Resiina-keskustelu

Dieselveturien aikaan tapasin toisinaan seurata aikataulun toteutumista. Käytössä oli aito sekuntikello.  Nyt noita ajoituksia toisinaan löytyy.   Eiväthän ”Turistista” otetut asemien välimatkat ole lainkaan oikeita. Ne voisi muuntaa todellisiksi, mutta tällaisinakin ne antavat suuntaa. Virhe on useimmiten alle 10%.
Dieselveturit tunsivat nopeudessa mäet, puuha oli mielenkiintoista. Höyryveturit, joita seurasin, vetivät enää kevyitä junia. Kun nopeus alkoi tuntua suurelta, mittasin aikaa myös kilometritolpista, eli piti istua sillä puolella. Oheisten taulukkojen Hr12-veturin nopeus 125 km/h toteutui alamäessä. Puuvaunuja perässä. Siksi annetut päivämäärät eivät välttämättä ole oikeita. Hr12 saavutti usein suunnilleen saman nopeuden toiseen suuntaan pian Sääksjärven jälkeen. En kuitenkaan koskaan mitannut edes 126:tta.
Junien aikataulun mukainen keskinopeus oli silloin vain noin 75 km/h.  Ratatöitä oli enemmän keväällä ja kesällä. Haittasivat tietenkin aikataulussa pysymistä. Taulukot ovat vähän erilaisia, kehnosti harkittuja.

Minultakin löytyy jonkin verran nopeustaulukoita, etenkin 90-luvun alkupuoliskolta. Pitäisi taas joskus kokeilla vaikka työmatkalla Helsingistä Lappeenrantaan tai päinvastoin. :) Kirjasin ajat eri tavalla eli ilman sekuntikelloa, mutta kuitenkin digitaalisesta kellosta sekunnin tarkkuudella. Joka puhelimessahan olisi tänä päivänä sekuntikello, mutta rannekelloni on tällä hetkellä nopeustaulukoiden tekemiseen liian epätarkka analogisine näyttöineen.

P42:n perusnopeus tosin oli jo 60-luvun alkuvuosina 90 km/h. Mutta nopeus 125 km/h kai saavutettiin ennen Hakkaria eikä vasta sen jälkeen, koska Hakkari näyttäisi olleen siltojen kohdalla http://www.vaunut.org/kuva/42477 ja kilometripylväs 169 oli jo vähän siltojen pohjoispuolella ainakin omien merkintöjeni mukaan.

Koemielessä nauhoitin GPS-jälkeä puhelimella 31.10.2016 junassa IC 963 Karjaalta Littoisiin. Vaunun toisessa kerroksessa ikkunan vieressä signaali oli riittävän hyvä, jotta nopeuden pystyi kohtuullisella tarkkuudella päättelemään. Tuloksen voi esittää graafisesti esim. Google Mapsissa näin (https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=1YW5XHcEhNMOeAzOoPlhNSyu883o&usp=sharing). (Kämmäilin puhelimen kanssa ennen Koskea, ja siksi siellä on mittauksissa tauko.)

Tällä hetkellä ei kyseinen mittaus vaikuta erityisen kiinnostavalta, mutta tiedä sitten mikä on tilanne muutaman vuosikymmenen päästä. Tuon kerran jälkeen en ole jaksanut vaivautua nopeuksia mittaamaan.

Onpa merkintä ihan väärässä ruudussa! Hakkari on juuri tolpan 169  kohdalla. Aika hyvin perusnopeus saavutettiin, mutta kömpelö mittaustapa ei huomioi kiihdytyksiä eikä hidastuksia. Teron nykyaikainen menetelmä on ällistyttävä. Noinko helppoa se on nykyään? Ei taida nopeus olla enään tehosta kiinni, - siksi kuvittelisin mittaamisen olevan merkityksetöntä.

Kiitos muuten näistä mittauksista molemmille.