Resiina-keskustelu

Kansalliskirjasto avasi 1.2.2017 digitoidut sanoma- ja aikakausilehdet vuoteen 1920 asti yleisön saataville. Sitä ennen rajana on ollut vuosi 1910. Aineistot ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi –palvelussa.

Palvelusta voi hakea esim. Viipurin raitioteitä koskevia uutisia ja ilmoituksia, kun hakusanaksi laittaa ”raitiotie” ja lehdeksi sanomalehti Karjala. Ohessa muutamia poimintoja vuodelta 1918.

Sanomalehti Karjala, 4.5.1918
Reippaat, luotettavat, jonkun verran koulusivistystä omaavat nuoret miehet ja naiset saavat paikkoja
kuljettajina ja konduktööreinä Raitioteillämme nyt heti. Ilmoittauduttava konttorissamme Tehtaankatu N:o 4, klo 9 – 11 ap.
Sähkölaitos ja Raitiotiet

Sanomalehti Karjala, 4.5.1918
Entiset raitiotieläiset,
joiden hallussa on Raitiotieyhtiön omaisuutta on se mitä kiireimmin tuotava pois pahempia seurauksia välttääkseen.
Sähkölaitos ja Raitiotiet.
E. Lansdorf. E. Pajari.

Sanomalehti Karjala, 24.5.1918

Raitiotieliikenne

Sitä haittaa täällä vielä kapinan jälet – mutta vähitellen järjestetään liikenne yleisöä tyydyttäväksi.

Kapinan jälet tuntuvat vielä raitioteillä samoin kuin muillakin aloilla. Niinpä on miltei koko raitioteiden henkilökunta ollut uusittava ja sen opettaminen samoin kuin radan, johtojen ja vaunujen kuntoon saattaminen vaatii aikansa. Tämän tähden on liikenne raitioteillä toistaiseksi järjestetty siten, että Kolikkoinmäen linjan vaunut nyt kulkevat ainoastaan Aleksanterinkadulle asti, jossa niillä on tungoksen välttämiseksi eri pysäkki. Koska liike Aleksanterinkadun ja Kolikkoinmäen välillä on lisääntynyt, lähtee nyt mainitulta pysäkiltä vaunu joka 6:s minuutti entisen joka kahdeksannen minuutin sijasta.

Linjalla Kolikkoinmäki – rautatieasema on nykyään Torkkelinkadun ja rautatieaseman välillä niin vähän liikettä, että matkustajat haitatta mahtuvat Turunsillan – Papulan vaunuihin, joskin heidän täytyy muuttaa vaunua, mitä kuitenkaan ei toistaiseksi voi auttaa.

Samoista syistä on muutamia vähemmän tärkeitä pysäkkejä lakkautettu, kuten Kolikkoinmäen linjalla n. s. Saariston ja Neitsytniemellä torin pysäkki. Turunsillan – Papulan linjalla on Kauppahallin ja Suomen pankin pysäkit yhdistetty, samoin Aristen ja aseman pysäkit.

Sitten kun tarpeellinen määrä henkilökuntaa on saatu opetetuksi, liikennevälineet kuntoon sekä mahdollisesti uusia vaunuja hankituksi, järjestyy liikenne kyllä yleisöä tyydyttäväksi.

Sanomalehti Karjala, 31.8.1918
Koululaiset huom.!
Täten ilmoitamme tulevan syysk. 1 p:stä lähtien laskevamme liikkeelle n.s. koululaisten kuukausi-alennuskortteja a 9 mk, jotka oikeuttavat määrätyllä linjalla edestakaisin ajoon. Kortteja myymme ainoastaan konttorissamme Tehtaank. 4 asianomaisen koulun johtajan antaman todistuksen perusteella. Todistuksessa täytyy olla koulul. nimi ja osoite
Sähkölaitos ja raitiotiet.

Sanomalehti Karjala, 22.12.1918

Raitiotieliikenne

Lopetetaan Joulu- sekä Uudenvuoden aattona klo 7 illalla, paitsi Kolikkoinmäen ja Turunsilta – Papula linjoilla, joilla 1 vaunu liikkuu klo 8 saakka, ja aloitetaan jälleen Joulupäivänä klo 11 aam. sekä Uudenvuoden päivänä klo 9 aam.
Konttorimme suljetaan Jouluaattona klo 12 päivällä.

Sähkölaitos & Raitiotiet Viipurissa.

Kiitos! Oli hieno historiapläjäys.

Ensimmäisen linjan avaamiseen liittyviä uutisia Viipurin lehdissä. Vanhanaikainen fraktuura-fontti on aika haasteellista luettavaksi, joten virheitäkin voi olla.

Sanomalehti Karjala, 24.9.1912

Raitiotieliikenteemme.
Sunnuntaina suoritettiin ensimmäinen koeajo raitioteillämme. Liikkeelle lähdettiin raitioteitten keskusasemalta ja kuljettiin pitkin Aleksanterin-, Torkkelin ja Etelävallikatuja Katariinankadulle ja sitten tätä katua takasin keskusasemalle. Hyvästi näkyi waunu matkansa suorittaneen ja helposti Katariinan kadun mäkeäkin nousi.

Sanomalehti Wiipuri, 26.9.1912

Raitiotiet avataan yleiselle liikenteelle vasta lauantaina.
Tänään klo 1 päivällä on waltuuston, sanomalehtien y. m. edustajia kutsuttu tutustumaan uusiin raitiotierakennuksiin. Koeajo tähän saakka valmistuneilla linjoilla suoritetaan. Yleiselle liikenteelle avataan raitiotiet lauantaina.

Sanomalehti Karjala, 27.9.1912

Raitiotieliikennettä avaamassa

Jännityksellä odotettu raitiotieliikenne kaupungissamme avataan vihdoinkin huomenna, lauantaina wiipurilaisen yleisön käytettäväksi. Oikeastaan oli jo aiottu alkavaksi jo syyskuun 1 p:stä, mutta voittamattomien esteiden tähden täytyi se siirtää myöhemmäksi.

Eiliseksi klo 1 ajaksi oli osakeyhtiö A. E. G. kutsunut kaupunkimme valtuuston puheenjohtajan ja sihteerin, sähkövaliokunnan jäsenet, rahatoimikamarin puheenjohtajan ja sihteerin, kaupungininsinöörin ja kaupunkimme sanomalehtien edustajat raitioteittemme suurenmoiseen tallirakennukseen.

Tätä tilavaa rakennusta katseltua, johon mahtuu kaikkiaan 25 raitiotievaunua ja jossa uudet, komeat waunut virkapukuisine kuljettajineen seisoivat valmiina liikkeelle lähteäkseen, siirryttiin yhtiön juuri walmistuneeseen jättiläismäiseen sähkökeskuslaitokseen, jonka koneitten surinasta ja tärinästä ainakin näin maallikot tulivat siinä määrin ”sähkötetyiksi”, ettei voinut tulla kysymykseenkään siinä kiireessä ja väkijoukossa lähemmän selvän otto noitten jättiläiskoneitten merkillisyyksistä ja omituisuuksista ja siksi jätänkin niistä tarkemman selonteon tuonnemmaksi. Niin paljon siinä läpi kuljettaessa kuitenkin ehdin ”sähkömiehiltä” kuulla, että kaksi yläkerrassa olevaa Wolf-logomobiiliä ovat kumpikin 600 hevosvoiman vahvuisia, synnyttäen 190 woltin kolmivaihtovirran. Niitten akseli on yhdistetty pienempään tasavirtakoneeseen, joka synnyttää wirran sähkömagneetteihin. Nämä suurenmoiset koneet ovat perustetut kokonaan alemmassa kerroksessa olevien pannujen päälle, joten ensi katsauksella tuntuu kerrassaan arvoitukselta, kuinka ihmeen tavalla moinen suunnaton paino sellaisella perustuksella saattaa pysyä.

Siirryimme sitten alikerrokseen n. s. pannuhuoneeseen, jossa sijaitsevat pannut painavat kukin 30 tonnia kappale ja ovat kooltaan 100 neliömetrin suuruisia. Molempien koneiden käynnissä ollessa tarvitaan niihin jäähdytysvettä noin 300 tonnia tunnissa. Paljon muutakin olisi näistä sähkölaitoksen merkillisyyksistä kerrottavana, mutta kuten sanottu, jääköön tässä yhteydessä tekemättä.

Konetallia ja sähkölaitosta katseltuamme astuimme sitten tallin edustalle varustettuihin kahteen raitiotievaunuun, joilla lähdettiin koematkalle.  Ajettiin ensin Torkkelin- ja Aleksanterinkatujen kulmaan, siitä Torkkelia ja Pohjoisvallikatua Torkel Knuutinpojan patsaan kohdalle, josta Katariinankatua Yhdyspankin kulmaan ja torin vierustaa jälleen Torkkelille. Sipon kaupan luota käännyttiin Aleksanteria asemalle päin ja huristettiin rautatiesillan yli aina Papulan päätekohtaan saakka, josta taas takaisin Torkkelin patsaalle.

Tätä koeajoa katsomaan oli kokoontunut wäkeä katujen varret aivan mustakseen ja ajureilla ja varsinkin maalaisilla oli täysi työ hevostensa hallitsemisessa, jotka eivät olleet vielä ehtineet tutustua tähän uuteen kulkuneuvoon kaupunkimme kaduilla. Ainoatakaan tapaturmaa ei toki onneksi matkalla sattunut. Dippelin talon kulmauksessa Pohjoisvallikadulla olevassa äkkijyrkänteessä yritti waan toinen waunuista hiukan ”wäsähtää”, mutta pian se siitä kuitenkin voimistui jälleen.

Muuten ovat vaunut sangen siistit ja miellyttävät ja on niissä kussakin 16 istumapaikkaa sisällä ja 17 seisomapaikka etu- ja takasilloilla. Kussakin waunussa on kaksi 45 hevosvoimaista moottoria ja pysähtyvät ne ajomiesten ajaessa ilman minkäänlaisia apuneuvoja 10 – 20 metr. alalla täydessä vauhdissaan ollessa, mutta insinööri saattoi sen pysäyttää erinäisiä apuneuvoja käyttämällä puolen waunun pituusalalla. Ne ovat valmistetut ”Alm. Svenska Elektriska A. B.” tehtaassa Westeråsissa , joka myöskin on toiminut kiskotuksen y. m. hankkijana. Tässä tehtaassa kuuluu työskentelevän noin 2,000 työmiestä ja on sen toimesta rakennettu raitiotiewaunuja sekä muita tähän alaan kuuluvia laitteita useimpiin Pohjoismaiden suurimpiin kaupunkeihin.
 
Kun koematkalta oli jouduttu, pyysivät yhtiön insinöörit kaikki mukana olleet aamiaiselle Andrea-hotelliin, jota kutsua tietysti virkistävän kiertomatkan jälkeen mielihyvällä noudatettiinkin. Kun paistiin ja samppanjaan oli päästy, piti yhtiön täkäläinen tirehtööri, insinööri Lamm leikillisen saksankielisen puheen, jossa nyt kastettavana olevan ”lapsen” vanhempien puolesta toivoi, että se täällä tulisi hyvin kehittymään ja menestymään. Waltuuston puheenjohtaja tri Thuneberg vastasi puheeseen niinikään saksankielellä ja toivoi saapuvilla olevien ”kummien” sekä yleensä wiipurilaisten puolesta, ettei tästä nyt kastetusta lapsesta tulisi mitään ”surun lasta”, vaan sellainen, josta olisi iloa ja hyötyä kaikille.

Huomenna siis alkaa yleinen raitiotieliikenne kaupungissamme ja toivomme, että yleisö tulisi sitä ahkerasti hyväkseen käyttämään.

Mukana ollut

Sanomalehti Wiipuri, 28.9.1912

Raitioteitten avaaminen liikenteelle.

Tästä päivästä klo 10 a. p. ovat raitiotiet yleisön käytettävinä. Ensimmäinen aikataulun mukainen waunu lähtee klo 7,1 aamulla Papulan sillalta Turun sillalle. Seuraavat waunut lähtevät kukin 7 ja puolen minuutin väliajoilla toistensa jälkeen ja viimeinen aikataulun mukainen waunu klo 9,26 Papulasta Torkkelin- ja Aleksanterinkatujen kulmaan.
Aikataulujen muut ajat ilmoitetaan ensi tilassa. Säännöllisen liikenteen järjestämisessä mahdollisesti havaittavien muutosten takia odotetaan vielä jonkun aikaa, ennen kuin lopulliset kulkuajat määrätään.

Sanomalehti Wiipuri, 29.9.1912

Pientä rahaa olisi yleisön warattava raitioteillä ajaessaan nyt alussa, sillä suuren tungoksen vuoksi ei rahaa ehditä vaihtaa, joten syntyy monenlaista haittaa. Tästä on sähköyhtiön taholta meitä pyydetty yleisölle huomauttamaan.

Lokakuussa oli Viipurissa markkinat, ja ne tuottivat seuraavat kaksi uutista paikallisiin sanomalehtiin.

Sanomalehti Karjala, 2.10.1912

Ensimmäinen ”onnettomuus” raitioteillämme – waunu vienyt mieheltä wiinat.
Kun tiistaina klo kahden ajoissa päivällä muuan maalainen oli kulkemassa Katariinankatua pitkin Sohlbergin liikkeen kohdalla ja kantoi selässään olevassa kontissa kuutta litraa wiinaa pulloissa, niin hänen huomaamatta ja käsittämättä raitiotievaunun kellonsoittoa, pääsi raitiotievaunu antamaan miehen kontille sellaisen sysäyksen, että wiinat menivät maahan. Miehelle ei mitään vaaraa tullut.

Kovin pahoillaan tuntui muuten mies olleen, kun markkina-ilot maahan juoksivat. Uhkasipa vaatia korvausta Wiinoistaan.

Sanomalehti Karjala, 3.10.1912

Raitiotiemme

Markkinoiden tähden on liikenne raitioteillämme suurempi kuin tavallisesti. Tätä varten on viiden liikettä välittävän waunun lisäksi otettu kuudes käytäntöön. Lisävaunun käytäntöön ottaminen on sotkenut aikajärjestyksen vaunujen kulussa, joten yhteentörmäykset ovat pelättäviä. Estääkseen näitä on raitiotieyhtiö ryhtynyt varovaisuustoimenpiteisiin. Niinpä rautatiensillan korvalle kaupungin puolelle on asetettu merkinantomies punaisine ja walkeine lippuineen warottamaan waunuja, jotta ne ajoissa pysähtyisivät toisiaan odottamaan, kun sivuutuspaikka on ainoastaan Rautatienkadulla ja rautatiesillan tuolla puolella.

Sanomalehti Wiipuri, 13.10.1912

Raitiotiet. Toinen linja käytännössä

Raitioteiden toinen eli Kolikkoinmäen linja otetaan käytäntöön tänään. Waunut, joita tulee 3, eivät kuitenkaan kulje vielä toistaiseksi Kolikkoinmäen tietä muuta kuin pattereille saakka.

Sanomalehti Wiipuri, 20.10.1912

Raitioteiden tuhot.
 
Perjantaina päivällä pelästyi Konkkalan maitokuskin hevonen Torkkelin- ja Waasankadun kulmassa raitiotietä. Seuraus oli, että rattaiden molemmat aisat katkesivat. Muuta wahinkoa ei tullut.
 
Sanomalehti Karjala, 17.11.1912

Kuulutus

Maanantaista 18 päivästä marrask. alkaen lähtee yksi tahi kaksi raitiotievaunua aamuisin klo 6.11 ja 6.41 Kolikkoinmäeltä Papulaan ja mahdollisesti Turun sillalle. Nämä kulut järjestetään koetteeksi ensi viikon ajaksi ja pysytetään myöhemmin siinä tapauksessa että niitä käyttää riittävä määrä matkustajia.

Raitioteiden johtokunta

Sanomalehti Karjala 26.1.1913

Tiedoksianto

Raitiotielinjalle Turunsilta – Neitsytniemi asetetaan 26 pstä t. k. koetteeksi ylimääräinen vaunu klo 7.37:stä klo 10.04:ään ap ja klo 12.37:stä klo 5.19:sta, sekä 7.07:stä 9.04:jään ip. Näinä aikoina välittää liikennettä niinmuodoin kaksi vaunua joka 7 ½ minuutti yhtyen jokaiseen vaunuun Papulan linjalla. Muina aikoina välittää liikennettä ainoastaan säännöllinen vaunu, joka lähtee Turun sillalta klo 7 ja senjälkeen joka ¼ tunti klo 9.30:een ip., jolloin viimeinen vaunu lähtee Neitsytniemelle.

Sanomalehti Wiipuri, 27.9.1912

Raitiotiet.

Eilen klo 1:ksi päivällä oli sanomalehtien, waltuuston y. m. edustajat kutsuttu tutustumaan uuteen sähkölaitokseen ja raitioteihin.

x x x

Kun koneet oli saatu tarkastetuksi, lähdettiin klo 1,25 koematkalle nyt jo walmiinaolewilla linjoilla.
Ensiksi tietysti kiintyi huomio waunuihin, joita nykyisin on paikkakunnalle saapunut 7 kpl. Ne on rakentanut Almänna Swenska Elekricitets A. B. ; sama toiminimi, joka kaikki raiteetkin y. m. tarweaineet on hankkinut. Waunut ovat ulkomuodoltaan erinomaisen siroja, mutta siitä huolimatta sangen wankkarakenteisia. Niiden ”resori” –laitos m. m. on aivan viimeaikaisinta keksintöä. Kussakin vaunussa on 2 kpl. 35-hewoswoimaista sähkömoottoria. Kuhunkin vaunuun sopii 16 istujaa, samalla kun 17 henkilöä voi saada sijansa seisomassa waunun molemmissa päissä olewilla silloilla. Kun waunu on täysi, käännetään ikkunaan lappu, jossa siitä huomautetaan. Waunujen seinissä on lisäksi laput, joissa tupakoiminen, lattialle sylkeminen ja waunusta laskeutuminen sekä siihen nouseminen liikkeellä ollessa kielletään. Kesän aikana pidetään waunujen tahkotusta lasista tehdyt ikkunat auki ja werhot niiden eteen laskettuina.

Kun koematkaan osaaottanut 23-henkinen joukko oli kahteen waunuun sijoittunut, lähdettiin huristamaan alas Aleksanterinkatua. Käännyttiin Torkkelinkadulle ja jatkettiin edelleen Etelä-Wallikadulle ja Katariinankadulle, josta Torikatua saavuttiin Torkkelille, edelleen Aleksanteria pitkin Papulan toisen sillan päähän, josta palattiin takaisin Katariinankadulle.

Matka sujui hyvin. M. m. Katariinankadun mäki noustiin hyvin. Tietysti matka näin alussa suoritettiin sangen warowasti. Sen huomion kuitenkin teimme, että kaikki hewoset – toiset enemmän, toiset wähemmän – waunuja näin alussa pelkäsiwät, mutta se epäkohtahan ajan pitkään poistuu aiwan itsestään, kun juhdat ”ihmeeseen” tottuvat. Lukuisa katsojajoukko matkaa myöskin seuraili. Toiset waunuja kummastellen töllistelivät, toiset ylimielisesti hymyillen silmäilivät, ikään kuin olisiwat tahtoneet sanoa: no tuopa nyt sitten jotain on.  Toiset taas ottivat ilmiön wastaan raikkain nauruin, tai arvellen, että sepä somaa ja mukavaa.

Koematka lopetettiin hotelli Andrean kohdalla Katariinankadulla ja noustiin mainittuun hotelliin nauttimaan A. E. G:n tarjoama oiva päiwällinen. A. E. G:n puolesta puhui saksaksi A. E. G:n yli-insinööri Lamm. Hänelle wastasi samoin saksaksi wieraiden puolesta Wiipurin waltuuston puheenjohtaja tohtori B. Thuneberg.

Klo 4:n ajoissa sitten päivälliseltä hajaannuttiin. – Näin oli koeajo juhlallisuuksineen suoritettu.
Tänään suoritetaan koeajoja wakinaisin kulkuvuoroin. Lauantaina awataan liikenne yleisölle linjalla 1. Linjalla 2 avataan liikenne noin 10 päiwän kuluttua ja Kolikkoinmäen linjalla wasta noin 4 wiikon perästä.

Teppo.

(Linja 2 oli Kolikkoinmäen linja ja sillä liikenne avattiin 13.10.1912 ja linja 3 Neitsytniemelle 5.12.1912.)

Poimintoja sanomalehti Työn uutisesta  27.9.1912

Kaupunkimme raitiotiet.

Koematka eilen. – Liikenne avataan huomenna

Eilen kokeiltiin klo 1 päivällä kaupungin raitioteitä. A. E. G:n omistamalle waunutallille Tehtaan- ja Possenkatujen kulmauksessa oli kutsuttu sanomalehdistön ja valtuuston edustajat tekemään koematkaa äsken valmistuneilla raitioteillä. Waunutalliin mahtuu noin 20 waunua. Talli on waloisa ja puhtaan puoleinen. Tallin sivulla ovat miehistön ja kontrollöörille huoneet. Perällä ovat werstas ja korjauspaja, maalaushuone ja puuseppien huoneusto. Rakennuksen piirustukset owat laaditut A. E. G:n pääkonttorissa Berlinissä, josta ne lähetettiin tänne. Talli on muuten mielestämme pienehkö wastaisen liikenteen waralle. Tallin on rakentanut kotimainen työwäestö. Rakennustyö on muuten tehty nopeasti, sillä pohjitus aloitettiin huhtikuussa ja nyt on työ walmis.

Waunujen ohjaajilla on uusimallinen puku tummanharmaata waatetta, joissa ovat hopeanhohtoiset napit. Housuissa vihreät nauhat sivuilla. Hatut muistuttavat Helsingin automobilistien lakkeja muodoltaan. Konduktöörinä tulee olemaan noin 16-20 wuotinen nuorukainen joka waunussa.

Liikkeelle lähtö tapahtui puoli 2 i. p. Ensimmäiseen waunuun menivät waltuusherrat; toiseen tuppautuivat m. m. lehdistön edustajat.  Matka oli hiljaista sekä winhaa vauhtia. Risteykset mentiin hyvin. Alamäet laskettiin warowasti. Ylämäet noustiin warmuudella.  Papulansilta sivuutettiin kaikella kunnialla ja pysäykset suoritettiin harkitusti. Jarrulaitteet tuntuivat toimivan hyvin, sillä waunu kulki jarrutuksen jälkeen 1-2 metriä.

Ihmiset olivat hyvin ihmeissään waunujen kulusta. Kadut olivat täynnä töllisteleviä henkilöitä. Lapsivekarat juoksivat kilpaa waunujen kanssa. Ajurien ja maalaisten hevoset pelkäsivät uutta ”ihmeotusta” suuresti. Automobilistit katsoivat kieroon uutta liikennevälinettä. Syytä lienee ollutkin.

Siinä oli onnistunut koematka! Kulkuhinta tulee olemaan 15 penniä ja alkaa liikenne huomenna lauantaina.

Wiborgs Nyheter, 6.12.1912

Spårvägstrafiken till Viborska förstaden vidtog i går. Af allt att döma kommer afven dessa linje att bli mycket anlitad af allmänheten, då det städse varit svårt att i denna stadsdel erhålla hyrkusk, i synnerhet under dåliga väderleksförhållanden.

Sanomalehti Karjala, 30.1.1914

Kaupunkimme raitioliikenteen tilasto vuonna 1913
 
Kaikkiaan käytetty 2,033,341 lippua, joista tuloja noin 232,533 mk. 84 p.

Eilen valmistui A. E. G:n tilasto viime vuodelta kaupunkimme raitiotieliikenteestä. Tilastotiedot osottavat seuraavia numeroita:

Suurin liikenne on ollut linjalla n:o 1, Papula – Turunsilta, jolla on raitiotielippuja myyty 956,240. Linjalla n:o 2, Kolikkoinmäki – Rautatieasema on myyty lippuja 621,671 ja linjalla n:o 3, Turunsilta – Neitsytniemi 359,871 kappaletta. Yhteensä on siis viime vuoden kuluessa myyty 1 milj. 937,782 lippua.

Tehdyn sopimuksen mukaan on raitiotieyhtiön täytynyt sitä paitsi antaa wapaaliput poliisilaitokseen kuuluville henkilöille, jotka ovat näitä käyttäneet 78,267. Raitioteiden oman henkilökunnan vapaalippujen luku kohoaa 17,292. Kun laskemme edellä mainitut summat yhteen, niin näemme, että raitioteillämme on kuluneella vuodella käytetty kaikkiaan 2,033,241 lippua.

Jos laskemme, että keskimäärin myydyistä 1,937,782 lipusta on maksettu 12 penniä kappaleelta, niin saamme yhtiön bruttotuloksi 232,533 mk. 84 p.

Vuoden kuluessa on liikettä välittänyt 9 moottorivaunua ja 3 jatkovaunua.

Raitioteiden henkilökunnan luku kaikkiaan kohoaa 59 wakinaiseen, joista on 19 konduktööriä, 18 kuljettajaa, 3 kontrollööriä ja 1 ylikontrollööri ja 1 työpajan johtaja. Loput henkilökunnasta muodostavat kiskojen puhdistajat ja työpajan työväestö.

Lopuksi mainittakoon vertailun vuoksi, että Wiipurin raitioteillä on myyty lippuja puoli milj. enemmän kuin Turussa, vaikka siellä moottorivaunujen luku on kolmea suurempi kuin Wiipurissa eli 11 kappaletta. Tänä vuonna Wiipurin raitiotieliikenne tulee tietenkin huomattavasti lisääntymään etenkin kun on aikomus, kuten toisaalla lehdessämme mainitaan, vuoden kuluessa raitiotieverkostoa laajentaa.

(Ensimmäinen maailmansota esti raitiotieverkoston laajentamisen ja rata Ristimäelle valmistui vasta vuonna 1922)