880-72242 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 12.11. 23:16 Tero Korkeakoski  
  Voi Jouni, kun sä olet jämähtänyt toisen maailmansodan aikoihin.

Jo Jenkeillä oli Neuvosto-Suomesta tarkat kartat jo 60 vuotta sitten kun satelliitteja laukaistiin yläilmoihin. Tällä hetkellä niitä on jo niin paljon että itänaapurissakin voidaan kiistellä siitä kenen kuva kelpaa ja kenen ei. Sillä ei ole mitään merkitystä jos jollain muutamien tuhansien kävijöiden harrastussivuilla on kuvia. Kyllä kaikki merkittävät kohteet on ihan itänaapurin omien porukoiden toimesta kuvattu, kun satelliittikuvista on havaittu että tuolla on sitä ja tätä.

Ja niinhän ihan Suomen mediakin tekee, julkaisee satelliittikuvia Venäjältä.
kuva 12.11. 22:19 Erkki Nuutio  
  Ei tuolla ole savusakaan Trabantista. Mannerheimintien varteen lienee pysäköity Tippa-Rellu.
kuva 12.11. 21:53 Kimmo Huhta  
  Tämä juna jatkoi Iisalmesta Kontiomäen suuntaan, ja siellä ei ajolankoja tuolloin ollut. Kaiketi ei pelkästään Kuopio-Iisalmi osuutta varten ollut mielekästä laittaa sähköveturia junaan.
kuva 12.11. 21:48 Jouni Halinen  
  Eri kuvien alla on ollut kommentteja joissa arvostellaan kuvanlisäyksiä sotilasjunista. Sillä ei ole mitään merkitystä, että niitä sivuilla esiintyy. Naapuria ei kiinnosta pätkääkään, että missä sijainnissa kuvassa oleva sotilasjuna on ollut menneisyydessä X-päivänä. Eikä silläkään ole mitään merkitystä mitä (raskasta) kalustoa junassa milloinkin on näytillä (pienempi sälä on takuuvarmasti katseilta suojassa), eihän junasta pysty päättämään että kuinka monta yksikköä yksittäistä kalustoa Suomella tarkkaan ottaen on.

Voisi olla jopa positiivista, että kuvia on Vorgissa(kin) sillä kuvat kertovat puuttiinille, että Suomessa harjoitellaan jatkuvasti ja ollaan näin ollen huippuvireessä ja valmiina jos hänelle tulee mieleen tehdä ”vierailu” Suomeen. Lisäksi kun harjoituksia on runsaasti niin taisteluvalmiita joukkoja (sis. reserviläisiä) sodan ajan kalustoineen on jatkuvasti valmiina eri puolilla Suomea. Eli kyseessä on pienimuotoinen liikekannallepano. Lisäksi puolustusvoimien sivuilla kerrotaan piiruntarkasti ja avoimesti kaikista harjoituksista, tässäkin tiedotteessa noin kuukauden ajalta kerrotaan noin 50:tä harjoituksesta eri puolella Suomea. https://merivoimat.fi/ampuma-ja-melutiedotteet

Määräthän on kerrottu osassa kalustosta pääsääntöisesti aika julkisesti mm. Wikibediassa. Nythän tuli jokin aika sitten julki, että tykistöaseiden määrä oli kerrottu julkisuuteen aika tavalla alle todellisten määrien. Vanhempi kalusto lienee toimitettu jo Ukrainaan, ja uutta on varmaan jo tilauksessa.

Sitä vastoin kuvien joissa esiintyy mm. tämän kuvan kaltaisia sähkönsyöttö asemia on paljon haitallisempaa julkaista tällä(kin) sivulla. Nämähän ovat samoilla paikoilla maailman tappiin asti. Näitä sabotoimilla saa aikaan suuret vahingot, sehän nähtiin aikaisemmin tänä syksynä kun suhteellisen pieni ajolankavaurio laittoi juna (päärata?) liikenteen päiviksi aivan sekaisin. Aika tavalla tarpeettomat ovat tähän maailmanaikaan myös calm.iki.fi sivut, siellä on 14 000 kpl kuvia joista monet ovat kuvia korkeajännite kohteista. Sivustoa ylläpitää ilmeisesti Janne Määttä?.

Mutta tässäkin taitaa olla peli jo osin menetetty, eli vähätöiset/rahaiset venäläiset raksakundit ovat puuttiinin palkkaamana käyneet taatusti kuvaamassa ja tarkistamassa koordinaatit ko. kohteista. Mm. kuvan asema on aika tavalla ns. hornan kuusessa jonne sijaintiin voi mennä aikalailla huomaamattomasti tässäkin ajassa pahojaan tekemään. Voisi kuvitella, että ko. korkeajännite kohteisiin on kuitenkin päivitetty valvontatoimia isolla kädellä, eli liiketunnistinvalot/anturit, kamerat (päivä/yö), mikrofonit, kaiuttimet ja raskastekoiset aidat ovat timmissä kunnossa torjumaan mahdollisia sabotöörejä.

Aiheesta lisää tässä lehtijutussa https://www.is.fi/politiikka/art-2000011360797.html
kuva 12.11. 21:30 Aarni Lilja  
  Muuten mitkä Sr1 veturit on hylätty vuosien 2024 - 2025 aikana?
kuva 12.11. 21:29 Aarni Lilja  
  Aika surullisen kohtalon koki 3010.
kuva 12.11. 21:03 Markus Pöntinen  
  KORJATTU ;)
kuva 12.11. 20:58 Juho Rintala  
  Kuva on väärinpäin, äh öh öö??
kuva 12.11. 20:49 Heikki Jalonen  
  Esa, kyllähän se tosiaan Trabia jotenkin muistuttaa. Mutta savu puuttuu... Ja Suomessa Trabant oli melko harvinainen, meille DDR tarjosi parastaan, Wartburgeja. Niitä olikin saatavissa rajoituksetta ja jonottamatta eikä edes jäsenkirjaa tarvinnut. Tosin, ajon aikana takapuskurin takana saattoi ollakin jono. Vahvasti ohi pyrkivä jono...
kuva 12.11. 20:23 Heikki Jalonen  
  Laatikkokameralla eli vanhan ajan laakafilmikameralla kuvattaessa kuvaaja tarvitsi pimennyshuppua vain silloin, kun hän suuntasi ja tarkensi kameran, kunnollinen skarppaus edellytti valolta suojautumista hupun varjoon. Objektiivin mattalasille välittämä kuvaheijastus ei ollut kovinkaan kirkas. Usein kameroissa oli lisäksi ulkopuolinen (ei objektiivin läpi toimiva) tähtäin, usein rautalankakehikko, jolla suuntausta saattoi karkeasti haarukoida. Mutta tarkennukseen sellaisesta ei ollut apua. Ja juuri hyvä tarkennus oli oikean valokuvaajan ykköstaito.

Studiossa vakiopaikalla seisova kamera oli tavallisesti valmiiksi tarkennettu oikeaan etäisyyteen, jolloin toiminta oli nopeampaa. Henkilökuvia studiolla otettaessa käytettiin yleensä erilaisia niska- ym. tukia, joilla kuvattava asettui suoraan oikealle etäisyydelle. Ja tietysti niistä oli apua, kun piti minuutinkin verran olla liikkumattomana.

Hupun tiiveys ei sinällään riittänyt estämään hajavalon pääsyä filmille, siksi filmilevy (laakafilmin lasinegatiivi) ladattiin kameraan vasta tarkennuksen jälkeen valolta suojaavassa kotelossa, jossa sitä kuljetettiin ja säilytettiin. Tarkennus tai objektiivin läpi tähtääminen ei ollut mahdollinen enää filmin ollessa sisällä kamerassa, suojakotelon etu- ja takalevyt olivat ehdottoman läpinäkymätöntä peltiä tai pergamoidia. Ennen valotusta filmitaskun etulevy (objektiivin puoleinen) vedettiin pois latausraon tiivisteen läpi, jolloin kamera oli valmis kuvan ottoon.

Valotuksen (laukaisun, joka saattoi kestää useita sekunteja, jopa minuuttitasolle) aikana kuvaaja seisoi kameran takana ja paimensi kuvattavia, jotteivat liikkeet pilanneet kuvat tarkkuutta. Heikossa valaistuksessa kuvaaja käytti lisäksi salamalaitetta, joka laatikkokameroiden aikaan toimi useimmiten magnesiumjauheella. Mutta kuvaaja oli siis varsinaisen valotuksen ajan ihan normaalissa katsekontaktissa kuvattaviinsa.

Valotuksen jälkeen suojakotelon etulevy pujotettiin takaisin paikalleen, jolloin valotettu negatiivi voitiin poistaa ja laittaa eteenpäin kehitykseen.

Tämä vanha laakakameran kuvausprosessi (jota myös Signe Brander käytti) on nykyään aika tuntematonta puuhailua. Siksipä useinkin näemme elokuvissa tai TV:ssä valokuvaajan, joka huutelee sieltä mustan hupun alta muikkua tai muuta. Ihan suotta, sokkona kun ei kuvattaviaan näe. Paitsi jos tilanne on feikki eli kamerassa ei ole negatiivia sisällä. Elokuvarekvisiitassa harvoin on...

Korkealle pitää nostaa hattua niille vanhoille kuvaajille, jotka näillä laitteilla saivat loistavia kuvia jopa liikkuvasta junasta. Onnistuminen perustui tietysti siihen, että kaikki oli valmiina laukaisuun. Ja juna oli täsmälleen oikeassa, ennalta tarkennetussa kohdassa. Eikä pilvi ehtinyt auringon eteen. Mitään mustahuppu-liikkeitä ei noissa liikkuvien kohteiden kuvauksissa ehtinyt tehdä.
kuva 12.11. 20:16 Esa J. Rintamäki  
  "Luupääksi" tituleerattu Datsun oli siis "Bluebird".

Olipa aikoinaan telkkarimainos, jossa Luupää tiputettiin nosturin koukusta pyörilleen. Jannut avasivat ovet, istuivat sisään ja eikun liikkeelle. Lopuksi teksti: "Datsun kestää".

V. Tammisen autokoululla Mäntässä oli v. 1964 - 65 tienoilla kouluautona tummanharmaa Luupää.

Herra Heikin kommentissaan mainitsema "pieni itäauto": ettei olisikin Trabant 601? (Se 601 tyyppimerkintänä tarkoitti kokoonpanossa käytetyn 601 pahvinaulaa, heko heko.)
kuva 12.11. 19:55 Hannu Peltola  
  Teemu, ei ollut GP1-6 -vetureita, GP7 oli EMD:n ensimmäinen "General Purpose" Road Switcher. Tätä edelsi pieneksi sarjaksi jäänyt BL2-veturi: https://vaunut.org/kuva/168718?s=1 BL2:n tekniikka oli sinällään toimivaa F-sarjan vetureista, mutta ongelmaksi muodostui huollon ongelmallisuus. Jokaista pientäkin huoltotoimenpidettä varten veturin kori piti nostaa pois tieltä ja tämä nosti ymmärrettävästi huoltojen kulut pilviin.

GP7 lanseerattiin silloin, kun EMD:n ehdoton hittituote oli F7-linjaveturi ( https://vaunut.org/kuva/172900?t=F7 ). Tämä oli oikeasti F-sarjan 7. inkarnaatio, jota oli edeltänyt FT-sarja ensimmäisenä nykyaikaisena linjadieselveturina ( https://en.wikipedia.org/wiki/EMD_FT ). Samalla henkilöjunien linjavetureissa E-sarja oli niinikään edennyt 7. ja suosituimpaan versioonsa E7 ( https://vaunut.org/kuva/132822?t=E7 ). Näin ollen olikin luonnollista, että GP-sarjassa ja samoihin aikoihin lanseeratussa SD-sarjassa ("Special Duty" https://vaunut.org/kuva/163907?t=SD7 ) numerointi alkoi numerosta 7. Asiakkaan oli helppo ymmärtää, että 7 on nykyaikaisen veturin tyyppinumero!
kuva 12.11. 19:50 Heikki Jalonen  
  Kuvan keskialalla ripeästi kiitävä farkku on mitä todennäköisimmin Opel Rekord (B) Caravan 1965..66. Suomessakin aikanaan kohtuullisen yleinen. Ja juuri Caravan, koska sen saattoi piilofarmaroida... 80-lätkän muotoa saattaakin juuri ja juuri likaisesta takaluukusta olla hahmottavinaan.

Sen rinnalla (taaempana laitakaistalla) on myös jokin ajokki, mahdoton tunnistettava. Mutta varmaan se on jokin pieni itäauto, jonka ohittaminen voimakkaalla länsivaunulla on suoranainen välttämättömyys...

Kaappiauto taustalla (Humalistonkadulla) on tosiaan M-B T2 (1967...) eli 407 (pakettiauto) tai 508 (kuorma-auto).
kuva 12.11. 19:11 Jouni Halinen  
  Linkki korjattu https://www.youtube.com/watch?v=zUQnnSmq00c
kuva 12.11. 19:09 Rainer Silfverberg  
  Oli ajankohtainen biisi, muistan kyllä! Kuka se Pirkko Laine sitten on, ei avaudu mulle.
kuva 12.11. 19:07 Jouni Halinen  
  Hector laulaa biisissä Asfalttiprinssi (1973) “meidän linnat myydään pois” eli se tarkoittaa nimenomaan ”Sipoon kirkkoa”. Hämärästi muistan lapsuudessa talon suojeluliikkeen, aika oli muuttumassa sellaiseksi että vanhoja rakennuksia alettiin arvostamaan. Eli se oli viimeisiä purettuja arvorakennuksia Helsingin keskusta-alueella. Hector asui nuorena Mantsku 45:sä, Batman oli 60-luvun jälkipuolella kova heppu. Kyseessä on siis Kiskoliikenneaiheinen biisi.

”Luona Sipoon kirkon seison ja katsomaan jään. Siellä Laineen Pirkon myöskin mä itkevän nään. Batman ethän auttaa vois, kun meidän linnat myydään pois”. https://www.youtube. /watch?v=zUQnnSmq00c
kuva 12.11. 18:57 Jouni Halinen  
  Oikea vuosiluku on 1909 korjattu kuvan tietoihin.
kuva 12.11. 18:35 Jouni Halinen  
  Olen lukenut jostain artikkelin jossa talossa asunut henkilö kertoi talon asukas profiilista. Isommat asunnot sijaitsivat hänen mukaansa tuon pyöreän nurkan kohdalla. Onko henkilö puhunut sitten täyttä puppua?, ilmeisesti näin on tunteehan Jorma ratikka asiat varmaankin piirun tarkasti.

Paremman väen (osake) taloissa hienoimmilla alueilla on usein prameat ja hissilliset rappukäytävät kadun puolella ja sisäpihalla on ahtaat rappukäytävät palvelusväelle ilman hissiä. Porrastasoilla on ovi suoraan keittiöön josta taas oli ovi todella pieneen ns. palvelijan huoneeseen.
kuva 12.11. 17:46 Pasi Utriainen  
  Talvikunnossapito oli erittäin sekavaa, koska TVH:n ohella yleisten teiden aurauksista huolehtivat läänit, puolustusvoimat, posti ja yksityiset liikennöitsijät, jotka aurasivat tarvitsemiaan teitä. Kaluston puutteellisuus ja heikko kunto vaikeuttivat myös aurausta. Sekavuus helpotti 1948, jolloin yleisten teiden kunnossapitovastuu siirtyi kokonaan TVH:lle. Kaikki maantiet tulivat auki pidettäviksi läpi vuoden 1954 ja paikallistiet 1963.
kuva 12.11. 17:41 Jorma Rauhala  
  "Sipoolaiset raitiovaunujen rahastajat" olivat raavaita miehiä, mäkitupalaisia, talottomia jne., ja heitä oli liikaväestönä Helsinkiä lähinnä etenkin Espoossa ja Sipoossa. Koska raitiotieyhtiö oli irtisanonut koko ajohenkilökuntansa, niin tuli kiire nopeaan tahtiin saada tilalle uutta väkeä. Toimiluvan mukaisen liikenteen kalliit keskeyttämissakot uhkasivat horjuttaa yhtiön talouden. Oli alkutalvi 1904 ja nämä maalaispojat olivat toimettomana "muurinpankoilla", ja lähtivät nyt sankoin joukoin säännöllisen ansion perään kaupunkiin, kun haettiin. Samalla entinen enimmäkseen suomenkielinen tai hyvin suomea osannut ja jo hevosvaunuajoilta peräisin ollut henkilökunta vaihdettiin umpiruotsinkieliseen porukkaan, jota alettiin kutsua "espoontolloiksi" ja "sipoolaisiksi" ja joilta ostettiin matkalippu pyytämällä "Sipoon obligaatiota".
kuva 12.11. 17:21 Jorma Rauhala  
  Hallialueen vanhin (säilynyt) rakennus on ihan oikein kirjattu wikipediaan, mutta kun se talo on se Kulttuuritehdas Korjaamo eli se missä on nykyään piskuinen raitiovaununäyttelykin. Talo löytyy korttelin toiselta laidalta Töölönkadun varrelta.
kuva 12.11. 17:21 Juho Rintala  
  saa nähä...
kuva 12.11. 17:15 Jorma Rauhala  
  Aloituksessa mainitaan että isoissa kadun puolen asunnoissa olisi asunut isoimmat dirikat. Talo on kuitenkin rakennettu kokonaisuudessaan vain raitiotieyhtiön miehistön, siis kuljettajien ja rahastajien (konduktöörien) vuokrakerrostaloksi. Alakerrassa on ollut ruokatarpeiden myymälä ja yhtiön toimistotila. Yhtiön pääkonttori sijaitsi keskustassa ja johtajisto on luonnollisesti asunut myös keskustassa, ei täällä kaupungin laidalla.
kuva 12.11. 17:07 Jorma Rauhala  
  "Sipoon kirkko" suunniteltiin jo 1903 ja valmistui henkilökunnan, kuljettajien ja rahastajien asuintaloksi vuonna 1905.
Koska henkilökunnan työajat olivat 12-14 tuntisia ja palkaton ruokailutauko oli lisäksi siinä välissä tehden työhönsitoutumispäivästä jopa 16 tuntisen, oli raitiotieyhtiönkin edellytys että henkilökunta asui samalla tontilla mistä ajot alkoivat ja minne päättyivät. Siksi tehtiin tämä tuolle ajalle tavanomaisen näköinen ja alkeellinen henkilökunnan vuokrakerrostalo. Alakerrassa oli ruokakauppa ja yhtiön konttori. Ratikka oli kulkenut tänne jo vuodesta 1890 lähtien, aluksi hevosvetoisena, ja tuolla kaukaisuudessa kuvassa näkyykin Kummer-vaunu päätepysäkillään odottamassa paluuaikaa keskustaan.

Mutta siis tänne kuvaajan eli maaseudun suunnalle saatiin odottaa M.G.Stenius Oy:n Haagan ja Munkkiniemen raitioteiden rakentamista ja ne linjat aloittivat liikennöinnin vuonna 1914. Kuva on siis otettu ennen sitä vuotta. Toisaalta kuva on varustettu Branderin todellisella vuosileimalla 1909, eli mistä tuo 1919 on aloitukseen otettu?
kuva 12.11. 17:01 Jouni Halinen  
  Wiki kertoo seuraavaa: "Arkkitehtina (Sipoon kirkko) toimi Waldemar Aspelin, joka oli suunnitellut myös viereisen, vuonna 1900 valmistuneen raitiovaunuhallin, varikon vanhimman rakennuksen". Eli onko tässäkin siis virhe?
kuva 12.11. 16:48 Jorma Rauhala  
  Vasemmalla kurkkii raiteen nro 18 ulkoseinä tielle päin eli se ei ole vanhin osa vaan hallin uusinta puolta vuodelta 1918 sekä siitä tännepäin oleva lyhyt sosiaalitilarakennus vuodelta 1952. Katosta ja seinästä ne erottaa toisistaan.

Vanhin vaunuhallin osa eli raiteet 1-6 vuodelta 1913 on piilossa loitompana Eino Leinon kadulla. Kaikkein vanhin sähköraitiovaunuhalli vuodelta 1900 on nykyään Tapahtumakeskus Korjaamon käytössä ja siellä on myös se piskuinen raitiovaununäyttely.
kuva 12.11. 16:47 Erkki Nuutio  
  Kuvan tarkastelijat ovat luonnollisesti havainneet kymmenet kärrynpyörät, jotka reunustavat länsisivun korttelia.
Kyseessä on tietysti Carl Fr. Spennertin Satula- ja ajokalutehdas. Se oli tunnettu herrasväen vaunujen sekä sota-ajoneuvojen (sapööri-, lennätin ja sairasvaunut) valmistaja Venäjän armeijalle ja ylipäätään Euroopan suurvalloille. (Suomen teollisuuden albumi 1913).
Tontin Mannerheimintien puoleiselle sivulle rakennettiin vuonna 1936 poikittain kerrostaloja Lamelllikorttelin nimellä.

NettiHS suostui antamaan ilmaiseksi vain alkuhenkosen Lamellikorttelia koskeneesta jutustaan:
"Kun takatöölöläiset puhuvat lamellikorttelista, tarkoitetaan numeroa 498, jonka kolme asuintaloa Mannerheimintien puolella on yllättäen rakennettu poikittain, pääty kadulle päin. Väliin jää avaruutta ja ilmaa."
kuva 12.11. 16:39 Teemu Saukkonen  
  Oliko olemassa GP1-6, vai miksi GP7 on ensimmäinen?
kuva 12.11. 16:35 Teemu Saukkonen  
  Kun vielä sekin älyttäisiin, että aina ei tarvitse tuhota, vaan voi myös korjata.
kuva 12.11. 16:25 Rainer Silfverberg  
  Sellainen käsitys minullakin on.
kuva 12.11. 16:22 Pasi Seppälä  
  Tällaista en muista aiemmin nähneeni. Ansaitusti nostettu näkyville, on kyllä hieno.
kuva 12.11. 16:20 Esa J. Rintamäki  
  Jotkut linja-autoliikennöitsijät huolehtivat lumenaurauksista omilla autoillaan ja auroillaan.

Muun muassa Onni Vilkas Kotkasta.
kuva 12.11. 16:04 Mikko Herpman  
  Vaunupajalla varmaan toki riittää vaihtotöitä eli pienvetureille voi olla käyttöä jatkossakin...
kuva 12.11. 16:03 Jouni Halinen  
  Mulla tuli nyt pahemman laatuinen kajatusatkos. Wiki kertoo asiasta seuraavaa "Rakennus sai nimensä sipoolaisista raitiovaunujen rahastajista, joita palkattiin lakkoilevien töntekijöiden tilalle vuonna 1904". Onko tämä kuitenkin väärä vuosiluku? Se meni siis niin, että ne olivatkin kuljettajat jotka vaihtuivat osin naispuoleiseksi talvisodan alla.
kuva 12.11. 15:27 Jouni Hytönen  
  No on se kuitenkin iso parannus vanhan rakennuksen loppuaikojen tilanteeseen. Vielä kun liiketiloihin saataisiin jotain toimintaa. Vanhan rakennuksen peruina tämä uusittu rakennus on vähän jännässä asennossa rataan nähden. Hyvä lisä on sitten se, jos ja toivottavasti kun kevyt liikenne pääsee poistumaan asemalta Vuoksenniskan suuntaan suoraan vanhan sillan ylätasoa pitkin.
kuva 12.11. 15:22 Juho Rintala  
  mikäköhän on muuten Tve4 512 ja Tve5 606 kohtalo?
kuva 12.11. 15:21 Markku Naskali  
  Ennen tosiaan purettiin niin että materiaaleja voitiin käyttää uudestaan. Sitten murskattiin kaikki materiaalit samaan kasaan ja kipattiin jonnekin pois silmistä uuden uljaan tieltä. Nyttemmin on taas vähän havahduttu siihen että ainakin osan voisi käyttää uudelleen.
kuva 12.11. 15:10 Daniel Nironen  
  Kiitoksia kehuista! Ja kyllä, Imatran keskusliikenneasema on juuri oikea termi. Ankean värinen moderni lasikoppi tuli vanhan lahoavan pytingin tilalle. Säästöt ja budjetin huomaa kyllä sisällä, mm. vanhan aseman portaikko on jätetty, ja asemaa on vaan modernisoitu, kun asema on sisätiloiltaan täysin samanlainen verrattuna viime asemaan.
kuva 12.11. 14:02 Jorma Rauhala  
  Hesan ekat naisrahastajat aloittivat työt jo suuriruhtinaskunnan aikaan huhtikuussa 1917. Suomen ensimmäiset naisrahastajat aloittivat Viipurissa jo joulukuussa 1916. Miesrahastajia on ollut aikojen alusta ja vielä 1970-luvun alkuvuosina oli tällainen harvinaisuus töissä.

Hesassa naiset olivat kuljettajina ensi kertaa marraskuulta 1939 toukokuulle 1940 ja uudelleen kesältä 1941 vuoden 1945 alkupuolelle. Ja sitten lopulta keskeytyksestä vuodesta 1966 alkaen.
kuva 12.11. 13:58 Rainer Silfverberg  
  Millaista mahtoi olla maanteiden talvikunnossapidon taso 1940-luvulla?
Olen lukenut että vasta 1950-luvulla alettiin pitää tärkeimpiä valtateitä talvisin pysyvästi aurattuina.
kuva 12.11. 13:56 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, ymmärsin kyllä tavoitteesi ja alkaessani tutkia asiaa (mitä maksoi Pko oikorata?). Ed. kommentissani yritin tavallaan itsellenikin avata tulokseen johtavia osioita. Numerotietoa ei kuitenkaan löydy tuosta noin vain.

Joku tietänee kertoa asiasta minuakn paremmin, joten...?

Tietoja EI OLE kirjattu v. 1987 historiikkiin eikä S. Zetterberginkään kirjaan v. 2011.

Trendin kehittyminen kiinnostaisi myös itseänikin, kun siihen vaikutti monen monta eri tekijää.
kuva 12.11. 13:44 Jorma Rauhala  
  Kummerin vaunuja oli vielä työmoottorivaunuina jokunen käytössä, mutta Pikkuruotsalaista uudemmissa moottorivaunuissahan oli jo alkujaan saksisangat.
kuva 12.11. 13:42 Reijo Salminen  
  Pääkaupungin yksi ulosmenopääväylä ja tasoristeyksessä "urpruuki"-varoituslaitos. Mitäpä tuohon sanoisi.
kuva 12.11. 12:48 Rainer Silfverberg  
  Kiitokset herra Esa, kattavasta historian kertauksesta, mutta tarkoitin lähinnä, paljonko maksaisi ratakilometri keskimäärin välillä Lielahti-Parkano-Seinäjoki nykytekniikalla toteutettuna, ja 2-raiteisena ja sähköistettynä? Ja paljonko se maksoi 1960-luvun tekniikalla toteutettuna nykyrahan arvossa?
kuva 12.11. 12:23 Mikko Herpman  
  Saattaa olla pölkytys jo niin heikossa kunnossa että raideleveys voisi leventyä raskaamman laitteen alla. Vaatisi varmasti ainakin radantarkastajien läpikävelyn ja tarkastuksen että uskaltaisi millään resinaa painavammalla liikennöidä edes kävelyvauhtia.. Raskain mitä voisi koittaa saattaisi olla kiskopyöräkaivinkone jolla raivata pusikkoja.
kuva 12.11. 11:29 Rasmus Viirre  
  Parempi jos sitä tilannetta ei tule. 2517 ja 2534 lie ainoat radio-ohjaus varusteettomat Deeverit yhä kiskojen päällä?
Kuvasarja:
Deevereitä Imatran seudulla
 
 12.11. 10:57 Jarno Piltti  
  Tyylkäs ja hyvin syksyinen kuvasarja!
kuva 12.11. 10:56 Jarno Piltti  
  Erittäin hieno kuva. Esillä sekä kokonainen IC että Imatran keskusliikenneasema (menikö termi oikein?) joka näyttää itse asiassa tästä kulmasta aika tyylikkäältä.
kuva 12.11. 10:51 Jarno Piltti  
  Hannun kysymykseen löytyy vastaus raitiotieseuran sivuilla: Vuosina 1928-1949 vaunujen lyyravirroittimet vaihdettiin korjausten yhteydessä saksisankavirroittimiin. Tämä tieto siis koskee pikkuruotsalaisia jollainen kuvassa on. En tiedä onko muussa kalustossa ollut lyyravirroittimia enää tuohon aikaan?
kuva 12.11. 10:41 Jyrki Talvi  
  Ikääntyvien vetureiden ylläpito maksaa elinkaari, on rajallinen aika kultaa muistot.
kuva 12.11. 10:31 Asmo Rasinen  
  Hyvä ruveta näitä sitten herättelemään sotatilanteessa.
   >>