Kari Suominen: N-veturi. Lajinsa ainoa.

Valmistuttuaan veturi, sittemmin työkone, jonka uhanalaisuusluokitus kertoo sukupuuton olevan väistämätön. Tämä on lyhyt kertomus alkuperäisen tekniikan sisällöstä

kuva
Valmet Oy Kiskokalustotehdas

M-​vetureiden (Dr16) valmistuksen edettyä sarjatuotantoon v. 1989 oli M-​veturiprojektin rinnalla valmistumassa myös täysin uuden...
Ei kommentteja
??.??.1990 Kari Suominen
kuva
Valmet Oy Kiskokalustotehdas

Dieselmoottoriksi valittiin Caterpillar 3508 TA, joka on 8-​sylinterinen V-​moottori. Tehoa moottorista on säädetty irtoamaan 727 kW...
Ei kommentteja
??.??.1990 Kari Suominen
kuva
Valmet Oy Kiskokalustotehdas

Pääpiirikaaviosta selviää, että N-​veturi on varustettu sähköisellä voimansiirrolla ja sen ajomoottoreita (8kpl) syöttävät...
Ei kommentteja
??.??.1990 Kari Suominen
kuva
Valmet Oy Kiskokalustotehdas

NAPAVAIHDE Ajomoottori pyörittää napavaihdetta, joka muuntaa momentin pyörälle sopivaksi. Napavaihteen laakerointi toimii samalla myös...
3 kommenttia
??.??.1990 Kari Suominen

Hakuehdoilla löytyi 4 kuvaa

Kommentit

21.04.2017 08:47 Erkki Nuutio: Kiitoksia! Nyt olisi varmaan otollinen ajankohta kerätä tänne tai keskustelun puolelle protoveturista saadut käyttökokemukset ja nykytilannetta koskevat tiedot. Myöhempiä kuvia on täälläkin, haulla Yksityisveturit / Muu:
http://www.vaunut.org/kuva/15798?tag0=19​%7CMuu%7C , http://www.vaunut.org/kuva/15842?tag0=19​%7CMuu%7C
http://www.vaunut.org/kuva/24258?tag0=19​%7CMuu%7C , http://www.vaunut.org/kuva/22932?tag0=19​%7CMuu%7C , http://www.vaunut.org/kuva/22941?tag0=19​%7CMuu%7C , http://www.vaunut.org/kuva/20982?tag0=19​%7CMuu%7C , http://www.vaunut.org/kuva/20979?tag0=19​%7CMuu%7C
http://www.vaunut.org/kuva/12000?tag0=19​%7CMuu%7C , http://www.vaunut.org/kuva/2398?tag0=19%​7CMuu%7C ,
http://www.vaunut.org/kuva/2397?tag0=19%​7CMuu%7C , http://www.vaunut.org/kuva/1563?tag0=19%​7CMuu%7C .
Kommenttien mukaan veturilla olisi sarjatunnuskin, Dv13, mutta ei sitä käyttäen ei hakua voine tehdä.

Kiinnostusta ja kommentteja on siis riittänyt. Nyt olisi päivityksen ja yhteenvedon paikka.
Oma kuvitelmani on että Valmetilta ei löytynyt aikaa eikä rahaa proton lastentautien poistamiseksi ennen asiakkaille luovutusta ja tämä vei mahdollisuudet edetä. Lisäksi vientiä ajatellen Valmet-kolhoosissa oli jäykkyyttä ja kallis kulurakenne. Olisi pitänyt uskaltaa ja esimerkiksi tehdä veturi tehokkaassa pienehkössä konepajassa ja valmistautua samalla suurempaan tilaukseen.

Monituotekonepajoihin perustunut mm. sotakorvaukset toimittanut teollisuutemme (Tampella, Valmet jne) ei riittävän aktiivisesti ja ajoissa siirtänyt lupaavia tuotealoja omiin eritysyrityksiinsä. Ne mitkä siirrettiin (esimerkiksi Tampellasta kallioporauskoneet) ovat pääosin menestyneet tähän päivään ja tulevaisuussakin.
Toki Valmetista siirrettiin viime hetkellä kiskokalustoa Rautaruukin ja myöhempien vaiheiden kautta Taivalkoskelle. Mutta N-veturi ei sinne asti päässyt
(Käyttäjä muokannut 21.04.17 08:48)
21.04.2017 10:21 Tommi K Hakala: Yksi Valmetin haara porskuttaa tällä hetkellä vahvasti Japanialaisomistuksessa, nimittäin maailman kolmanneksi suurin tavaralajimenetelmän koneiden metsäkonevalmistaja Komatsu Forest. Mutta paljon on uusi omistaja kymmenen vuoden aikana panostanut hommaan, Suomesta ruotsalaistettu toiminta on muuttunut totaalisesti.
21.04.2017 11:48 Kari Suominen: Kahden näin modernia tekniikkaa sisältäneen veturihankkeen (M- ja N-veturit) samanaikainen eteenpäin vienti perustui nähdäkseni silloisen VEHA-työryhmän ( VEturien HAnkinta ) esityksiin tulevien hankintojen pääperiaatteiden osalta. Työryhmähän esitti, että hankittavien veturisarjojen lukumäärän tuli olla mahdollisimman vähäinen ja mikäli dieselvetureiden linja- ja vaihtotyötarvetta ei voida toteuttaa samalla veturilla, tulee hankittavien vetureiden rakenteiden olla mahdollisimman paljon samoja. Lisäksi sähkö- ja dieselvetureissa tuli pyrkiä käyttämään samoja komponentteja ja rakenneryhmiä mahdollisuuksien mukaan.

Tältä pohjalta soveltuvin osin sitten laadittiin tekniset määreet, joiden mukaisista linjakäyttöön tarkoitetutuista dieselvetureista (Dr16) lähetettiin tarjouspyyntökirjeet kotimaiselle veturiteollisuudelle. Tässä kohtaa näkemykseni on, että vaikka tuolloin ei vielä oltu puhuttu mitään muista tulevista dieselveturihankinnoista, näki Valmet potentiaalista saumaa valmistaa ja saada kaupaksi myös vaihtotyöhön ja kevyempään linjakäyttöön soveltuvaa kalustoa, sillä olihan junaliikenne tähän asti hoidettu lähes pelkästään dieselvedolla. Vastaan oli siis tulossa tilanne, jossa suuri määrä dieselkalustoa alkoi tulla peruskorjaus- tai hylkäämisikään ja Valmet alkoi N-veturihankkeella valmistella paikkojaan tässäkin kisassa.

Kun sitten tunnetuin seurauksin sähköistämispäätökset valtasivat alaa, lopahti kiinnostus kehittämistyöhön sen hyötyjen ollessa vailla konkretisoituvia kaupallisia mahdollisuuksia.
(Käyttäjä muokannut 21.04.17 11:54)
21.04.2017 17:26 Heikki Jalonen: Huomattakoon, että N-veturi poikkesi erikoisesti kulkuelimiensä osalta todella radikaalisti tavallisesta. Dr16 puolestaan on siltä osin hyvinkin konventionaalinen, siltä osin vaihtokelpoisuusaste on siten olematon.
22.04.2017 12:41 Kari Suominen: Totta, Dr16:n ja N-veturin yhteneväisyydet rajoittuvat modulaariseen rakenteeseen sekä eräisiin sähkönkäytön moduleihin. Tässä siis tulee kumottua eräs urbaanilegenda veturien samankaltaisuudesta ja niiden osien vaihtokelpoisuudesta keskenään.

Mitä tulee VEHA-työryhmän suosituksiin tulevaisuudessa hankittavien vetureiden rakenteiden samankaltaisuudesta, niin pitää huomioida, että vaihtotyöhön ja kevyempään linjakäyttöön tulevan kaluston oletettu tarve oli vielä kauempana edessä, eikä N-veturin rakentamista ohjanneet tekniset määreet kuten neljän valakon proton valmistusta. N-veturi oli Valmetin oma esisarjalainen, jolla ilmeisesti oli tarkoitus hakea käyttökokemuksia suunnittelutyön pohjaksi tulevaisuuden rakenneratkaisuihin.
(Käyttäjä muokannut 22.04.17 13:04)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!