Resiina-keskustelu

Sattumalta löysin tällaisen sivuston jossa on calculaattori höyryveturien vetovoiman laskemiseen.

http://www.smex.net.au/Reference/TractiveEffort02.php

Tuota kun lähdin testailemaan mm. Hr1 tiedoilla, antoi tuon sivun laskin kuitenkin suuremman arvon vetovoimalle mitä aikaisemmat tietolähteet. Onkohan tuo sivuston kaava kuinka paikkansa pitävä vai onkohan jotain muuta syytä miksi sillä saa isommat arvot? Tuossa on kuitenkin huomioitu myös hukkaan mennyt voima, eli pitäisikö tuossa tietää tarkka "hukka-arvo"? Käytin arvoa 0.85

Hr1 on ilmoitettu vetovoimaksi 11610kg ja sivun laskimella saa tulokseksi 15200kg.

Suomessa ja Ruotsissa kaksoinskoneistoisilla (simple) kerroin on 0,65 ja esim. Saksassa 0,75. Englannissa ja USA:ssa käytetään kaavassa arvoa 0,85 (85% of Boiler Pressure). Yhdyskoneilla (compound) on alhaisemmat kertoimen arvot.

Kerroin 0,85 on ainakin suomalaisille höyryvetureille melko korkealta vaikuttava lukema. Vaikka höyrykoneen puolesta vielä irtoaisikin 15200 kg niin tuo vaatisi Hr1:llä noin kitkakerrointa 0,3 toteutuakseen, kun kaksisylinterisille höyryvetureille annetaan yleensä kertoimia 0,2-0,25 hyvällä kelillä ja/tai tehokkaasti hiekoitetuilla kiskoilla. 11610 kg vastaa sunnilleen kerrointa 0,225 ja lienee hyvinkin lähellä kitkan mahdollistamaa maksimia. Ehkä voisi katsoa, että saksalainen kerroin 0,75 vastaa VR:n vetureiden tapauksessa suunnilleen vetovoiman ihannearvoa ja suomalaisella kertoimella 0,65 haetaan vetovoimaa, joka on kohtuullisella todennäköisyydellä saavutettavissa muutenkin, kuin optimioloissa. Tässä en tarkoita olosuhteilla pelkästään kitkaa vaan myös muita höyrykoneen suorituskykyyn vaikuttavia asioita, kuten ilman lämpötilaa ja polttoaineen laatua.

Kiitoksia hyvistä vastauksista :)