4244-143832 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 14.11. 14:05 Juha Kutvonen  
  Kevään 1986 virkamieslakko oli erikoinen episodi. Junaliikenne pysähtyi maaliskuussa RVL:n liikenteenohjaajien jäätyä lakkoon, mutta lakon pitkittyessä aloitettiin supistettu lähiliikenne 22.4. alkaen pää- ja rantaradalla siten, että viisiyksikköiset Samirungot liikennöivät niille lukittuja raiteita pitkin edestakaisin. Kulkutiet varmistettiin naulaamalla vaihteet kiinni. Lakko päättyi 17.5. ja normaaliin liikennöintiin palattiin 19.5. alkaen.

Lakon aikaiset junat olivat täpötäysiä. Itsekin kuljin Järvenpään ja Helsingin välillä tuolloin noissa täyteen ahdetuissa junissa, mutta ainuttakaan kuvaa en niistä ymmärtänyt ottaa.
kuva 14.11. 13:17 Marko Nyby  
  Kirjoittamisen haaste voisi ratketa ulkoisella näppis-hiiri-yhdistelmällä. Minulla on näitä eri koneissa kaksi, ja toimivat riittävän hyvin:
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/653878/Logitech-MK295-nappaimisto-ja-hiiri-valkoinen

Omaa kokemusta muista käyttiksistä on varsin vähän, mutta isot pojat tuntuvat suosittelevan joko Linux Mintiä, AnduinOS:ää (Linux, joka näyttää Win11:ltä) tai ChromeOS:ää. Toiminevat, jos koneessa ei ole mitään eksoottista rautaa tai softaa.
kuva 14.11. 12:05 Joonas Kauppinen  
  Totta.
kuva 14.11. 10:25 Kimmo Huhta  
  Onko onnekas sattuma vai joillakin standardeilla - esimerkiksi UIC:n tekemillä - varmistettu asia, että suomalainen matkustajavaunun teli asettuu ruotsalaisen vaunun alle? Teliasioita heikosti tuntevana maallikkona tulee minulle mieleen keskiötapin rakenne ja mitat, mutta on kai siinä muitakin seikkoja vaikuttamassa sopivuuteen.
kuva 14.11. 10:02 Petri Nummijoki  
  Onko jotain aikarajaa esitettävissä, mistä lähtien uudet matkustajavaunut olivat säännönmukaisesti varustettu rullalaakereilla? Ei tarvitse mitään kattavaa esitystä laatia vaan tarkoitan sellaisella karkealla tasolla. Oliko esim. 1950-luvun tuotantoa edustavissa vaunuissa (72-paikkainen Ei, 60+7-paikkainen Eis, 64-paikkainen Ci tai vastaavan kauden makuuvaunut) vielä yksilöitä, joissa ei ollut rullalaakerointia?
kuva 14.11. 08:32 Esa J. Rintamäki  
  Eim 21910 oli muutettu vaunusta Ci 2321 v. 1959.

Ci:n alkuperäinen numero valmistuessaan vuonna 1932 oli ollut 2244. Yleiseurooppalaisen matkustajavaunujen luokkamuutoksen seurauksena alkukesällä 1956 siitä oli tullut sitten nro 2321.

Istimapaikkaluvut:

2244: 8 kpl I luokassa ja 33 kpl II luokassa, hyttivaununa.
2321: 45 kpl 1. luokassa. Numero 2321 oli toiseen kertaan käytössä, sillä alkuperäinen nro 2321 (sarjaa Di, 56 P) oli luovutettu itäystävälle vuonna 1940.
21910: retkeilyvaununa 45 paikkaa.

Mainittakoon, että Ci-sarjan numerot 2242 - 2251 olivat ensimmäinen uutena rullalaakereilla varustettu vaunusarja. Numeroa 2321 lukuunottamatta tämä sarja oli jo vuonna 1955 muutettu Eim- retkeiluvaunuiksi nrot 21901 -21909.
kuva 14.11. 08:18 Esa J. Rintamäki  
  Suomalaisten erityisolosuhteiden muistomerkki - suoraan Svea-mamman maasta!!!

Noloa...
kuva 14.11. 08:17 Jimi Lappalainen  
  Hieman samankaltaista maisemaa kuin entisellä Sörnäisten satamaradalla Kumpulanpuistossa :)
kuva 14.11. 08:13 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jorma R. ystäväiseni, nuo pylväät ovat sinkittyä (lue: galvanoitua) terästä.

Entisen alumiiniammattilaisen silmin katsottuna kevytmetallit eivät kestä tuollaisessa "virassa". Erikoisseokset - no, miksei -, mutta tolkuttoman kalliita.

55 vuotta sitten oltiin vasta jotenkin hajulla alumiinin hitsaamisessa. Sivuheittona: - Grummanin insinöörikunnalla riitti pähkäilemistä, että miten väsätä F-14 Tomcatin kääntyvien siipien nivelkohdat. Siihen keksittiin viimein sitä suojakaasuhitsausta.
kuva 14.11. 08:10 Jimi Lappalainen  
  10.7.2025: https://vorumaateataja.ee/koik-uudised/krimi/34922-fotod-antsla-raudteejaama-poleng
kuva 14.11. 00:42 Jorma Rauhala  
  Ei kai alumiinisilta uutena näyttäneet kevytmetallipylväät voi olla ruosteessa? Ikää noilla on vasta noin 55 vuotta.
kuva 13.11. 21:12 Juho Rintala  
  vai niin en ole nähnyt 511, vaan se olikin 515.
kuva 13.11. 21:04 Juho Rintala  
  Uskoisin että varalla seisoo. Olen itse havainnut Tve4 511 vaihtotöissä tuossa veturipuiston suoralla.
kuva 13.11. 19:26 Markus Pöntinen  
  Parin viikon päästä saattaapi alkaa näkyä liikenteessä...
kuva 13.11. 19:18 Panu Breilin  
  Tve4 512 toimii varaosalähteenä. Tve5 606 puolestaan on hyvin pitkään seissyt tuossa, mutta toisaalta ainakin muutama vuosi sitten se oli vielä ajokunnossa. Liekö varalla tms?
kuva 13.11. 19:06 Juho Rintala  
  Hihi, herra Esa on lättä :)
kuva 13.11. 18:10 Ilari Uotila  
  Olisiko paku Mersu 206 tai vastaava Hanomag? Edit: Hanomag-Henschel F 25, siitä tuli Mersu vasta 1975.
kuva 13.11. 16:26 Juho Rintala  
  Hieno ja asiallinen kuva Rasmus!!!
kuva 13.11. 15:42 Jorma Kattelus  
  Tuon linkin takana on jonkinlaista listausta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sr1 . En tiedä pitääkö paikkaansa.
kuva 13.11. 14:19 Aarni Lilja  
  Selvä.
kuva 13.11. 14:01 Juho Rintala  
  Hylky.
kuva 13.11. 13:45 Juho Rintala  
  Kiitos, hyvä muuten että olet valokuvannut tämän :))
kuva 13.11. 13:06 Rasmus Viirre  
  Mmm kyllä jos lähetetään partisaaneja tai lahjottuja ”turisteja” tekemään tihutöitä, voi maanpäältä otetuista kuvista olla pientä hyötyä vaikkapa varustautumisen kannalta. Toisaalta ihan julkisista karttapalveluista nähdään sähkölinjojen väylät. Selkokartassa näkyy jopa tämän aseman aitaus. Joka maaltahan löytyy myös omat ilmakuvat.

Ukrainassa Venäjä sabotoi sähköasemia ja lämpövoimaloita lähinnä ilmateitse; drooneilla, raketeilla, ohjuksilla ja liitopommeilla. Ja tietoliikennettäkin voidaan häiritä etäältä, ettei tarvi mennä saksilla katkomaan lankoja.

Sotilasjunien tuoreista havainnoista voi periaatteessa arvuutella kaluston vahvuuksia eri puolilta maatamme, mutta nämä arviot ovat tietysti hyvin karkeita ja epätarkkoja. Varsinkin kun internetistä löytyvät tiedot kaluston kokonaismääristä ovat usein alakanttiin todellisesta, tai vanhentuneita. Toki voi olla myös hyvä, jos naapurimme muistaa, että täältä löytyy nykyaikaista terästä reippaasti.
kuva 13.11. 10:39 Tuukka Ryyppö  
  Hauska kuva muuten!

Etualalla vaunuja, jotka ovat olleet liian vanhoja peruskorjattaviksi. Taustalla hieman niitä vanhempia vaunuja peruskorjattavina.
kuva 13.11. 10:35 Erkki Nuutio  
  Vaikka tämä asetus ei sinänsä määrännyt veturinkuljettajan puolta veturissa eikä junan kulkupuolta normaalitapauksissa kaksiraiteisen rautatiellä, oli se johtopäätös käytännössä (kuten että vasenkätisiin maihin tuli heidänmukaisensa käytäntö).

Kirjoitin kyseisen asetuksen (Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus, 8.6.1858) taustoistakin, mutta oli pakko antautua täysin ala-arvoisen Lenovon + W11+ tekstiohjelman edessä. Kun kirjoittaa, se tekee vähän päästä tuhoa: Hävittää kappaleittain tekstiä tai muuta vastaavaa. Siinä on epäilemättä "kirjoittamista helpottavia ominaisuuksia" ja varmaan myös "tekoälyä".
Kirjoittamisiin ja korjaamisiin W11+Wordin yhteydessä kuluu kolminkertainen aika verrattuna aikaisempaan (Acer + W7).

Täydennys:
Tämä on VAIN YKSI riesoista, mutta se riesa joka hävittää usein yllättävästi suuria osia teksteistä, joskus tekstin kokonaan.
Käytän liukutasoa kohdistamiseen. Acerin liukutaso on asianmukaisesti pinnoitettu ja toimii tarkasti. Lenovossa se on samaa alumiinia kuin kotelokin, eikä toimi lainkaan kuten kuuluisi. Kohdistuksen aktivointi + vahvistusnäppäin toimii holtittomasti. Siksi mikro toimii adhd-ongelmaisen tapaan. Kohdistusta liikutettaessa se yllättävästi "valitsee" jonkun ohittamansa alueen (värittää sen). Jos ei heti satu huomaamaan tällaista usein ja yllättäen tapahtuvaa "valintaa" kirjoittamista jatkaessaan, hävittää uuden tekstin ensinäpäytys tämän "valitun" entisen tekstialueen palautumattomasti bittiavaruuteen. Se on siis pysyvästi menetetty.
Kelvottoman Lenovon näppäimissä ei ole myöskään sähköimpulssien vaimennusta, joka estäisi impulssien aiheuttamat virhetoiminnot.
Acerissa vaimennus on ja siksi se toimiikin moitteetta.

Lenovo ja sitä myyvät kauppurit ovat moraalittomia ketkuja. Älkää joutuko tällaisten hyväksikäyttäjien uhreiksi.
Mutta mitä kunnollista olisi tilalle? Lisäksi mitä ala-arvoisen W11:n tilalle - suden joka lisäksi on nykyään ryöstöhinnoiteltu???
kuva 13.11. 10:14 Esa J. Rintamäki  
  Pylväistä tuppasi olemaan pulaa. Irtonaisina niitä sangen usein "unohdettiin" laittaa takaisin paikoilleen.

Vaunujen kuormaus- ja purkausaikojen ylittämisistä Valtionrautatiet otti maksun ja - kernaasti.
kuva 13.11. 10:02 Alex Chudoba  
  Vanhimmista kuvista päätellen aluksi ei pääsääntöisesti poistettu pylväitä eikä laitoja. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa https://vaunut.org/kuva/73470, jossa pylväät ketjuineen vielä ovat, ja laidatkin ovat paikoillaan alaslaskettuina. Laidat lienee sittemmin systemaattisesti poistettu, eikä niitä tässäkään tai muissa uudemmissa kuvissa enää näy. Pylväsvarustukseksi näyttää Hka-vaunujen käyttöiän loppupuolella melko lailla vakiintuneen yksittäinen pari lyhennettyjä teleskooppipylväitä vaunun käsijarrupäässä.
kuva 13.11. 09:48 Petri Sallinen  
  Poistettiinko Hk-vaunusta aina pylväät, kun ne siirrettiin Hka-sarjaan? Kuvan Hka-vaunussa näyttää olevan jopa pylväiden laukaisumekanismit paikoillaan.
kuva 13.11. 09:48 Petri Sallinen  
  Poistettiinko Hk-vaunusta aina pylväät, kun ne siirrettiin Hka-sarjaan? Kuvan Hka-vaunussa näyttää olevan jopa pylväiden laukaisumekanismit paikoillaan.
kuva 13.11. 09:24 Aarni Lilja  
  Mikäköhän on Dv12 2739 kohtalo?
kuva 13.11. 01:33 Leevi Halonen  
  Jounilta hyvä kirjoitus.
kuva 13.11. 00:22 Jouni Halinen  
  Aloin miettimään, että onko Suomessa ollut oikean tai vasemman puoleinen liikenne minäkin aikoina. Wikistä asia selvis: "Suomessa oli Venäjän vallan aikanakin Ruotsin vallan perintönä pitkään voimassa sääntö väistämisestä vasemmalle ajoneuvojen kohdatessa, eli vasemmanpuoleinen liikenne. Vuonna 1858 Aleksanteri II:n antamassa julistuksessa sääntöä muutettiin siten, että vastaantulevaa tulikin väistää oikealle". Puhuttiin siis väistämisestä, olivathan varsinkin tiet usein niin kapeita, että ei voitu puhua oikein kaksikaistaisesta tiestä. Ohitettaessa ohitettavan kuului kuitenkin väistää vasemmalle vuoteen 1919 jolloin määrättiin väistö oikealle.
kuva 13.11. 00:00 Jouni Halinen  
  Tero: et nyt lukenut kommentiani tarkasti. Eli kirjoitin mm. "Mutta tässäkin taitaa olla peli jo osin menetetty, eli vähätöiset/rahaiset venäläiset raksakundit ovat puuttiinin palkkaamana käyneet taatusti kuvaamassa ja tarkistamassa koordinaatit ko. kohteista". Eli on käyty päivittämässä kohteiden millin tarkat tiedot nykyhetkessä. On voitu käydä esim. tiedustelemassa paikkoja ja etsitty kohteita joihin pääsee mahdollisen huomaamattomasti. Tämä ei välttämättä helposti ilmakuvista selviä. Tarkoitan tässä toimintaa joka tapahtuu salassa ja kun ei olla vielä sodassa ja pyritään siihen että käry ei käy ainoa ääni joka kuuluu on rälläkän ääni. Vertaa putki/kaapeli katkot Itämerellä, ei niidenkään tekijöistä ole saatu täyttä selkoa.
Sota-aikana kaikki on jo toisin, silloin käytetään erilaisia kaukovaikuttavia aseita mm. drooneja ja ohjuksia joiden lähettäjä on tasan tarkkaan tiedossa. Silloin riittää pelkät sateelliittikuvat laitetaan vaan tarpeeksi paljon trotyyliä liikenteeseen.
kuva 12.11. 23:16 Tero Korkeakoski  
  Voi Jouni, kun sä olet jämähtänyt toisen maailmansodan aikoihin.

Jo Jenkeillä oli Neuvosto-Suomesta tarkat kartat jo 60 vuotta sitten kun satelliitteja laukaistiin yläilmoihin. Tällä hetkellä niitä on jo niin paljon että itänaapurissakin voidaan kiistellä siitä kenen kuva kelpaa ja kenen ei. Sillä ei ole mitään merkitystä jos jollain muutamien tuhansien kävijöiden harrastussivuilla on kuvia. Kyllä kaikki merkittävät kohteet on ihan itänaapurin omien porukoiden toimesta kuvattu, kun satelliittikuvista on havaittu että tuolla on sitä ja tätä.

Ja niinhän ihan Suomen mediakin tekee, julkaisee satelliittikuvia Venäjältä.
kuva 12.11. 22:19 Erkki Nuutio  
  Ei tuolla ole savusakaan Trabantista. Mannerheimintien varteen lienee pysäköity Tippa-Rellu.
kuva 12.11. 21:53 Kimmo Huhta  
  Tämä juna jatkoi Iisalmesta Kontiomäen suuntaan, ja siellä ei ajolankoja tuolloin ollut. Kaiketi ei pelkästään Kuopio-Iisalmi osuutta varten ollut mielekästä laittaa sähköveturia junaan.
kuva 12.11. 21:48 Jouni Halinen  
  Eri kuvien alla on ollut kommentteja joissa arvostellaan kuvanlisäyksiä sotilasjunista. Sillä ei ole mitään merkitystä, että niitä sivuilla esiintyy. Naapuria ei kiinnosta pätkääkään, että missä sijainnissa kuvassa oleva sotilasjuna on ollut menneisyydessä X-päivänä. Eikä silläkään ole mitään merkitystä mitä (raskasta) kalustoa junassa milloinkin on näytillä (pienempi sälä on takuuvarmasti katseilta suojassa), eihän junasta pysty päättämään että kuinka monta yksikköä yksittäistä kalustoa Suomella tarkkaan ottaen on.

Voisi olla jopa positiivista, että kuvia on Vorgissa(kin) sillä kuvat kertovat puuttiinille, että Suomessa harjoitellaan jatkuvasti ja ollaan näin ollen huippuvireessä ja valmiina jos hänelle tulee mieleen tehdä ”vierailu” Suomeen. Lisäksi kun harjoituksia on runsaasti niin taisteluvalmiita joukkoja (sis. reserviläisiä) sodan ajan kalustoineen on jatkuvasti valmiina eri puolilla Suomea. Eli kyseessä on pienimuotoinen liikekannallepano. Lisäksi puolustusvoimien sivuilla kerrotaan piiruntarkasti ja avoimesti kaikista harjoituksista, tässäkin tiedotteessa noin kuukauden ajalta kerrotaan noin 50:tä harjoituksesta eri puolella Suomea. https://merivoimat.fi/ampuma-ja-melutiedotteet

Määräthän on kerrottu osassa kalustosta pääsääntöisesti aika julkisesti mm. Wikibediassa. Nythän tuli jokin aika sitten julki, että tykistöaseiden määrä oli kerrottu julkisuuteen aika tavalla alle todellisten määrien. Vanhempi kalusto lienee toimitettu jo Ukrainaan, ja uutta on varmaan jo tilauksessa.

Sitä vastoin kuvien joissa esiintyy mm. tämän kuvan kaltaisia sähkönsyöttö asemia on paljon haitallisempaa julkaista tällä(kin) sivulla. Nämähän ovat samoilla paikoilla maailman tappiin asti. Näitä sabotoimilla saa aikaan suuret vahingot, sehän nähtiin aikaisemmin tänä syksynä kun suhteellisen pieni ajolankavaurio laittoi juna (päärata?) liikenteen päiviksi aivan sekaisin. Aika tavalla tarpeettomat ovat tähän maailmanaikaan myös calm.iki.fi sivut, siellä on 14 000 kpl kuvia joista monet ovat kuvia korkeajännite kohteista. Sivustoa ylläpitää ilmeisesti Janne Määttä?.

Mutta tässäkin taitaa olla peli jo osin menetetty, eli vähätöiset/rahaiset venäläiset raksakundit ovat puuttiinin palkkaamana käyneet taatusti kuvaamassa ja tarkistamassa koordinaatit ko. kohteista. Mm. kuvan asema on aika tavalla ns. hornan kuusessa jonne sijaintiin voi mennä aikalailla huomaamattomasti tässäkin ajassa pahojaan tekemään. Voisi kuvitella, että ko. korkeajännite kohteisiin on kuitenkin päivitetty valvontatoimia isolla kädellä, eli liiketunnistinvalot/anturit, kamerat (päivä/yö), mikrofonit, kaiuttimet ja raskastekoiset aidat ovat timmissä kunnossa torjumaan mahdollisia sabotöörejä.

Aiheesta lisää tässä lehtijutussa https://www.is.fi/politiikka/art-2000011360797.html
kuva 12.11. 21:30 Aarni Lilja  
  Muuten mitkä Sr1 veturit on hylätty vuosien 2024 - 2025 aikana?
kuva 12.11. 21:29 Aarni Lilja  
  Aika surullisen kohtalon koki 3010.
kuva 12.11. 21:03 Markus Pöntinen  
  KORJATTU ;)
kuva 12.11. 20:58 Juho Rintala  
  Kuva on väärinpäin, äh öh öö??
kuva 12.11. 20:49 Heikki Jalonen  
  Esa, kyllähän se tosiaan Trabia jotenkin muistuttaa. Mutta savu puuttuu... Ja Suomessa Trabant oli melko harvinainen, meille DDR tarjosi parastaan, Wartburgeja. Niitä olikin saatavissa rajoituksetta ja jonottamatta eikä edes jäsenkirjaa tarvinnut. Tosin, ajon aikana takapuskurin takana saattoi ollakin jono. Vahvasti ohi pyrkivä jono...
kuva 12.11. 20:23 Heikki Jalonen  
  Laatikkokameralla eli vanhan ajan laakafilmikameralla kuvattaessa kuvaaja tarvitsi pimennyshuppua vain silloin, kun hän suuntasi ja tarkensi kameran, kunnollinen skarppaus edellytti valolta suojautumista hupun varjoon. Objektiivin mattalasille välittämä kuvaheijastus ei ollut kovinkaan kirkas. Usein kameroissa oli lisäksi ulkopuolinen (ei objektiivin läpi toimiva) tähtäin, usein rautalankakehikko, jolla suuntausta saattoi karkeasti haarukoida. Mutta tarkennukseen sellaisesta ei ollut apua. Ja juuri hyvä tarkennus oli oikean valokuvaajan ykköstaito.

Studiossa vakiopaikalla seisova kamera oli tavallisesti valmiiksi tarkennettu oikeaan etäisyyteen, jolloin toiminta oli nopeampaa. Henkilökuvia studiolla otettaessa käytettiin yleensä erilaisia niska- ym. tukia, joilla kuvattava asettui suoraan oikealle etäisyydelle. Ja tietysti niistä oli apua, kun piti minuutinkin verran olla liikkumattomana.

Hupun tiiveys ei sinällään riittänyt estämään hajavalon pääsyä filmille, siksi filmilevy (laakafilmin lasinegatiivi) ladattiin kameraan vasta tarkennuksen jälkeen valolta suojaavassa kotelossa, jossa sitä kuljetettiin ja säilytettiin. Tarkennus tai objektiivin läpi tähtääminen ei ollut mahdollinen enää filmin ollessa sisällä kamerassa, suojakotelon etu- ja takalevyt olivat ehdottoman läpinäkymätöntä peltiä tai pergamoidia. Ennen valotusta filmitaskun etulevy (objektiivin puoleinen) vedettiin pois latausraon tiivisteen läpi, jolloin kamera oli valmis kuvan ottoon.

Valotuksen (laukaisun, joka saattoi kestää useita sekunteja, jopa minuuttitasolle) aikana kuvaaja seisoi kameran takana ja paimensi kuvattavia, jotteivat liikkeet pilanneet kuvat tarkkuutta. Heikossa valaistuksessa kuvaaja käytti lisäksi salamalaitetta, joka laatikkokameroiden aikaan toimi useimmiten magnesiumjauheella. Mutta kuvaaja oli siis varsinaisen valotuksen ajan ihan normaalissa katsekontaktissa kuvattaviinsa.

Valotuksen jälkeen suojakotelon etulevy pujotettiin takaisin paikalleen, jolloin valotettu negatiivi voitiin poistaa ja laittaa eteenpäin kehitykseen.

Tämä vanha laakakameran kuvausprosessi (jota myös Signe Brander käytti) on nykyään aika tuntematonta puuhailua. Siksipä useinkin näemme elokuvissa tai TV:ssä valokuvaajan, joka huutelee sieltä mustan hupun alta muikkua tai muuta. Ihan suotta, sokkona kun ei kuvattaviaan näe. Paitsi jos tilanne on feikki eli kamerassa ei ole negatiivia sisällä. Elokuvarekvisiitassa harvoin on...

Korkealle pitää nostaa hattua niille vanhoille kuvaajille, jotka näillä laitteilla saivat loistavia kuvia jopa liikkuvasta junasta. Onnistuminen perustui tietysti siihen, että kaikki oli valmiina laukaisuun. Ja juna oli täsmälleen oikeassa, ennalta tarkennetussa kohdassa. Eikä pilvi ehtinyt auringon eteen. Mitään mustahuppu-liikkeitä ei noissa liikkuvien kohteiden kuvauksissa ehtinyt tehdä.
kuva 12.11. 20:16 Esa J. Rintamäki  
  "Luupääksi" tituleerattu Datsun oli siis "Bluebird".

Olipa aikoinaan telkkarimainos, jossa Luupää tiputettiin nosturin koukusta pyörilleen. Jannut avasivat ovet, istuivat sisään ja eikun liikkeelle. Lopuksi teksti: "Datsun kestää".

V. Tammisen autokoululla Mäntässä oli v. 1964 - 65 tienoilla kouluautona tummanharmaa Luupää.

Herra Heikin kommentissaan mainitsema "pieni itäauto": ettei olisikin Trabant 601? (Se 601 tyyppimerkintänä tarkoitti kokoonpanossa käytetyn 601 pahvinaulaa, heko heko.)
kuva 12.11. 19:55 Hannu Peltola  
  Teemu, ei ollut GP1-6 -vetureita, GP7 oli EMD:n ensimmäinen "General Purpose" Road Switcher. Tätä edelsi pieneksi sarjaksi jäänyt BL2-veturi: https://vaunut.org/kuva/168718?s=1 BL2:n tekniikka oli sinällään toimivaa F-sarjan vetureista, mutta ongelmaksi muodostui huollon ongelmallisuus. Jokaista pientäkin huoltotoimenpidettä varten veturin kori piti nostaa pois tieltä ja tämä nosti ymmärrettävästi huoltojen kulut pilviin.

GP7 lanseerattiin silloin, kun EMD:n ehdoton hittituote oli F7-linjaveturi ( https://vaunut.org/kuva/172900?t=F7 ). Tämä oli oikeasti F-sarjan 7. inkarnaatio, jota oli edeltänyt FT-sarja ensimmäisenä nykyaikaisena linjadieselveturina ( https://en.wikipedia.org/wiki/EMD_FT ). Samalla henkilöjunien linjavetureissa E-sarja oli niinikään edennyt 7. ja suosituimpaan versioonsa E7 ( https://vaunut.org/kuva/132822?t=E7 ). Näin ollen olikin luonnollista, että GP-sarjassa ja samoihin aikoihin lanseeratussa SD-sarjassa ("Special Duty" https://vaunut.org/kuva/163907?t=SD7 ) numerointi alkoi numerosta 7. Asiakkaan oli helppo ymmärtää, että 7 on nykyaikaisen veturin tyyppinumero!
kuva 12.11. 19:50 Heikki Jalonen  
  Kuvan keskialalla ripeästi kiitävä farkku on mitä todennäköisimmin Opel Rekord (B) Caravan 1965..66. Suomessakin aikanaan kohtuullisen yleinen. Ja juuri Caravan, koska sen saattoi piilofarmaroida... 80-lätkän muotoa saattaakin juuri ja juuri likaisesta takaluukusta olla hahmottavinaan.

Sen rinnalla (taaempana laitakaistalla) on myös jokin ajokki, mahdoton tunnistettava. Mutta varmaan se on jokin pieni itäauto, jonka ohittaminen voimakkaalla länsivaunulla on suoranainen välttämättömyys...

Kaappiauto taustalla (Humalistonkadulla) on tosiaan M-B T2 (1967...) eli 407 (pakettiauto) tai 508 (kuorma-auto).
kuva 12.11. 19:11 Jouni Halinen  
  Linkki korjattu https://www.youtube.com/watch?v=zUQnnSmq00c
kuva 12.11. 19:09 Rainer Silfverberg  
  Oli ajankohtainen biisi, muistan kyllä! Kuka se Pirkko Laine sitten on, ei avaudu mulle.
kuva 12.11. 19:07 Jouni Halinen  
  Hector laulaa biisissä Asfalttiprinssi (1973) “meidän linnat myydään pois” eli se tarkoittaa nimenomaan ”Sipoon kirkkoa”. Hämärästi muistan lapsuudessa talon suojeluliikkeen, aika oli muuttumassa sellaiseksi että vanhoja rakennuksia alettiin arvostamaan. Eli se oli viimeisiä purettuja arvorakennuksia Helsingin keskusta-alueella. Hector asui nuorena Mantsku 45:sä, Batman oli 60-luvun jälkipuolella kova heppu. Kyseessä on siis Kiskoliikenneaiheinen biisi.

”Luona Sipoon kirkon seison ja katsomaan jään. Siellä Laineen Pirkon myöskin mä itkevän nään. Batman ethän auttaa vois, kun meidän linnat myydään pois”. https://www.youtube. /watch?v=zUQnnSmq00c
kuva 12.11. 18:57 Jouni Halinen  
  Oikea vuosiluku on 1909 korjattu kuvan tietoihin.
kuva 12.11. 18:35 Jouni Halinen  
  Olen lukenut jostain artikkelin jossa talossa asunut henkilö kertoi talon asukas profiilista. Isommat asunnot sijaitsivat hänen mukaansa tuon pyöreän nurkan kohdalla. Onko henkilö puhunut sitten täyttä puppua?, ilmeisesti näin on tunteehan Jorma ratikka asiat varmaankin piirun tarkasti.

Paremman väen (osake) taloissa hienoimmilla alueilla on usein prameat ja hissilliset rappukäytävät kadun puolella ja sisäpihalla on ahtaat rappukäytävät palvelusväelle ilman hissiä. Porrastasoilla on ovi suoraan keittiöön josta taas oli ovi todella pieneen ns. palvelijan huoneeseen.
   >>