Resiina-keskustelu

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/74/Latvia_railways_frequency_of_commuter_trains_2016.svg/400px-Latvia_railways_frequency_of_commuter_trains_2016.svg.png)

Kartassa on merkitty punaisella matkustajaliikenteen käytössä olevat radat. Mitä paksumpi viiva, sitä enemmän junia päivässä liikennöi radalla.

Jelgava-Liepaja-rata on merkitty katkoviivalla, koska sillä välillä kulkee vain kaksi junaa viikossa, perjantaina Riiasta Liepajaan ja sunnuntaina takaisin. Tämä on yllättävän vähän. Toiseen suurehkoon rannikkokaupunkiin Ventspilsiin ei ole matkustajaliikennettä ollenkaan.

Eniten ihmetyttää Riika-Liepaja, sillä välillä kulkee yli 20 bussia/päivä. Eikö junille ole kysyntää kuin perjantai- ja sunnuntai-iltaisin? Riika-Plavinas-Madona-välillä kulkee yksi juna päivässä, joka toinen päivä Riikasta Madonaan, joka toinen päivä toisin päin.

Siinä olisi markkinarakoa ;)

Jelgava-Liepaja ja Tukums-Ventspils lakkautettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2001. Vuosina 2007-08 liikennettä jälleen elvytettiin, Ventspils ja Liepaja saivat molemmat jokapäiväiset junaparit takaisin. Vuonna 2009 talouskriisin moukaroidessa maailmaa suunta jälleen kääntyi ja tällä kerralla lopetettiin muutakin liikennettä kuin Ventspilsin junapari. Enpä tiennytkään, että Liepajan matkustajaliikenne käsittää enää kaksi junaa viikossa. Viimeksi asiaa tutkiessani menojuna kulki perjantaisin ja sunnuntaisin ja paluujuna maanantaisin ja lauantaisin.

Sama ilmiö on myös Virossa. Välillä Tallinna-Pärnu kulkee junia kaksi päivässä kumpaankiin suuntaan, busseja noin 20.

Virossa Lellen ja Pärnun välinen rata on huonossa kunnossa (nopeusrajoitukset 60–80 km/t), mikä pidentää nopeimmankin matka-ajan kahteen tuntiin kymmeneen minuuttiin. Linja-autolla pikavuoron matka-aika on tunti ja viisikymmentä minuuttia. Linja-autolla pääsee Pärnussa aivan keskustaan tai ennen sitä olevalle Tallinna maanteen kaukoliikennepysäkille. Rautatiellä pääteasema ei hieman entistä paremmasta paikastaan huolimatta ole paras mahdollinen. Resiinassa 3/2017 s. 82 sitten kerrotaankin, mitä ensi vuonna on odotettavissa. On todennäköistä, että Rail Baltica nostaa junien nopeuksia riittävästi, jotta kotimainenkin junamatkustus tällä välillä tulee houkuttelevammaksi – bussien aikatauluja ei nykyisestä voi kiristää. Liekö Latviassa samantapaisia, infrasta johtuvia syitä?
SKS   

Latviassa on erittäin ymmärrettävät kalustosta riippuvat syyt. Koska anekdoottievidenssi on parasta evedenssiä:

Matkustin Vilnasta Kaunasiin RVR:n sähkömoottorijunalla. Kun saavutettiin 95 km/h nopeus, kyyti oli sellaista höykytystä, ettei ollut lainkaan kivaa. 100 km/h, niin alkoi olla vaikeaa pysyä penkillä. Ja 110 km/h nopeudessa se penkilläpysyminen oli ihan tosissaan hankalaa: sai pitää kädellä kiinni penkinreunasta.
Sitten Kaunasista takaisin uudella kaksikerroksisella Škodalla, sulavan pehmeästi.
Vika ei siis ollut radassa tosiaankaan, vaan kalustossa.

Samoilla Latviassa ajavat yhä. Niin kauan kun ne ovat liikenteessä, ei rautatiematkustaminen ole ihan fiksua hommaa.

Kokemukseni Latviasta on, että junat pysyvät hyvin aikatauluissaan. Junat eivät siis ole useinkaan rikki. Rata välillä Riika-Valga on ilmeisesti remontoitu kokonaan. Junat eivät heilu sen pahemmin kuin esim. suomalaiset Dm12-junat.

Neuvostoliittolainen teknologia on ilmeisesti mainettaan parempaa.

Mikä oli nopeus?

114 kilometriä kahdessa tunnissa ja kuudessa minuutissa. Eipä se nopeus tosiaan ollut kuin noin 60 km/h.

Keskinopeus on toki eri asia kuin huippunopeus. Mutta eiköhän se 80 km/h ole mennyt.

Jelgava-Siauliai-rata on siis nyt käytössä matkustajaliikenteelle.

Kerran viikossa, eikö?

Googlen kartan haku löytää yhteyden, kun laittaa lähtöpaikaksi Riika ja määränpääksi Siauliai. Seuraavan kerran 25.9.

Tossa on kyllä virhe. Ainakin aikaisemmin ensimmäisen junan sanottiin lähtevän Kiovasta 28.9., elinRiiasta sitten kai 29.9.

Valga-Valmiera-välillä kulkee nykyään vain kaksi junaa kumpaankin suuntaan päivässä. Lisäksi pysähtymisiä on vähennetty, esimerkiksi Sedan seisake ei ole enää käytössä.

Valmiera-Riika-väli on vähän vilkkaammassa käytössä.

Ja vaihtoyhteys Valgassa virolaisiin juniin toimii suorastaan hämmästyttävän huonosti. Joskus oli sentään yksi junapari suuntaansa, jotka oli sovitettu Valgassa toimivaksi vaihtoyhteydeksi.