Resiina-keskustelu

Arvelin kysyä, koska jollakulla on tietysti heti päässään valmiina kaikki minuutin tarkkuudella.

Eli miten pitkään matka Helsingistä Pietariin junalla kesti eri vuosikymmeninä? Kyseessähän oli ymmärtääkseni vallan kotimaan reitti. Oliko olemassa "Intercityjä", vai saattoiko köyhempi kansa säästää kulkemalla paikallisjunilla? Makuuvanujen tuleminen käytöön/yöpyminen matkalla? Tullirajahan oli kuitenkin olemassa, eli miten kauan siellä kesti aikaa?
 

Vuoteen 1918 saakka oli kyseessä kotimaan reitti, kun myös Rajajoki - Pietari rataosa kuului hallinnollisesti samaan Suomen rataverkkoon - valtionrautateitä silloin kutsuttiin lyhenteellä SVR eli Suomenmaan valtionrautatiet. Sitten kun yhteys hässäköiden jälkeen palasi oli jo puhe ulkomaan liikenteestä.

Eiköhän Pietarin eli Leningradin eli Petrogradin junat oli melkein aina olleet yöjunia viimeisiä vuosikymmeniä lukuun ottamatta. Olisikohan Repin -junat olleet ensimmäisiä päiväjunia.

1912-1917 on ollut liikenteessä ainakin Pietari-Helsinki / Turku satama  päiväpikajuna. Turun vaunut kulki Toijalan kautta. Lähtö joskus mielettömän aikaisin, perillä alkuillasta.

t. Rainer

Päivälehden (HS:n edeltäjän) sivuille oli painettuna "junain kulku", eli käytännössä kaikkien Suomen asemien raidejärjestys. Voisinpa lähteä nyt Pasilan kirjastoon tarkistamaan.

Ei näitä ihan arvailla kannata, koska netistä löytää jokaisen Pietarin junan aikatauiun vuodesta 1910 alkaen. Tietääkö joku, onko vanhempia aikatauluja digitoitu? Monissa julkaisuissa on 1800-luvun aikataulujakin, mm. kirjassa "Piletti Pietariin". Linkki aikatauluihin: http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk20090683?display=THUMB&year=1910

Kyllä noita digitoituja on ainakin vuodesta 1891 alkaen.

Tarkistaessani materiaalia Pietarin matkan kestoon löysin liitteenä ollevan "Suomen kulkuneuvojen Sanomalehden" numeron 15.11.1874. Sitä en ole huomannut mainitun missään kirjassa,  vuonna 1875 ilmestyi "Suomen Kulkuneuvojen Lehti" , joka mainitaan "Piletti Pietariin"-kirjassa (Immeli & Juntunen, Hki 1991), uudempia kirjoja en ole lukenut. Netistäkään en löytänyt, se lienee oma vikani.
Matka kesti 1874 kaksi päivää. Juna lähti Helsingistä aamupäivällä kello 9,10, ja oli perillä 10,25 illlalla. Paluujuna olisi lähtenyt aamulla 9,00, ja tullut Helsinkiin 9,40 illalla. Aikatauluissa käytetään aamupäivä / iltapäivä - merkintöjä.
Ajat annetaan Pietarin ja Davidstadin välillä "Pietarin horisontin" mukaisina, sen jälkeen Helsingin.
Onko vielä muita yrityksiä aikataulujen julkaisuun ennen "Turistia" 1891?
En raaskinut leikata sivuja auki, lehti on yhden "vanhan Hesarin" sivun kokoinen paperi, valmiiksi taiteltu. Skannasin sen avattuna, - on siis hyvä tarkastaa sivujen järjestys! Liittääminen vaatii toisenkin "vastauksen".

jatkosivut "Suomen kulkuneuvojen Sanomalehteen", vuodelta 1874

Täsmennyksenä edellisen kohtaan 'matka kesti kaksi päivää'.

Yhdensuuntainen matka kesti noiden mukaan nähdäkseni henkilöjunalla runsaat puoli vuorokautta ja tavarajunalla puolitoista, kun juna seisoi yön puolimatkassa. Tavarajunissahan oli noihin aikoihin myös henkilövaunuja.

Turisti: aikatauluja ja kulkuvuoroja alkoi ilmestyä 1891, ja tuolla ensimmäisessä numerossa sivulla 7 kerrotaan, että 1874-1876 ilmestyi sanomalehti Suomen kulkuneuvot, ja sillä välillä ei eri laiva- ja juna-aikatauluja ollut koottu mihinkään yhteiseen julkaisuun.

http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk34300?display=THUMB&year=1891

Kiitos, Vesa, nopeasta selailusta! Kyseessä näyttäisi olevan sama lehti, vaikka toimittajaa ei mainita. Vain painopaikka, SKS:n kirjapaino. Vuosi 1874 lienee mennyt heikosti, koska  seuraavana vuotena lehti ilmestyi harvemmin, popularisoituna (tiedot annettu asemakohtaisesti eikä taulukkona), sekä osittain eri nimisenä.
Aikataulut koottuna ilmestyivät ainakin "Tietoja Kaikille"-omakustanteessa 1884 (Eugen Järnefelt, WSOY:n kirjapaino Hki, 1884). Kyseessä on hieman almanakkamainen julkaisu. Pietarin osuus liitteenä, osoittaa 10 vuoden tuoman muutoksen. Tässä ei ole laivatietoja, kylläkin postimaksut, ympyriäisten puiden kuutiosisältö, karttapaperin maksuista (virallinen-) ja käyttökohteista, Teekelin, joka ei ole tehty raudasta, rautatierahdista ...
Päänsärkyynkin neuvotaan hoitokeino: P. autetaan usein panemalla sinappilaastari niskaan, missä sitä pidetään ainoastaan neljännestuni.

Kiitoksia vastanneille! Tuo aihe pomppasi mieleen siitä, että luin Andrew Barnettin Sibelius-kirjaa, nimeltään "Sibelius". Aino Sibelius lähti vielä 1917 alkuvuonna käymään vanhimman tyttärensä Eva Paloheimon luona Pietarissa kuukaudeksi ja ehti vielä takaisin niukasti ennen isompien levottomuuksien alkamista -- Jannella taas riitti silloin vielä virtaa kunnon viftailuun isolla kirkolla tällä välin.

Tullitarkastus siis kuului Walkeasaaren pysähdykseen (20 min vuonna 1884)?