Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: JR:n lavettivaunuja kuormausraiteilla Humppilassa |
15.01.2016 18:27 | Tunnus poistettu | ||
| Nostan Reinolle pääkappaletta tämän ainutlaatuisen kuvasarjan johdosta. Lavettivaunujen lastaustapa tulee kuvista hyvin selväksi. Ruotsin kapearaiteisilla baanoilla olen nähnyt lavettivaunun päällä neljästä ~1" putkesta koottuja, tihein ristikoin jäykistettyjä pitkiä välikytkimiä. Oletettavasti tällaisia on käytetty myös Jockisbanalla. | ||||
|
10.01.2016 23:56 | Tunnus poistettu | ||
| Etyleeniglykolihan on ominaisuuksiltaan sekä hapettavaa, syövyttävää että myrkyllistä, joten Kimmon kuulemassa jutussa on perää. Ainakin rikkihapon kanssa glykoli on äkäistä reagoimaan ja sitähän moottoriöljyssä aina on. Tästä syystä monissa uudemmissa autoissa käytetään etyleeniglykolin sijasta propyleeniglykolia, varsinkin jos moottorissa on alumiiniosia. - Mielenkiintoista, ettei moottoriöljyn jäähdytystä haluttu järjestää erillisellä öljynlauhdutinkennolla. Nämähän ovat maantiekalustossa verrattaen yleisiä, ja aivan syystäkin. | ||||
|
03.01.2016 13:45 | Tunnus poistettu | ||
| Tammikuu 1986 on tosiaan helppo muistaa siitä, että liikenteessä tuli vastaan ruotsalaismerkkien lisäksi vain aiemmin syksyllä käyntiin laitettuja takseja. Muistaakseni Volvo oli v. 1986 uutena yhtä ruma kuin 20 vuotta myöhemmin, mutta edelleen yhtä pakkasvarma. Oma pakkasennätykseni -39 C syntyi tammikuussa 2006 Kuusamossa, tosin johdon päästä. - Mutta mitä tulee kuvassa näkyvään Porkkanaan -33 C pakkasessa, erikoisinta tapauksessa on, että juna liikkuu! | ||||
|
25.12.2015 23:58 | Tunnus poistettu | ||
| Kun nyt spåratekniikkaan on saatu selko, uskallan todeta varmana tietona etualan autosta, että "Här går en ny Volvo, med PV Garanti". - Taka-alan mittari ei ole aivan niin selvä tapaus. Akselivälin perusteella veikkaan 164-mallia. Näitä oli saatavilla kuuden istuttavina sohvamaattimalleina, vaihteenvalitsin rattiputkessa. Kaikissa satasarjalaisissa on sohvaoptiosta kielivä vihje, mutta osaako joku kertoa mikä? | ||||
|
17.12.2015 22:28 | Tunnus poistettu | ||
| Mutta sehän on vain ikkunanlasia. Jos ikkunoissa oli vanhaa lasia, korvaava suupuhallettu uusi lasi maksaa 200 euroa / m2. | ||||
|
15.12.2015 10:46 | Tunnus poistettu | ||
| Juhani: Miten asia nyt todella on: Sytyttääkö Bredassa vastapäiset männät samanaikaisesti, vai 180 astetta eri vaiheessa, tai jotain muuta? | ||||
|
15.12.2015 10:37 | Tunnus poistettu | ||
| A-P: Ennenkuin jatkamme keskustelua tasoristeysopastimista, on hyväksyttävä, että täällä sellainen e i k a n n a t a. | ||||
|
12.12.2015 19:36 | Tunnus poistettu | ||
| A-P: Velj. Salmelan vanhin auto on kylläkin palanut jokin aika sitten. Syttymissyy oli luonnollinen. Moottorin ulkoinen voitelu ja siihen sekoittunut museaalinen paska aiheuttivat yhdessä moottorinlämmittimen kanssa täystuhon. | ||||
|
10.12.2015 23:27 | Tunnus poistettu | ||
| Noilla onnekkailla hannuhanhilla onkin kaikkea muuta yllin kyllin, paitsi meidän kansallisia erityisolosuhteita. - Kiitos Reinolle teemaa täydentävästä kuvasta. Ratapiha on laitettu tässä välissä hyrskyn myrskyn. | ||||
|
10.12.2015 12:17 | Tunnus poistettu | ||
| Västervikissä ei tullut viivyttyä niin pitkään (niinkuin ei missään muuallakaan tällä teholomalla) että sellaista tapausta olisi ollut mahdollista kuvata. Muista kuvista sain suurentamalla senverran selvää, että jos rakoa jää, niin nimenomaan normaaliraiteisen junan ja laiturin väliin - ei kuitenkaan 10 senttiä enempää, kuin kapsulla. Tämä laituri on lisäksi ehkä 20 senttiä matalampi, kuin lähempänä asemaa oleva välilaituri. Eli tästä voi päätellä, että normaaliraiteinen juna voi toki ajaa tähän laituriin ilman kolarin vaaraa, mutta suositeltavaa se ei ole. - Toisaalta on niinkin, että aikataulusuunnittelu sanelee junien käyttämät raiteet. Aina kun kapsulättä on liikenteessä, normaaliraiteinen yhteysjuna käyttää muita raiteita. | ||||
|
|
10.12.2015 02:05 | Tunnus poistettu | ||
| Tuukka: Kuten lisäämästäni kuvasta https://vaunut.org/kuva/106975 näkyy, ei tämäkään ole ongelma ruotsalaisille. Hyvin näyttää sopivan kapsulättä ja normaaliraiteinen moottorijuna samaan laituriin! | ||||
|
20.11.2015 22:43 | Tunnus poistettu | ||
| Kansainvälistä Train Chase - tunnelmaa ajalta, jolloin miehet tunnisti North Statesta ja autoilun ilosta oli lupa nauttia, ilman synnintuntoa. | ||||
|
16.11.2015 09:17 | Tunnus poistettu | ||
| Maalin tyypillä on olennainen merkitys värin kestävyyden kannalta. Puuta maalatessa pitäisi aina käyttää hengittävää öljymaalia. Tikkurilan Teho, jota tunnutaan yleisesti käyttävän puuvaunujen maalaamiseen, olikin ennen hyvä maali. Tehon nykyinen resepti sisältää kuitenkin niin paljon alkydiä ja mäntyöljyä, ettei siinä pysy tummat värit viittä vuotta pidempään. Ammattikäytössä luotan siksi Uulan tai Allbäckin täyspellavaöljymaaleihin, niillä uudelleenmaalausväli on 2-4 kertaa pidempi, kuin Teholla. Virtasen neljän öljyn maali on myös kelpo tuote, jos kohteella ei ole museaalisia vaatimuksia. - Maalia ratkaisevampi merkitys on väripastan tyypillä. Synteettinen pasta, jota käytetään rautakauppojen sävytyskoneissa, ei anna yhtä kestävää lopputulosta kuin perinteiset maavärit. Ainakin Allbäckin ja Uulan maaleihin laitetaan tehdassävytyksessä maavärit. Se näkyy kyllä hinnassa, mutta myös maalausvälissä. Vaaleilla sävyillä voidaan saavuttaa jopa 40 vuoden huoltomaalausväli. | ||||
|
16.11.2015 00:19 | Tunnus poistettu | ||
| "Witikkalan" linjauksessa huomio kiinnittyy siihen, ettei mikään kartan suunnitelmista toteutunut sellaisenaan. Yhtenäisellä viivalla piirretty linjaus kulkee Kokemäenjoen suurimman saaren, Kiettareenluodon kautta. Rata rakennettiin kulkemaan lopulta Vitikkalansaaren kautta, mutta selvästi jyrkemmin etelään kaartuen, kuin katkoviivoitetussa linjauksessa. Kartta on toki yleisluontoinen monella tapaa. Kartassa esiintyvä Puurijärvi, johon Sääksjärvi laskee vetensä, on piirretty alkuperäisessä koossaan ennen 1870-luvun huomattavaa järvenlaskua. Kiettareenluodon eteläpäässä taas todella oli Raijalanjärvi, joka kuivattiin 1930-luvulla laidunmaaksi. | ||||
|
10.11.2015 23:55 | Tunnus poistettu | ||
| Uhmakkaalla ulkonäöllä ei tosiaan ole mitään tekoa törmäysturvallisuuden kanssa. Porkkanajunan ohjaamo on törmäyksessä paperia, myös ilman ruosteen suosiollista yhteistyötä. Samanlaista oli turvallisuuskulttuuri autokalustossa. Kuuskytäluvulla oli sensaatio, kun Volvo asensi kaikkiin henkilöautoihinsa turvavyöt vakiovarusteena, etupenkille. | ||||
|
14.10.2015 10:03 | Tunnus poistettu | ||
| Olet Robert aivan oikeassa. Ruotsin kapearaiteisten ratojen tasossa on melkoista vaihtelua. Saltsjöbanan ja Roslagsbanan rahoitus on tietysti kunnossa, kun radoilla ajetaan SL:n liikennettä. ULJ:lla on takanaan iso yhdistys ja Uppsalan kaupunki. Kaupunki maksoi raiteen siirtämisestä uuden hotellin alta matkakeskukseen kaikkiaan 40 milj. kruunua. Rataosalla Uö-F on sittenkin vain 33 kilometriä liikennöitävää rataa. Liian pitkän radan kunnossapito vie liikaa voimavaroja. Tämä on syytä muistaa, kun haikaillaan Riihimäen-Lopen ja Hyvinkään-Karkkilan rautateiden perään. Ne olivat ilman kunnon pengerrystä metsään pukattuja uria. Sellainen on melkoinen ylläpitopainajainen, toisin kuin kunnolla pengerretty Jokioisten rata. | ||||
|
|
14.10.2015 00:05 | Tunnus poistettu | ||
| Ruotsin monet kapearaiteiset ovat hyvä esimerkki liikennöinnistä puupölkkyjen elinkaaren päättymisen jälkeen. Växjö-Hultsfred-Västervik - radalla, tai mitä siitä on jäljellä, ajetaan vaan vaikka metsässä on enää raudat sammalikossa. Hultsfred-Västervik - osuus on hyväkuntoinen, mutta Hultsfed-Virserum on sellaisessa kunnossa, että sinne voi mennä enää kovalla pakkasella, roudan jähmetettyä mädät ratapölkyt! Jokioisten rautatiellä on tehty aikanaan viisaasti, kun Jokioisten ja Forssan välinen osuus hylättiin lopullisesti. Harrastajavoimin ei ole mielekästä ylläpitää kymmenien kilometrien rataosuuksia. | ||||
|
02.10.2015 23:09 | Tunnus poistettu | ||
| 1992 on samalla vuosi, jolloin mainittujen viimeisten lujien autojen valmistus päättyi. - On kuvassa muutakin nähtävillä johon voi luottaa. Olen ajanut W124 - korista M-B taksia niinkin hiljattain kun vuonna 2008. Sillä pirssiautolla oli ehditty heittää jo useampikin keikka kuuhun ja takaisin. | ||||
|
30.09.2015 19:19 | Tunnus poistettu | ||
| Huokaus. On kansamme suhde viinaan toivoton ja siksi jää. Ykkösoluesta ei juoppojunaa synny, korkeintaan valtava k u s i j o n o . | ||||
|
|
30.09.2015 14:45 | Tunnus poistettu | ||
| Ilkka: Olet oikeassa, kulttuurimme on aivan liian suvaitsevainen alkoholismia kohtaan, vaikka alkoholipolitiikka tempoilevan kireää onkin. Käsitän siksi tämän kuvan demonstraatioksi l. mielenosoitukseksi Suomen alkoholipolitiikkaa vastaan, joka on jopa sekavampaa, kuin se alkoholistivähemmistö, jota politiikalla yritetään ohjailla uhraamatta ajatustakaan ongelman perimmäiselle syylle. | ||||
|
30.09.2015 01:28 | Tunnus poistettu | ||
| Kova käyntiääni ja voimakas savutus, ovat paremminkin heikon hyötysuhteen merkkejä. Näin on ollut jo höyryajoista lähtien: pieniruokaiset SNCF:n höyryt tuottivat vähän melua ja lähinnä valkoista savua, mutta rutkasti newtonmetrejä koukkuun. - Euroluokitetuissa dieseleissä on toki tehokas äänenvaimennus, mutta ääntä syö myös imu- ja jossainmäärin pakosarjan vastapaineaaltojen mukaan mitoitettu kanavamuotoilu. Imukanavan ensimmäisen mutkan onnistunut mitoitus johtaa sylinterin parempaan täytökseen: ilmiönä puhutaan imuaaltoahtamisesta, joka esiintyy sekä ahdetuissa että ahtamattomissa moottoreissa. Kun imukanavan vastapaineaalto osuu avoimesta venttiilistä sisään, myös käyntiääni muuttuu olennaisesti. | ||||
|
|
30.09.2015 00:14 | Tunnus poistettu | ||
| D e m o n s t r a t i i v i s u u d e l l e ! | ||||
|
25.09.2015 00:58 | Tunnus poistettu | ||
| Ari: Lahden moottoritien erikoinen numerointi lienee Järvenpään poikkeuksellisen risteysjärjestelyn syytä. Liikenne moottoritien päästä kulki hankalaa väliaikaistietä Peikkometsän asutuksen läpi nykyiselle 140-tielle. Moottoritie oli siis kesken, vaikka sen pää olikin useamman (?) vuoden Järvenpäässä. | ||||
|
|
22.09.2015 10:18 | Tunnus poistettu | ||
| Jopas on herkkupala vanhalta kotiseudulta, kiitos Eljas! Hyvinkäänkylän koulu on perustettu vuonna 1875 ja talossa käydään koulua yhä edelleen. Vuonna 1960 painettu seinäkarttani kertoo, että Nelostie erkaantui tuolloin Viitostiestä jo Hyrylässä, kulkien pohjoiseen Hyvinkään kautta. Mutta että se kulki Hyvinkäällä Uudenmaankatua, se on minullekin aivan uusi tieto. | ||||
|
11.09.2015 23:31 | Tunnus poistettu | ||
| Yksityiskäyttöön sai, mutta nyt puhutaankin totisesta ammattiliikenteestä. Taksi-isännillä oli nimittäin taipumusta ajaa polttoainetta säästääkseen viitosella liian pienillä kierroksilla. Kun otetaan huomioon että MB-dieselissä yhdistyy maksimaalinen vääntömomentti tehoon, jota ei ole, sellaista ei voi edes Tähdellisen vaihteisto kestää. | ||||
|
|
11.09.2015 07:35 | Tunnus poistettu | ||
| Tilavuudesta riippumatta, oli nokivasaran jatkeena voimalinjassa sekä isännillä että rengeillä tasan neljä lovea eteen. | ||||
|
08.09.2015 17:19 | Tunnus poistettu | ||
| Hyvältä näyttää. Huomio kiinnittyy turvateippauksen puutteeseen! Vinoraidoitus olisi voinut toimia jopa koko keulan peittävänä. Tuskin tämä silti huomaamatta jää, jos ko. tienkäyttäjä nyt yleensä reagoi näkyvään valoon. | ||||
|
31.08.2015 13:27 | Tunnus poistettu | ||
| Kaunis kuva Suomen liikennepolitiikan muistolle, Allan. - Pitää muuten kehua Casinon trustivapaita muikkuja, joita olimme syömässä härraseuroissa juuri kuvanottohetkellä. Savonlinnan Casino edustaa parasta suomalaista ruokakulttuuria, jota voi ilman S-etukorttia saada. | ||||
|
26.08.2015 12:40 | Tunnus poistettu | ||
| Jarmo: Erinomainen idea, kas kun ei tullut itselle mieleen. Huolehdin omasta puolestani, että aloitettasi ajetaan parhaalla tavalla eteenpäin Liikenneministeriössä. | ||||
|
26.08.2015 10:37 | Tunnus poistettu | ||
| Toni: Älä nyt ole yhtään tuollainen. Onhan siinä vihreä raita, nokiharmaalla pohjalla. | ||||
|
|
25.08.2015 14:57 | Tunnus poistettu | ||
| Heikki: Ei aivan. Taustalla vaikuttaa hysteerinen pelko mahdollisen kilpailijan havittelemasta raakapuuliikenteestä. Tosin ruplan romahdus on vaikuttanut akuutisti liikenteen loppumiseen enemmän. Tällätavoin voidaan kaivaa kirjaimellisesti maata kilpailevien yhtiöiden alta, Laitaatsalmella ja koko alemmalla rataverkolla. Kunhan Venäjä saa taloutensa taas tavalla tai toisella tolpilleen, Huutokosken radalle voi tulla aivan huutava tarve. Nähtäväksi sitten jää, löytyykö valtiolta siinä vaiheessa tarvittavaa, noin 42 miljoonan määrärahaa siltaan ja mädätetyn radan kunnostamiseen. | ||||
|
24.08.2015 14:24 | Tunnus poistettu | ||
| Käyttösäännön palauttaminen tältäosin alkuperäiseen muotoon olisi kyllä omiaan vaalimaan kansallisten erityisolosuhteittemme puhtautta. Väärät opit eivät voi toimia Suomessa muunmuassa siksi, ettei pääosin yksiraiteisella rataverkollamme ole tilaa uusille junille ja koska raideleveytemme on poikkeuksellisen erinomainen. On siksi aivan luonnollista, että maamme rautatieoperaattori on Suomen paras. - Ulkomaiset vaikutteet aiheuttaisivat siten vain tarpeetonta mielipahaa maailman korruptoitumattomimman maan kansalaisille. | ||||
|
21.08.2015 01:58 | Tunnus poistettu | ||
| Samaa sanoi muuten myös vanhan koulukunnan mies 40 vuotta sitten, kun ensimmäistä kertaa polttoaineensuihkutuksen näki. Ympyrä on sulkeutunut! | ||||
|
|
20.08.2015 14:08 | Tunnus poistettu | ||
| 13 vuotta sitten pilahintaan hankkimani Volvo on opettanut minulle kouraantuntuvasti, etteivät taloudellinen autoilu ja pieni polttonesteenkulutus liity toisiinsa oikeastaan mitenkään. Bensa palaa ja haisu jää, mutta juuri muuta ei sitten kulukaan. Auto kyllä on opettanut paljon kuljettajaansa: ainoa työ mitä ei Ojalan pikahuolto tee, taitaa olla enää automaattivaihteistojen korjaukset. - Väitän silti, ettei automieskulttuurin katoamisen suurin syy ole tekninen kehitys, vaan kansallinen tylsämielisyytemme. Uudetkin autot ovat vain ihmisen suunnittelemia, eikä yhden ainoan mallin tekniikan opiskeleminen ole kiinni muusta kuin viitseliäisyydestä. Sen jälkeen jäljelle jää vain yksi, kertakäyttökulttuurillemme vieras kohta: kerran valitulle tuotteelle täytyy nimittäin olla uskollinen loppuun asti. | ||||
|
18.08.2015 12:44 | Tunnus poistettu | ||
| Mikko: Pelkään pahaa, että tässä kyydissä kaikki miehet joutuivat konkreettisesti pumppuihin, eikä siitä voinut luistaa mainitsemillasi arvo-, lyhytviesti- tai kuukausilipuilla, sen paremmin kuin jäniksenpassillakaan. | ||||
|
|
16.08.2015 10:33 | Tunnus poistettu | ||
| Kivenpyörittäjän kylä, maamme autoistuminen ja rautatielaitoksen hidas halvaus liittyvät toisiinsa vielä yhdellä yllättävällä tavalla. Hyvin pian mainitun tarinan sepitelmän jälkeen Jerusalemin kylään saapui muuan sipoolainen liikemies isolla Volvollaan. Liikemies laittoi asioihin vähän vauhtia ja loi vanhan vuolukiviluohimon raunioille kukoistavan teollisuuskylän. Jo alussa oli selvää, että teollisuuskylään olisi vedettävä rautatie Nurmeksesta. Rautatiehallituksen virkamiehiltä vaan ei koskaan saatu ymmärrystä hankkeelle, ja yhä tänäpäivänä tehtaan kalliit uunit vie maailmalle, mikäpä muukaan, kuin VR Transpointin päättymätön rekkaletka. | ||||
|
|
15.08.2015 23:20 | Tunnus poistettu | ||
| A-P on Kivenpyörittäjän kylänsä lukenut, alusta loppuun ja lopusta alkuun. Teknis-kulttuurillinen selostus viittaa selvästi Volvon yleisempään B20A kaasutinversioon. Bosch-suihkutuksella varustettu B20E oli kuitenkin olennaisesti sivistyneempää tekniikkaa, poissa olivat sekä pistävä bensiinin haju että kohtuuttomin ruokahalu. Sellaisena minä muistan yrittäjäperheemme lukuisat Volvot 197o-luvun lopusta 90-luvun alkuun. Uutta tekniikkaa kohtaan tunnetusta epäluulosta huolimatta, on polttoaineensuihkutus osoittautunut luotettavaksi ratkaisuksi. Bosch K-Jetronic ruokkii yhä edelleen minunkin kuvausautoni moottoria. Kunnon tekniikkaa, eikä mitään halpaa elektroniikkaa! | ||||
|
13.08.2015 23:15 | Tunnus poistettu | ||
| Mikko taitaa paljastaa tässä rautakaupanalan asiantuntemattomuutensa: ei K-raudasta rautaa saa, ainakaan mitään kymppimillin harjaterästä jämäkämpää. - Tässä kuvassa huomio kiinnittyy kuitenkin kuorman jämäkkyyteen: jos kisko painaa 10 kg/m, piskuisessa pankkovaunussa on helposti kolme tonnia lastia. Robertilla on ainakin luja usko tuotteeseensa! | ||||
|
03.08.2015 22:36 | Tunnus poistettu | ||
| Hura hura, Robert! Tulethan perimään Rautatiemuseopäiville voittosi, kourallisen kuninkaallisia prikkoja, puhtaana nyrkkiin! | ||||
|
|
03.08.2015 11:59 | Tunnus poistettu | ||
| Polttaa polttaa, mutta se ei vielä suo sinulle tietämisen nautintoa. Olen liikkeellä Ruotsissa tällä kertaa härraseüröissä. - Östra Södermansland Järnväg on oiva esimerkki onnistuneesta yhteiskuntasuhteiden hoitamisesta. Kun kuntapäättäjille saadaan kristallisoitumaan miten arvokas vetonaula nimenomaan kunnan keskustaan päättyvä museorautatie on, kansa rakastaa ja meininki on tosi upeaa. Siksi olen sitäkin iloisempi Jockisbanan jatkamisesta keskustaan asti. En akvavit för det, skåål! | ||||
|
03.08.2015 01:18 | Tunnus poistettu | ||
| Tämä onkin mielenkiintoinen kone: Neuvostokoneen päälle on rakennettu uusi voimalinja ja täysin tietokoneistettu veturin ohjaus. Kyse on täysverisestä työkalusta, joka kuuluisi oikeastaan jonnekin aivan muualle kuin hitaasti liikennöitävälle museoradalle. | ||||
|
03.08.2015 01:09 | Tunnus poistettu | ||
| Haluan huomauttaa, ettei mitä tahansa kuusikauriita, vaan Kuninkaallisia kuusikauriita. Nämä päätyvät aikanaan hovin ruokapöytään Kuninkaallisena "metsästyssaaliina"! | ||||
|
|
03.08.2015 00:53 | Tunnus poistettu | ||
| Hejsan, Hannu! Hauskaa nähdä sinunkin käyneen jalanjäljissäni täällä onnellisemmalla puolella Pohjanlahtea. Östra Södermanlands Järnväg on tosiaan hieno nostalgiarautatie, kuvassa näkyvässä rungossa kaikki vaunut olivat aivan uudessa maalissa täysin läpikäytyinä, tuorein oli tullut korjauksesta pari viikkoa aikaisemmin. Rata on herrojen suosiossa: Ruotsin valtiopäivien puheenjohtaja kuuluu rautatieyhtiön voimahahmoihin. Itse kuningas on nähty täällä veturinkuljettajan tehtävissä. Radan museaalisuudesta voidaan tosin olla montaa mieltä: rata on osin kavennettu normaaliraiteisesta ja kalusto hankittu aivan muilta rautateiltä ympäri kuningaskuntaa. - Knoppi: Minut ja matkanjohtajan kuvasta ensimmäisenä löytävä saa pitää matkakassani ylimääräiset kolikot. "Toisaalta Internetistä" käsin ei voi osallistua kilpailuun. | ||||
|
24.07.2015 14:39 | Tunnus poistettu | ||
| Hannu: Ehkä sinun pitäisi hankkia seuraavaksi kuvausautoksi laatutuote, jos nykyinen alkaa jo 7 vuoden iässä tuntua vanhalta! | ||||
|
18.07.2015 21:45 | Tunnus poistettu | ||
| Mielenkiintoinen ratkaisu tämä Romancecar 7000 LSE. Kaikilla on kyllä huippuluokan näköalat, mutta miten lienee törmäysturvallisuuden kanssa? Ilmeisesti korrektit japanilaiset eivät aja junan eteen autollaan edes vahingossa. | ||||
|
29.06.2015 18:07 | Tunnus poistettu | ||
| Minä ottaisin tämän mieluiten palapelinä pöytälasin alle. Huimia kuvia Tuomakselta. | ||||
|
26.06.2015 09:32 | Tunnus poistettu | ||
| Nyt hattu päästä, on saapunut tieto onnikkavanhuksen poismenosta. Kuvan linja-auto tuhoutui Velj. Salmelan varikolla 17/12 -14 riehuneessa tulipalossa. Uskollisesti palvelit miljoonat kilometrit, kunnes sait kunniakkaan, ja kuluneelle työhevoselle mitä luonnollisimman lopun. | ||||
|
19.06.2015 08:28 | Tunnus poistettu | ||
| Kiskonvaihtourakan kestäessä, on poikkeusliikenne järjestettävä Laihialla S.E.L.M.A-varusteisella, Ritari Essa - aikakauden veturilla. | ||||
|
12.06.2015 00:48 | Tunnus poistettu | ||
| Mitä raideristeyksiin tulee, Suomi on siitä poikkeuksellinen rautatiemaa, ettei niitä ole käytännössä lainkaan. Esimerkiksi Briteissä niitä on ihan kylliksi ja Yhdysvalloissa ne ovat suoranainen riesa. "Diamonds are not railroad's best friend", kuten amerikkalainen sanonta kuuluu. Hakkaava liike kuluttaa risteyksen pölkyt ja jauhaa ratasepelin hiekaksi ja mudaksi nopeasti. Vilkkaimmin ja kovimmilla akselipainoilla liikennöidyissä risteyksissä kärkipalat eli "timantit" joudutaan vaihtamaan pahimmillaan jopa joka yö! - Yhdysvalloissa raideristeysten suuri määrä on seurausta kilpailevien junayhtiöiden hallitsemattomasta radanrakentamisesta. Suomessa ongelmaa ei ole, koska ei ole ollut rautatiekilpailuakaan. Jotain hyötyä on siis monopolistakin! | ||||
|
24.05.2015 09:34 | Tunnus poistettu | ||
| Ehdottomasti kiinnostaa. Kuusamon päässä on monta kenttärataan liittyvää maastouraa, joiden merkitys ei oikein aukea. Kaavioista olisi korvaamaton apu. | ||||
|
17.05.2015 21:03 | Tunnus poistettu | ||
| Vai niin. Meillä ajetaan Helkamat ja Volvot yleensä 30 vuoden ikään. Kun tuote on elinkaarensa päässä, hommataan parempi samanlainen tilalle ja porkataan vanhasta kelvolliset osat talteen. Naapurikin on sittemmin lakannut viisastelemasta, kun hän on vaihtanut autoa viidesti mutta minä en kertaakaan. - Mukavaa huomata olevansa täysin kehityksen kelkasta tippunut. | ||||