|
Otsikko: Edesvastaus töhrimisestä ja muusta vahingonteosta Kirjoitti: Erkki Nuutio - Maaliskuu 17, 2018, 14:39:16 Edeswastaus Helsingin-Hämeenlinnan rautatietä, eli sen omaisuutta, koskevalle pahantekijälle:
Armollisen julistuksen kautta 24.3.1862 on Hänen Majesteettinsa Keisari nähnyt tarpeelliseksi waroittaa yleisöä koskemasta mainittua tietä, niinkuin myös määrätä 10-100 ruplan sakonhaastoa, - miten millonki asianomainen oikeus tutkii asian waatiwan, paitsi velvollisuuden wahingon palkintoon, - sille joka mitäkään wahinkoa tekee rautatielle eli sen omaisuudelle; ja, jos tämän pahanteon kautta joku kadottaisi henkensä tahi saisi mitäkään ruumiin wahinkoa, niin olkoon se joka tähän on wiallinen - olipa se waromattomuudesta, wallattomuudesta tahi wihasta - sitä myöten kuin aikomuksensa ja wahingon laatu waatii yleisen lain mukaan edeswastauksen ja rangaistuksen alainen. (Suomen Julkisia Sanomia 17.4.1862) Suomen Julkisia Sanomia (esillä netissä) alettiin julkaista vuodesta 1858 myös suomeksi. Kiitos tästä kuuluu ainoastaan Kenraalikuvernööri, Kreivi F.W.R. Bergille, jonka periaate oli palvella keisariaan palvelemalla kaikkia suomalaisia, eikä vain ruotsinkielisiä. Hän teki sen aikaansaavasti - yhtenä aikaansaannoksena oli Helsingin-Hämeenlinnan rautatie. Oheinen Keisarin Armollinen Julistus oli parasta kapulakieltä, mitä svekomaaninen senaattimme sai tällöin aikaiseksi. Kuten Aarne Anttila ansiokkaassa teoksessaan Elias Lönnrot - elämä ja toiminta (SKS , 2.p. 1985, 656 s.) sanoo, oli kirjakielemme vielä 1800-luvun puolivälissä pidetty miltei samalla tasolla kuin Agricolan kuollessa 1557. Päävastuullisia tähän olivat svekomaaniset senaattimme. |