Resiina-keskustelu

Kahdella kaksiakselisella telillä varustettuja, kantavuudeltaan 9 tn avovaunuja 750 mm raideleveydelle tehtiin jarruttomina ja jarrullisina (jolloin päädyssä oli katoksellinen vaunun levyinen jarrumiehen tila, jossa umpinainen seinä takana ja noin metrin korkuinen seinä edessä kiertojarruineen).

Sotakorvausten perussopimuksen (1944, kohta 115) mukaan näitä piti tehdä 5500 kpl. Lopullisen tavaraluettelon mukaan niitä tehtiin 6185 kpl (Auer: Suomen sotakorvaussopimukset Neuvostoliitolle).
Valmistajina olivat VMT Lentokonetehtaat, Oy Ammus ja Salon sähkö- ja konetehtaat 25 alihankkijan kanssa.
Vesterinen : Suomen sotakorvaukset 1944-1952 väittää että muotorautapalkit runkoihin valoi Vuoksenniska Oy, mutta valokuvan perusteella rungot tehtiin hitsaamalla kuumavalssatuista U-palkeista. Griffin-kovavalupyörät valoi Suomivalimo ja Ahlström Oy Karhula valuteräsosat.  Rautavaluosia ja takeita työstettyinä itselle ja muille teki Oy Ammus.

Lentokonetehtaiden osuutta kuvaa lähinnä valokuvilla Lehtonen ja Seljas Resiinassa 4/2005 s. 20-22.  Tehdyiksi mainitaan 3824 vaunua.

Rafael Lönnströmin (k.1943) Raumalle perustama Oy Ammus oli keskeinen tykin ja kranaatinheittimen ammusten ja ilmatorjuntapanosten valmistaja. Sitä täydensi Lönnströmin jo aikaisemmin Helsinkiin perustama, mutta Raumalle siirtynyt Oy Sytytin. Kumpikin on kuvattu kirjassa Uola: Lönnström-yhtiöt (1996,250 s.).

Ammustuotanto (eli lähes koko tuotanto) kummassakin tehtaassa pysäytettiin liki yhdellä puhelinsoitolla syksyllä 1944, mutta tuhatkuntaa työntekijää ei saanut irtisanoa. Viipymättä aloitetuissa neuvotteluissa Sotevan kanssa sovittiin, että Ammus tekee kuuppavaunuja ja valuosat sellaisiin alihankintana muille tehtaille.

Alussa mainittuja telivaunuja tehtiin 1945 alihankkijoina Lentokonetehtaille Englannista, Belgiasta ja kotimaasta hankitusta teräksestä.
Vuonna 1946 tehtiin itse 198 jarrullista vaunua sekä 800 vaunun koneistetut tae- ja valuosat muille.
Vuonna 1947 tehtiin itse 319 jarrullista ja 239 jarrutonta vaunua.
Vuonna 1948 tehtiin itse 529 jarrullista ja 765 jarrutonta vaunua.
Edellä lueteltuja olisi siis yhteensä 2050 kokovaunua.

Ammus sai kaikkiaan tehdä 2147 vaunua. Oliko erotus 2147 ja 2050 välillä alihankintana Lentokonetehtaalle toimitettuja telivaunuja vai mainittuja kuuppavaunuja, ei ilmene tekstistä.  Loppuvaiheessa sarjavalmistusta oli kehitetty niin, että päivässä valmistui 10 vaunua sekä laakeripesät ja jarrutönkät myös Lentokonetehtaiden tekemiin vaunuihin.

Soteva oli kuitenkin tilannut Ammukselta 3882 vaunua. Ammus sai kuitenkin  30.19.1948 Sotevan sähkemääräyksen keskeyttää kaikki sotakorvaustyöt. Neuvostoliitto oli ilmoittanut sotakorvausten supistumisesta ja vaunut putosivat tällöin pois sopimuksesta.
Sopimusrikkomuksesta käytiin pitkään neuvotteluja, ja lopulta Soteva maksoi Ammukselle niukan 24 Mmk korvauksen.

Ylläolevasta ei vielä kokonaan selviä miten Lentokonetehtaiden 3824 vaunusta, Ammuksen 2147 vaunusta ja Salon sähkö- ja konetehtaiden xxx vaunusta kertyy 6185 vaunua.

Lönnström-Yhtiöt -kirjassa on valokuva Ammuksen tehtaanpihalle rakennetusta radasta lukuisine vaunuineen.

Tässä on kuva Ammuksen sotakorvausvaunuista englanninkielisessä ilmoituksessa
http://vaunut.org/kuva/46593