Hannu Peltola: Roslagsbanan 4.12.1982 (sisältää huonolaatuisia kuvia)

Teimme koulupoikina ystäväni Jorman kanssa Ruotsin risteilyn joulukuussa 1982 ja jo tuolloin innokkaina rautatieharrastajina päätimme käyttää päivän Tukholmassa junien bongaukseen. Niinpä suuntasimme 4.12.1982 Stockholm Östralle ihmettelemään ja kuvaamaan Roslagsbanania. Kamerakalusto oli 14-vuotiaana onneton pokkari, jonka kuvanlaatu oli parhaimmillaankin surkea. Tuoksi päiväksi osui myös todellinen lonkeronharmaa sää, mikä ei parantanut kuvien laatua. Olen näitä kuvia hillonnut ensin albumissa ja sitten tietokoneella lähes 40 vuotta, mutta ehkä niistä on kuitenkin enemmän iloa täällä Vorgissa jaettuna! Varmaa ainakin on, että vastaavia kuvia ei voi enää ottaa.

Roslagsbanan syntyi vaiheittain 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Roslagenin maakunnan alueelle. Alueen ensimmäinen rautatie Uppsala-Lenna Järnväg aloitti toimintansa 1876 ja se yhdisti Lännan ruukin Uppsalaan normaaliraiteisen ratayhteyden piiriin. (Huom. Ratayhtiön nimenä oli Lenna, vaikka paikakunnan nimi oli Länna). Lännasta rautatieyhteydet jatkuivat Norrtäljeen Lenna-Norrtelge Järnvägarin toimesta 1884. ULJ ja LNJ koordinoivat liikenteen niin, että sekä matkustaja- että tavara-asiakkaille oli olemassa saumaton kuljetusketju Uppsalasta Norrtäljeen. LNJ oli kuitenkin taloudellisesti kannattamaton ja sen osti Stockholm-Rimbo Järnvägsaktiebolag (SRJ) jo 1905. Myös ULJ päätyi SRJ:n omistukseen 1908.

Alueen muista rautateistä erillisenä ja ajallisesti toisena toiminnan aloitti Dannemora-Hargs Järnväg (DHJ), joka yhdisti Dannemoran kaivoksen Hargshamnin satamaan Ahvenanmeren rannassa. DHJ oli erityisesti teollisuusrata ja raskaat malmikuljetukset jatkuivat aina radan loppuun vuoteen 1960 saakka. Myös DHJ päätyi SRJ:n hallintaan vuonna 1926.

Alueen neljäs rautatie oli Stockholm-Rimbo Järnväg (SRJ), joka aloitti liikenteen 1885. Alkuvaiheessa rata kattoi Stockholm Östran ja Rimbon välisen osuuden, mutta yhtiö laajeni nopeasti sekä rakentamalla sivuratoja että ennen kaikkea ostamalla kilpailijoita. Lopulta yhtiön nimeksi muutettiin 1909 Stockholm-Roslagens Järnvägar, mutta nimilyhenne SRJ säilyi samana.

Viidentenä rautatienä alueella aloitti Rimbo-Sunds Järnväg (RSJ), joka rakensi ratayhteyden Rimbon ja Sundin (Haverösundin) välille. Liikenne aloitettiin 1896 ja vuonna 1915 linjaa jatkettiin aina Hallstavikiin. Myös tämä rata siirtyi SRJ:n omistukseen.

Kuudes alueellinen rautatie oli Faringe-Gimo Järnväg (FGJ), joka lopulta yhdisti erillisen Dannemora-Hargs Järnvägin muuhun Roslagenin alueen rataverkkoon. FGJ:n ratayhteys valmistui monien viivästysten jälkeen 1921.

Näistä alueellisista radoista poikkeavana lähiliikenneratana Djurholms Aktiebolag sai luvan aloittaa raitiovaunuliikenne Djurholms Villastadin ja Tukholman välillä 1890. Yhtiö päätyi SRJ:n kanssa käymiensä neuvottelujen myötä siihen, että yhtiö hoiti ainoastaan Djurholms Framnäs - Ösby -väliä muun liikenteen tapahtuessa SRJ:n toimesta. Ösbyn yhteyskin siirtyi SRJ:n vastuulle vuonna 1892. Sopimusehtojen mukaisesti SRJ rakensi Östra stationilta sähköistetyn ratayhteyden Engelbrektsplanille aivan Tukholman keskustan tuntumaan 1892.

Toinen lähiliikennelinja, joka aloitti toimintansa, oli Södra Roslags Kustbana Roslags Näsbyn ja Åkersbergan välillä. Liikenne tällä välillä alkoi 1901 ja vuonna 1906 linjaa jatkettiin Österskäriin. SRJ hoiti tämänkin radan liikenteen ja myös yhtiö siirtyi SRJ:n omistukseen 1909.

Roslagenin tiivis rataverkko siirtyi yksi kerrallaan SRJ:n omistukseen ja yhtiöllä oli alueellinen rautatiemonopoli 1920-luvusta lähtien. Rataverkko oli laajimmillaan 1930-luvun loppupuolella 325 kilometrin mittainen ja se oli ylivoimaisesti Ruotsin laajin kapearaideverkko. Koko rataverkko oli rakennettu 3 Ruotsin jalan raideleveydelle eli raideleveys oli 891 mm.

SRJ oli aikanaan todella tärkeä ja vilkas rautatie. Djurholms Ösby oli aikanaan koko Ruotsin vilkkain rautatieasema!

Toisen maailmansodan jälkeen radan merkitys pieneni ja SRJ ajautui pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin. Lopulta SJ osti radan 1959. Rataverkko pieneni yhteys kerrallaan ja koko radan lopetus oli lähellä. Rimbon pohjoispuolella väli Uppsala - Rimbo - Hallstavik säilyi SJ:operoimana aina liikenteen lopettamiseen 1977 saakka.

Storstockholms Lokaltrafik (SL) osti SJ:ltä Rimbon eteläpuoliset radat 1972 ja se suunnitteli korvaavansa valtaosan liikenteestä metroliikenteellä. Alueen asukkaat kuitenkin halusivat ratayhtiön jatkavan ja pitkien keskustelujen jälkeen SL päätti 1983 modernisoida tuolloin käytössä olleen verkoston sekä avata uudelleen osuuden Kårsta-Rimbo. Uudelleenavaus ei kuitenkaan toteutunut ja nykyisin Rimbon alueella ratapenkka on kaavoitettu ja rakennettu asuintaloiksi. Tänä päivänä 65 kilometrin osuus radasta toimii osana Tukholman lähijunaverkostoa.

Kuvasarjan kuvausaikana 1982 Roslagsbanan oli huonoimmillaan ja kalusto oli kuin rautatiemuseosta! Tämä vierailukerta jäi minulle ainoaksi vanhan Roslagsbananin aikana. Toivottavasti näistä vanhoista kuvista on iloa Vorgin käyttäjille!

kuva
Kartta, Ruotsi

Kuvassa on karttapiirros Roslagsbananin ratalinjoista Tukholman pohjoispuolella Roslagenissa. Kartta on kuvattu kirjasta Skendöd i Roslagen, Stig...
7 kommenttia
04.12.2002 Hannu Peltola
kuva
Stockholm Östra, Ruotsi

Kahdesta Silverräv-​vaunusta koostuva juna on kuvassa saapumassa Stockholm Östralle. Silverräv-​vaunut olivat toimitushetkellään...
Ei kommentteja
04.12.1982 Hannu Peltola
kuva
Stockholm Östra, Ruotsi

Kuvassa on lähdössä lähijuna X3p-​moottorivaunun #35 voimin. Näitä moottorivaunuja valmistui kaksi kappaletta vuonna 1934. Vaunun...
1 kommentti
04.12.1982 Hannu Peltola
kuva
Stockholm Östra, Ruotsi

Vuonna 1982 Roslagsbananilla kulki edelleen puukorisia moottorivaunuja, viimeisenä ratana Ruotsissa! Tämän vaunun numero ei erotu, mutta olisin...
Ei kommentteja
04.12.1982 Hannu Peltola
kuva
Stockholm Östra, Ruotsi

Osa Roslagsbananin lähijunista ajettiin 1982 kahden moottorivaunun ja yhden henkilövaunun muodostamilla junilla. Kuvassa tällainen...
Ei kommentteja
04.12.1982 Hannu Peltola
kuva
Stockholm Östra, Ruotsi

Vaunu #876 edustaa Roslagsbananin vanhempaa kalustoa, tämän oli valmistanut Fole Mekaniska Verkstad Visbyssä jo 1908! Vaunu uudistettiin 1945,...
1 kommentti
04.12.1982 Hannu Peltola
kuva
Stockholm Östra, Ruotsi

Vanha tunnistamaton puukorinen moottorivaunu ja Silverräv #42 ovat lähdössä Stockholm Östralta kohti päärataa. Vaunu #42 on vuodelta 1939 ja...
2 kommenttia
04.12.1982 Hannu Peltola
kuva
Stockholm Östra, Ruotsi

Moottorivaunu #44 valmistui Asealla 1939 ja tämä kuului SJ:llä sarjaan X4p (aikaisemmin Xoa4p). Vaunusarjaa valmistui 9 kappaletta vuosina...
Ei kommentteja
04.12.1982 Hannu Peltola
kuva
Stockholm Östra, Ruotsi

Kuvassa on X7p-​sarjan (alunperin Xoa7p) moottorivaunu #48 vuodelta 1946. Xoap7 oli vuosia Roslagsbananin todellinen työjuhta ja näitä...
Ei kommentteja
04.12.1982 Hannu Peltola
kuva
Stockholm Östra, Ruotsi

Kaksi suhteellisen modernia moottorivaunua odottaa lähtöaikaansa Stockholm Östralla. Vasemmanpuoleinen #59 on osa vuonna 1962 hankittua neljän...
Ei kommentteja
04.12.1982 Hannu Peltola
kuva
Stockholm Östra, Ruotsi

Ratapihan reunalla oli parkissa yksi SRJ:n kuudesta varsinaisesta sähköveturista. Sähköveturien hankinta käynnistyi 1942, kun SRJ osti kaksi...
2 kommenttia
04.12.1982 Hannu Peltola
kuva
Stockholm Östra, Ruotsi

Stockholm Östralla vieraillessamme yksi matkustajavaunu oli hypännyt kiskoilta ja kuvassa on käynnissä vaunun nostovalmistelut takaisin...
3 kommenttia
04.12.1982 Hannu Peltola
kuva
Stockholm Östra, Ruotsi

Vielä toinen kuva suistumisen raivaustöistä. Kaikilla työntekijöillä ei ole yhtenäistä (turva)vaatetusta, kypärät ovat tuntemattomia ja...
Ei kommentteja
04.12.1982 Hannu Peltola

Hakuehdoilla löytyi 13 kuvaa

Kommentit

11.08.2020 22:32 Hannu Peltola: Kuvasarjan tekstien lähteinä olivat kirjat:
- Skendöd i Roslagen, Stig Svallhammar, Malmö 2002
- Roslagsbanan 100 år, Malmö 1985
- Svenska elmotorvagnar, Tore Nordin, Tukholma 2003
(Käyttäjä muokannut 11.08.20 22:33)
11.08.2020 22:51 Lasse Reunanen: Eipä kyllä kuvien heikko laatu haittaa yhtään. On kyllä niin hienoa kalustoa ollut liikenteessä ja saatu taltioitua filmille. Kyllä on historian havinaa kuvissa.
11.08.2020 23:02 Hannu Peltola: Kiitoksia, Lasse!
12.08.2020 19:11 Johannes Erra: No joo, kuvalaatu ei ehkä aina ole aivan sataprosenttisen täydellinen, mutta eivät nämä silti huonolaatuisiakaan ole. Dokumenttiarvo on huomattava, kuvavalikoima monipuolinen.
17.08.2020 11:44 Kari Suominen: Kyllä sinä, Hannu, olet ehdottomasti tuotteliain hyvin taustoitettujen kuvasarjojen julkaisija tällä sivustolla, josta tämäkin sarja on jälleen osoiituksena.
(Käyttäjä muokannut 17.08.20 13:07)
17.08.2020 20:59 Hannu Peltola: Kiitoksia Kari! Näitä on oikein mukava selvittää ja samalla selviää itsellekin, mitä kaikkea tuli 14-vuotiaana kuvattua.

Päivitin kuvasarjan saatetekstiä saamieni täsmennysten perusteella.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!