Resiina-keskustelu

Tietääkö joku, onko jossain kirjassa tai nettisivuilla kuvia vanhoista rata-autoista. Vielä ainakin 1950-luvulla liikennepiirin päälliköt, mahdollisesti muutkin päälliköt liikkuivat tarkastusmatkoilla rata-autoilla. Autot olivat ruskeita väriltään. Hyttiin mahtui pieni seurue. Sisällä oli myös pieni pöytä ikkunan vieressä.

Tuoltahan niitä löytyy vaunut.org:in kuvagallerian puolelta; hakuun vain tyypiksi rata-auto, niin löytyy pitkälti kolmattasataa kuvaa.

Kysymäsi voisi ehkä olla tämä Rto (vai onko se Rro?) vaunut.org/kuva/115061 (http://vaunut.org/kuva/115061) vai olisiko ollut joku vanhempi tyyppi..

Tuossa kuvassa http://vaunut.org/kuva/23161 (http://vaunut.org/kuva/23161) mainittiin kirja, josta ehkä voisi olla apua.

Olihan noissa vorgin kuvissakin tuollaisia 'henkiöauton' mallisia - Cadillac, Packard, Fiat ja ehkä siellä oli muitakin - mutta niistä ei sitten ilmeisesti mikään ollut se haettu rata-auto?

Rto ja myös Rro ovat osastotunnuksia.
Rto = Rataosasto
Rro = Rautatienrakennusosasto
Lko = Liikenne osasto
Ko = Koneosasto
Vo = Varasto-oasasto.

OK, kiitos. Eli rata-auton 'littera' on aina joko Rau tai Tre, vai miten se menee?

Nyt pitäisi olla käsillä Suomen Veturit, osa II, niin tuohon voisi vastata tarkemmin.

Ainakin 1960-luvun puolivälistä eteenpäin tuo, eli rata-auton 'littera' on joko Rau tai Tre. Tre tunnushan on moottoriresiina (T liikkuva työkone). Elias Pölhö voinee varmastikin vastata tarkoin lisätiedoin.

Jos kiskopyörävarusteinen Nalle-Sisu lasketaan rata-autoksi, niin sen sarjamerkintä oli Tkv.

Terv. SKS

Ennen Rau/Tkv/Tre-kautta tunnus oli osaston lyhenne +HR (henkilöauto) tai LR (linja-auto)+numero. Esim Rto HR 5 tai Vo LR 5. Sitä ennen oli vain käyttäjän piirin numero ja lyhenne, esim 12. rtj (=Vaasaan sijoitettu rata-auto) ja auton vaihtaessa paikkaa myös sen kylkitunnus muuttui. Samoin tapahtui piiri- tai jaksojakoa muutettaessa.

Citroen oli yleinen VR:n kuorma-autopuolella, mutta ei ollut rata-autona. Miten olisi 1939 Renault? Jos paikka ja noin-aika on tiedossa, niin voin katsoa rata-autojen sijoittelutiedoista.

Hei! Kyseessä on henkilöauto. Muistuttaa 1940-luvun Citroen matalamallista vanhaa "perussitikkaa". Yritän jäljittää autotyyppiä, jolla minä 3-vuotiaana perheeni mukana matkasin Mikkelistä Joensuuhun. Isä oli ollut Päämajassa Otavan asemalla rautatieosastolla järjestämässä sotilaskuljetuksia vv 1943-1944. Kun sota loppui syksyllä 1944 isä kertoi kirjoittaneensa viimeisen junamääräyksen oman perheemme kotiuttamiseksi rata-autolla Joensuuhun. Muistan, että auto oli matala henkilöauto, ehkä ruskea. Muistan tilanteen ehkä sen vuoksi niin hyvin, että koko matkan jännäsin, milloin taas seuraavalla asemalla punalakkinen virkamies pyörittää vihreää lippua. Kirjoittelen historiikkia jälkipolville. Yritän löytää alkuperäistä tietoa mahdollisimman paljon. Muistelen, että Joensuun asemalla olen koulupoikana 1950-luvulla tunnistanut tuollaisen meidät kuljettaneen rata-auton. Kiitos vastaajille mielenkiinnosta! Kari

Hei! Täydennän vielä auton jäljitystietoja. Ajankohta siis syksy 1944. Mahdollisia auton sijoituspaikkoja ovat Joensuu, Mikkeli/Otava tai Päämajan henkilökunnan käyttöön osoitettu auto. Se, että isäni virkapaikka sodan jälkeen oli Joensuu ja että muistan nähneeni kyseisen auton siellä 1950-luvulla viittaa Joensuuhun. Muutkin vaihtoehdot ovat tietenkin mahdollisia. Noissa oloissa saattoi olla myös liikkuvaa laajempaa sijoittelua. Kari

Nalle-Sisu oli Kisko-Nalle. Sellaisella olen liikkunut, 60-luvun alussa. Yleensä Rau:t (Sisut, joissa oli pöytä ja plyyshi-istuimet) olivat punaisia. Näilläkin olen kulkenut. Inspehtoorien autot taisivat olla mustia. Taisi eräs Rau-tyyppi olla More-nimeltään, moottoriresiina. punainen toosa, kuplan koneella. Tuttu tämäkin.
Ps. "Pikkumustalla" on esikuva, löytyy jostain näiltä sivuilta. Sen mukaan koetin tehdä, on liikkuva.

Osa niistä pienistä punaisista busseista oli kyllä Vanajan valmistamia; kuvagalleriassakin on pari kappaletta. Sisu vs. Vanaja valmistusmääristä en tiedä; Eljas varmaan tietää senkin. Vai tarkoitettiinko tässä kuitenkin 'hurunmunia'?

En osaa näillä tiedoin määritellä rata-autoa varmaksi. Useimmat sulavammat autot muutettiin rata-autoiksi vasta sodan jälkeen, joten ne eivät tule kysymykseen. Sota-aikana vallatut rata-autot palautettiin jo 1944/1945 vaihteen tienoilla, joten nekin putoavat pois riippumatta siitä olivatko ne VR:n vai puolustusvoimien käytössä.

Sekä VR:n puolustusvoimille sota-aikana lainaama rata-auto että Joensuun ratajakson auto 1930-50-luvuilla olivat 1926-28-mallisia Fordeja, eli mallia kantti kertaa kantti.

Sopivista jää jäljelle Varasto-osaston kolme 1935-38 mallista Packardia, jotka olivat kyllä isoja autoiksi, sekä 1942 tai -43 rata-autoksi muutettu rataosaston vuoden 1938 Studebaker tai 1934 mallin Ford. Ehkä myös Kuopion 1938 rata-autoksi muutettu Nash (en tiedä valmistusvuotta autona). Kanttimallisia olisi tarjolla muitakin, kuten Volvo LV60 (1932) tai useita 1920-lukuisia amerikanrautoja.

Vanaja ratalinja-autoja oli neljä. Sisuja oli enemmän, viisi 1930-luvulta, kolme ajalta 1949-58 ja olisiko yhdeksän "hurunmunaa". Volvoja oli kolme.

Kiitos Eljas Pölhölle! Vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, että kyseessä on mainitsemasi tyyppi Ford 1926-1928 mallia kantti kertaa kantti. Väri muistikuvieni mukaan oli ruskea. Isäni oli rautatieupseerina (res kapt)  rautatietoimistossa Päämajassa  evl Minkkisen alaisena järjestelemässä sotilasjunakuljetuksia. Näin ollen Puolustusvoimien käytössä ollut auto voisi olla mahdollinen. Toisaalta samanlainen auto Joensuusta olisi voinut käydä hakemassa meidät Mikkelistä kotiin Joensuuhun (missä isäni jatkoi siviilivirassa rautatiekirjurina). Tiedustelen nyt, onkohan jostain löydettävissä valokuvaa ko. rata-autosta, netissä tai kirjassa. Laittaisin historiikkiini kuvan siitä. Kiittäen! Kari

Aika paljon tähänkin aiheeseen löytyvää tietoa löytyy teoksesta ”Suomen veturit – osa 2. Moottorikalusto” (Eonsuu–Honkanen–Pölhö, 1995) ISBN 952-5060-02-0.

Terv. SKS

Kirjaa voisi löytyä vielä Suomen Rautatiemuseosta. Kysykää sieltä. Jos on kiinnostusta, niin voisin päivittää seuraavan 20-vuotiskauden aikana löytyneitä tietoja historiasivullani. En vain tiedä mikä kiinnostaisi VR:n kalustossa eniten, eli mitä pitäisi lisätä sinne ensi tilassa. Muutoin jatkan satunnaisella sieltä täältä valinnalla.

Kiitos vinkistä! Tiedustelen tuota kirjaa.

Laitan tähän kuvan viimeisestä Ukko-Pekka veturista. Tuon kuvan otin v 1958 Kurkimäen asemalla. Isäni on juuri antanut ohitusopasteen päiväpikajunalle eli "Kalakukolle" niin kuin tuota junaa elokuvan perusteella myös ammattislangissa nimitettiin. Isäni, joka oli asemapäällikkönä, osallistui myös junanlähetysvuoroihin. Se oli hänelle mieluisaa työtä aivan eläkkeelle saakka. Veturi 1021 on tosiaan v 1957 valmistunut viimeinen Ukko-Pekka, joka on tällä hetkellä museojunan veturina Riihimäellä.

Muuten viime keväänä ilmestyneessä kirjassa "Aseman puistossa" on useita kuvia erityisesti Kurkimäen asemalta. Useat niistä ovat minun ja veljeni ottamia. Minun tarinaa kirjassa on noin 10 sivua otsikolla "Koti asemalla". Kirjaa saa verkkomyyntinä esim Suomalaisen kirjakaupan ja Prisman kautta.

Hieno kuva Kari!. Itse matkustin "Kalakukolla" kymmenet kerrat Helsingin ja Haukivuoren välillä 1950-60-luvuilla. Sitten siirryin postijunaan H771/H772, kun Hr1 1020/1021 siirtyivät siihen. Monasti katselin myös Kalakukon lähtöä Mikkelistä tätini parvekkeelta "Rokkalan torneista" 1960-luvun alussa. Nostagiaa meille nostalgia-ikäisille. Kiitos.

Tässä kirjassa on hyvä lista eri rata-autoista ja ohessa muutama kuvakin, mutta vuoden 1926-28 mallin Fordin kuvaa ei valitettavasti kirjassa ole.

Vain yksi kuva löytyi automallisesta rata-autosta, edesmenneen veturinkuljettajan albumista. Siinä vieressä matkustajan puolella seisoo muistaakseni ratarakennusosaston johtaja (?), kuva on sodan jälkeinen. Auton alla näkyy kääntölaite. Mikä auto? Asiaa tuntemattomasta muistuttaa hieman Sitikkaa, mutta ei ole.
Lisäksi löysin kuvia vain isommista rata-autoista. Muistelen monien värin olleen 1960-luvulla mieluummin rusehtavan, kuin punaisen. Oikeastaan saman värisen kuin Dm nelosen kylki:  http://vaunut.org/kuva/99295?tag0=23%7C%7C    Taitaa olla  samasta (10?) vehkeestä ainoa värikuvani  Lahdessa 1970, liite. Sama väri on Pekka Välimäen kuvassa:   http://vaunut.org/kuva/52926?tag0=23%7C%7C   Väri on omansa, ei haalistunut punainen.

Auto on amerikkalainen 1934 Ford, joten tämä voisi olla Rto R 14 (1942-1945), -> Rto HR 11 (1945-1961), Rau Rto 17 (1962-1966), muutettu rata-autoksi 1935.

"Kalakukkokuvassa" näkyy pylväsvalaisimina U3:sia. Sellainen on kunnostettuna kotipihallani, kaivolla, pylväässä. Myös H0-kotiradassani ratapihavalaisimina. Niistä kuva. "Kalakukko" taisi olla varsin yleinen kutsumanimi tuolle junalle.

Kiitos vastauksista!

Sitä 1950-luvulla Joensuussa näkemääni rata-autotyyppiä ei mielestäni missään näissä kuvissa ole. Ruskea väri  tuossa viimeisessä isomman auton kuvassa on lähellä sitä näkemääni. Se auton tyyppi oli kantikkaampi kuin tuossa mustassa Ford henkilöautossa. Jotenkin on mielikuva, että se oli ikään kuin välimuoto näistä viimeisistä kuvista. Hyttirakenne kuten tuossa isommassa, mutta vähän pienempi ja matalampi. Selvä nokka siinä oli, missä oli moottori.

"Kalakukko" nimitys oli aivan yleinen. Me asuttiin asemarakennuksessa ja olin usein asemakonttorin viereisessä huoneessa, mihin kuului junanlähettäjien puhelinkeskustelut. Kukaan ei käyttänyt mitään muuta nimitystä kuin "Kalakukko" siitä Kuopion päiväpikajunasta. Eivät puhuneet pikajunasta, junan numerosta tms.
Nimityshän tuli 1950-luvun elokuvasta "Lentävä Kalakukko". Esa Pakarinen toimi konduktöörinä siinä elokuvan junassa ja lauloi siinä tuon samannimisen laulun. Elokuvassa juna oli juuri Kuopion päiväpikajuna.

Eli rata-auto voisi sittenkin olla varasto-osaston Sisu-pikkubussi. Niitä oli viisi vuosilta 1934-39. Paikkaluku oli 11 ja ulkomuoto kuten Dallape-Sisu 1/3 koossa ja maski enemmän Fordin 1934 maskia muistuttava luiska kuin Dallapen auton pystymaski. Kuopion vm 1935 auto VoR 6 siirtyi sittemmin Joensuuhun ja Viipurin vm 1937 auto VoR 9 siirtyi Pieksämäelle. Nämä voisivat muistoissa vaikuttaa samalta eli menomatka Pieksämäen autolla ja myöhempi havainto Joensuun autosta. Näiden myöhemmät tunnukset olivat Vo LR 4 - Rau Vo 1 (ensimmäinen) ja Vo LR 5 - Rau Vo 3.

Liitteenä yleiskuva tästä mallista Lokomon esitteestä (Kapeat kiskot -kirjasta pikaisesti skannattu). Lokomo valmisti mm. pyöräkerrat.

Mielenkiintoinen kuva mutta voisiko kuvausvuosi olla yhtä tuoreempi eli 1959? Hr1-veturit 1020 ja 1021 siirtyivät Kouvolan varikolle vasta alkuvuodesta 1959 "Nohabin tieltä". Raskas kiskotus valmistui Kuopioon 1957, joten teknisesti Hr1-veturin käyttö olisi myös 1958 mahdollista mutta ainakin minulle uusi tieto, jos Kouvola-Kuopio-väliä on ajettu myös Pasilan varikon Hr1-vetureilla poislukien Hr1-sarjan viimeiset vuodet, jolloin raskaan sarjan höyryvetureiden konepajakorjaukset tehtiin Kuopiossa.

On mahdollista, että Ukko-Pekan kuva on vuodelta 1959. Sain uuden kinofilmikameran keväällä 1958. Otin silloin seuraavana kesänä paljon kuvia Kurkimäen asemalta ja ympäristöstä. Jatkoin kuvaamista kyllä seuraavinakin kesinä. Tuon vuoden 1958 olen päätellyt diavarastojeni sijoituksen ja muiden kuvakohteiden ajoituksen perusteella. Aikaa on kulunut kauan ja kuvia on paljon, joten varma en voi olla. Enää sitä en pysty varmuudella sanomaan.

Rata-autoasiassa vaikuttaa nyt siltä, että löytyi oikea autotyyppi. Kyseessä on todennäköisesti tuon viimeisen kuvan mukainen Sisu-Lokomo. Vaikuttaa tutulta. Olisikohan missään tästä kuvaa edestä päin otettuna. Nuo sijoitustiedothan tukevat vahvasti myös tätä autotyyppiä. Kiitos Eljas!

Tähän ketjuun on lähetetty liitteenä useampikin hieno historiallinen kuva, joiden toivoisi löytyvän myös virallisen kuvagallerian puolelta. Voisitteko Kari ja Reino - jos vain sopii - lisätä nämä myös kuvagalleriaan linkin http://vaunut.org/hallinta/lisaa_kuva kautta?