino Kalliomäki
kuva
Siuro

Herttainen kuva ex Porvoo kolmosesta Valtion sahan raiteella. Taustalla näkyvä veturi seisoo vesitornin luona. Kuva tornista ja halkokatoksesta...
3 kommenttia
??.??.???? Reino Kalliomäki
kuva
Virka-aikataulukirja 1934

F1-​veturi oli tarpeen, koska ”Siuron pässin” tehtäviin kuului ns. ”juoppojunan” ajo Tampereelta viikonloppuisin. Vaihtotöitäkin...
1 kommentti
??.??.1934 Reino Kalliomäki
kuva
Siuro

Veturitallia siirrettiin 1927, ja kääntöpöytä poistettiin. Satamaraiteessa siirryttiin ”keskimmäiseen” vaiheeseen. Tallia myös hiukan...
1 kommentti
??.??.???? Reino Kalliomäki
kuva
Siuro

Suuret päätylisäykset tehtiin 1920 – 1922 (Nummelin), nyt jo lähes vailla koristeita. Postikortti, kokoelma A. Roivainen
4 kommenttia
??.??.1922 Reino Kalliomäki
kuva
B-P:n piirros

Uutena pieni B2 vietiin meritse Vaasaan, mistä voitiin näin aloittaa radan rakentaminen kohti Seinäjokea. Se mahtui hyvin Siuron talliin, ja...
Ei kommentteja
??.??.1880 Reino Kalliomäki
kuva
Beyer-Peacockin tehdas, Yhdistynyt kuningaskunta

Siuroon valmistui veturitalli 1906 (Nummelin, Resiina 1995), ja sinne pääsi vain 6,7 m pitkän kääntöpöydän kautta, kuten yläsatamaankin....
Ei kommentteja
??.??.1880 Reino Kalliomäki
kuva
Siuro

Pojat ovat poikia. Vasemmanpuoleista naurattaa, keskimmäinen ilmeilee, ja oikeanpuoleinen viheltää. Kulkematon valokuvakortti, josta...
2 kommenttia
??.??.???? Reino Kalliomäki
kuva
Siuro

Alkuperäiseen asemarakennukseen on lisätty poikkiharjainen siipi (1900). Kakkosraiteen laituri on varsin yksinkertainen, ja pylväissä riippuvat...
1 kommentti
??.??.???? Reino Kalliomäki

Hakuehdoilla löytyi 19 kuvaa

Kommentit

16.05.2016 08:20 Jaakko Keränen: SUURKIITOS! Mahtava kuvasarja vanhasta Siurosta! Varsinkin nuo F1-kuvat olivat minulle ennennäkemättömiä!

Tuosta B2-veturista nro. 100 vuodelta 1914 on hyvä tyyppikuva mm. "Höyrylaivojen aika - 100 vuotta laivaliikennettä Kyrösjärven reitillä"-kirjassa. Kuvassa on veturinkuljettaja Heusala ja lämmittäjä Harald Pihlström. Pihlström luovutti kuvan (tai ainakin kopion) Rautatiemuseon kokoelmaan.
16.05.2016 13:35 Heikki Jalonen: Kiitos kuvista! On se tuo Siuro vain ollut yllättävän monipuolinen paikka kaikenlaatuisen liikenteen kannalta: vesitie, rautatie ja maantie. Puhumattakaan kaikensortin teollisuudesta.
16.05.2016 19:30 Teijo Lyijynen: Siuro, Siuronkallio tietysti mukaanlukien, on mielenkiintoinen paikka senkin vuoksi, että se ei juurikaan ole muuttunut vuosikymmenten saatossa. Suurin muutos on raiteiden katoaminen Porin rataa lukuunottamatta. Uutta ei Siuroon juurikaan ole rakennettu. Vilkkaasta rautatie-elämästä löytyy paljon jäänteitä ja ratalinjaukset erottuvat maastossa hyvin.
16.05.2016 19:30 Juhani Pirttilahti: Silta on ainakin uusittu ja asema-alue aidattu.
17.05.2016 10:19 Petri Sallinen: Museum of Science and Industry eli Manchesterin tekninen museo säilyttää B1:n ja B2:n värillisiä konepajapiirustuksia kuten myös vetureista otettuja tehdaskuvia. Nämä löytyvät museosta digitoituina. Museon ilmoituksen mukaan kaikki säilyneet Beyer, Peacock and Company -yhtiön kamat löytyvät museosta. Siellä saattaa olla myös B1- ja B2-vetureihin liittyviä tilausasiakirjoja sekä kirjeenvaihtoa. Veturin alkuperäinen tehdasväritys (=se väritys, jolla ne Suomeen toimitettiin) voisi olla mielenkiintoinen tieto. Maalausohjeita löytyy yleensä konepajan työmääräyksistä.
17.05.2016 12:29 Erkki Nuutio: Olen saanut B2:n (ja myös B1:n) valokuvan, päämittapiirroksen ja rakennepiirustuksen (päälli- ja sivuprojektio) 60-luvun loppupuolella, siis paljon ennen kuin materiaali siirtyi Manchesterin tekniseen museoon (digitoinnista puhumattakaan). Samoin sain lyhyen listan näiden veturien päämitoista ja -tiedoista, mutta en sitä haeskellessani vielä löytänyt.
Useat ovat varmaan silmäilleet museon hyvin järjestettyjä digitoituja aineistoja. Ne tuottavat erityistä iloa ruotsalaisille, norjalaisille ja venäläisille, joille Beyer Peacock oli merkittävä veturitoimittaja.
Netissä on esillä lähinnä veturivalokuvia. Piirustuksia siellä on vähemmän.

Keskustelupuolella oleva rakennepiirustus ( http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,9349.0.html ) tuli, niinkuin näkyy valokuvavedoksena alkuperäispiirustuksesta, joka ei mielestäni ole ollut väritetty. Pilkuista päätellen alkuperäispiirustus on kärsinyt homeesta säilytysvuosikymmenien mittaan. Tärkeiden ja määrältään suurempien veturisarjojen piirustukset voivat olla täydellisempiä ja väritettyjäkin.

Jos jollain on halua selvittää mitä (sen lisäksi mitä museon nettisivuilta löytyy ja on suoraan tilattavissa) on mahdollisesti säilynyt Suomen toimituksista ja Suomeen tehdyistä tarjouksista, se on melkeinpä tehtävä paikan päällä Manchesterissa.
Tietääkseni mainittavaa historiikkia ei ole tehty Beyer Peacockista (eikä juuri muistakaan, ei erityisesti Canada Worksista, joka olisi kiinnostavin). Itse tehdas (Gorton Foundry, Gorton near Manchester) on osaksi säilynyt, ja sitä koskevaa The Engineer-lehden vanhaa aineistoa ja tuoreita animaatioita löytyy netistä. Jos maalaustietoja on, ne löytyvät luultavasti piirustusmerkinnöistä. Toisaalta esimerkiksi B2:n tehdasväritys selviää valokuvasta ja vertailusta Beyer Peacockin väreihin muiden asiakkaiden vetureissa. Voi olla että kuvan esittämä väritys tilattiinkin niihin vetureihin, jotka toimitettiin rautatierakennuksille (kuten Vaasa), ja SVR-värit maalattiin vasta SVR:lle siirtymisen jälkeen
17.05.2016 13:47 Eljas Pölhö: Beyer Peacocista on tehty kaksi mittavaa historiikkia.

Ensimmäinen on R.L. Hills and D. Patrick: Beyer, Peacock locomotive builders to the world, Venture publications 1982; 2. painos 1998. ISBN 1898432058. Siinä on 304 n. A4-kokoista sivua.Jokseenkin kaikki tehtaan tomittamat veturityypit saavat siinä tilaa. Tähän tavallaan liitteeksi R L Hills on tehnyt tilausnumeroiden mukaisen luettelon erillisenä julkaisuna.

Toinen on 4-osainen mammuttiteos. Joe Lloyd: A Complete und Fully Illustrated List of Railway Locomotives Built By Beyer Peacock & Co Gorton Foundry. Omakustanne 1999++ (julkaisua on päivitetty uusituin sivuin: kampakierresidonta). Jokaikinen veturi mainitaan ja sekä B1 että B2 sarjoista on tehtaan kuvat ja paljon muuta tietoa. Kumpikin näistä on teossarjan 1. osassa.

Kolmanneksi BP on julkaissut mittavan määrän katalogeja, joista Joe Lloyd on julkaissut suuren osan näköispainoksina.
17.05.2016 14:11 Eljas Pölhö: Tarkistin vähän: Joe Lloydin teos on 5-osainen, viides osa ilmestyi 2009.

R.L. Hills'in tilausnumeroluettelossa "Beyer Peacock Locomotive Order List" on 36 sivua ja sen julkaisija on British Overseas Railways Historical Trust, 1997. ISBN 1901613003.
(Käyttäjä muokannut 17.05.16 14:12)
17.05.2016 14:22 Petri Sallinen: Manchesterin teknisellä museolla on erinomainen nettipohjainen hakukone, josta voi tehdä monenlaisia hakuja museon digitoidusta aineistosta. Sieltä löytyvät heikkoresoluutiokuvina B1:n ja B2:n väritetyt piirustukset sekä valmistajakuvat. Hakukone antaa asiakirjoille arkistotunnukset, joiden perusteella materiaalin voi tilata korkearesoluutiokuvina sähköpostin välityksellä. Toki museossa kannattaa myös käydä (erinomaisen hieno paikka), mutta ei se ole välttämätöntä aineiston saamiseksi. Yhä useampi museo päinvastoin toivoo sähköpostiyhteydenottoja, koska ne sitovat vähemmän resursseja.

Tämä sama pätee muuhunkin englantilaisten konepajojen Suomeen toimittamaan kalustoon: aineisto liikkuu erittäin kätevästi digitaalisessa muodossa kunhan tietää, mistä etsiä ja löytää sopivat yhteyshenkilöt.

Piirustuksista laadittiin monesti käsinväritetty kappale, jos haluttiin havainnollistaa jotain kohtaa/kohtia piirustuksista. Kopioinnissa värit eivät tietenkään toistu aikana, jolloin värejä ei voinut kopioida.
(Käyttäjä muokannut 17.05.16 14:37)
17.05.2016 14:54 Eljas Pölhö: Canada Works on hankalampi tapaus, ja sitä pitää kaivella pikku palasista:
- Industrial Railway Record-lehden numerossa 54 (1974), sivuilla 265-266 on perustiedot tehtaasta ja kartta, joka näyttää sijainnin ja rekennukset (Correspondence: Jim Peden).
- James W. Lowe: British Locomotive Builders (Goose and Son, 1975), s. 90-91, on perustiedot aakkostettuna: Brassey & Company, Canada Works, Birkenhead. Tästä teoksesta on otettu useita painoksia, mutta uusinkin on silmämääräisesti tarkastellen sama kuin alkuperäinen, joten en ostanut sitä)
- Charles Walker: Thomas Brassey Railway Builder (Frederick Muller, 1969). Sivuilla 89-91 kerrotaan tehtaasta, muutoin rautatierakennuksista.
- Brian Cooke: The Grand Crimean Central Railway (Cavalier House, 1990; huomattavasti laajennettu painos 1997). Ainakin uudemmassa painoksessa kerrotaan yhdestä Canada Worksin omistajasta = Sir Morton Peto (ja hänen firmastaan Peto, Brassey and Betts).
- Jostakin kyseisistä herroista on vielä yksi kirja, mutta ei satu silmääni juuri nyt.
- Muutoin Canada Works mainitaan usein Pohjois-Jyllannin rautatie/veturihistoriassa samoin kuin Kanadan Grand Trunk Railwaytä koskevissa historiakirjoissa (tämä oli tehtaan perustamisen syy ja ensimmäisten 50 veturin kohdemaa ja -rautatie).
17.05.2016 15:05 Petri Sallinen: Heikkoresoluutiokuva alkuperäisestä B2-piirustuksesta näkyy linkin taka.

http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,9349.msg73123.html#msg73123
(Käyttäjä muokannut 17.05.16 15:05)
17.05.2016 15:53 Petri Sallinen: Jos etsitään jonkun englantilaisen konepajan arkistojen nykysijaintia, niin aluksi on hyvä tutkia ovatko ne olleet fuusioissa tai yhdistymisissä mukana. Arkistosijoituksessa hakusanana käytetään yleensä yrityksen nuorinta nimeä. Esim. Dübsin ja Neilsonin historiallinen aineisto on arkistoitu North British Locomotive Company -nimellä, jonka avulla Suomeen toimitetettujen vetureiden piirustukset löytyvät. Arkistohakuja tehtäessä sekin on syytä muistaa, että Suomi oli osa Venäjää :)
17.05.2016 16:15 Erkki Nuutio: Kiitoksia Eljakselle BP:n tuotantoa koskevien kirjojen tiedoista. Eivät ole ajautuneet tietooni. Briteissäkin hyvät pienipainoksiset kirjat myydään nopeasti, ei ole tarpeen kustantajan niitä mainostella. Keskinkertaisia kirjoja mainostetaan kyllä. Ruotsille BP oli keskeinen toimija varhaisvuosina ja etenkin yksityisratoja koskien.

Canada Worksia koskien voin täydentää listaa (voin lainatakin näitä jos on tarvis).
John G Cox: Samuel Morton Peto - The achievements and Failings of a Great Railway Developer, Railway and Canal Historical Society, 2008, 128 s. Canada Worksia käsitellään vain vähän, Peton (vaiko Pedon) valtavia rautateiden rakentamisia ja liiketoimia kuvaava kiinnostava kirja.
John Millar: Thomas Brassey - Railway Builder & Canada Works Birkenhead, John Millar (UK) Ltd, 1976, 79 s.
Käsittelee monipuolisesti Canada Worksia, mutta ei kovin paljoa sen veturituotantoa.
Thomas Brasseyn varsinaista (vanhempaa) historiikkiä en onnistunut saamaan, koska brittiantikvariaatit usein tulkitsevat riittävän vanhojen kirjojen olevan vientikieltotavaraa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!