Resiina-keskustelu

...

[Olen taannoin poistanut tämän aiheen alkuperäisen aloituksen, kun poistin koko joukon kirjoituksiani saatuani tyystin tarpeekseni jatkuvasta viisastelusta. En halunnut kuitenkaan vielä tyystin erota vorgista, mutta en myöskään enää halunnut jakaa tutkimusteni löydöksiä besserwisser-viisastelijoiden reposteltaviksi.

Katsotaan nyt, miten pitkään viitsin tällä kertaa jatkaa.]  

Kartassa pisti silmään aseman sijainti. Vaikka kartan on painanut MMH vuonna 1923  (Helsingin Ympäristö, kaksi vierekkäistä karttaa, jotka ulottuvat yli Helsingin Pitäjän kirkon pohjoisessa), kartta perustuu ilmeisesti 1800-luvun venäläisiin karttoihin. Täydennyksiä on tehty pääasiassa rautateihin, ja mukana on kummallisuuksia. Nimiä on muutettu suomalaisiksi. Mainitaan, että mittakaava on 1:42000, ja että korkeuskäyrien väli on 2 saskiaa, eli noin 4,27m.
Timo Meriluodon kartoissa on vertailukohtia, ja esim. vuoden 1911 kartta vaikuttaa tuoreemmalta. Niistä käy ilmi, että ”Fredriksberg” on radan länsipuolella, ja itäpuolella on toinen, mutta sanaa sen edessä en osaa suomentaa. Ehkä kyseessä on toisella kotimaisella ”Lilla”?  http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/%C2%B4%C2%B4Senaatin%20kartasto%C2%B4%C2%B4/Vantaankoski-Helsingin%20pit%C3%A4j%C3%A4%201:42.000%201911%20%282+0%29.jpg
liite 1     ote kartasta 1923
liite 2     ”Tariffreglemente 1897” s. 99   (SVR)   Kesäisin henkilöliikennettä palveleva laituri on kauempana kuin järjestelyratapiha.
liite 3     ”Järnvägs-handbok 1908”  s. 55   (Mercator)    En aio suomentaa varmuuden vuoksi. ( Sanan ”hvarest” katsoin  tiiliskivimäisestä synonyymisanakirjasta:  varest, där, mahd. var, vanh. för)  Siellä oli siis kohtausraide, mutta aseman yhteydessä ei mainita ratapihaa, Sörnäisten vaihde kumminkin. Etäisyys on pyöristetty tariffilukema, sopii vanhaan asemaan.
linkki 4   ”Aakkosellinen luettelo liikepaikoista…  1913”    http://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=dlattach;topic=10671.0;attach=4927;image      Mainitsee erikseen aseman , ja laiturin.
liite 5     ”Käsikirja asemahenkilökunnalle…1916” s.116   (tavaraliikenne)     Mainitsee jälleen aseman ja laiturin, jälkimmäisen viimeiseksi, vaikka ei etäisyyksiä kerro.
Virallinen etäisyys 3,230 sopii hyvin ylhäällä sijainneeseen puurakenteiseen asemaan (Rauhanasema). 3.814 puolestaan sijoittuu entisten laskumäkien vaiheille. Oliko laituri siinä? Mitä oli henkilöliikenne kesäisin?

liite 1   :  karttaote 1923

Edessä oleva sana on 'platf(orm)', 'laituri'.
Laituri on nk. Lilla Fredriksbergin laituri.

Fredriksbergin laituri on jäänyt rautatiehistoriassa ansaitsemattomaan varjoon, vaikka se on aikanaan ollut Helsingistä seuraava liikennepaikka kartalla. Laituri lie avattu liikenteelle vuonna 1876.

Laituri sijaitsi Fredriksbergin tilan tienhaaran kohdalla, likellä paikkaa, jossa rannikkorata myöhemmin erkani Helsinki-Hämeenlinna-radasta. Siihen aikaan nykyisen Pasilan aseman paikalla ei vielä ollut muuta kuin satamaradan erkanemisvaihde.

Laituri on merkitty mm. Vold. Lindemanin karttaan 'Helsingfors omgifningar' vuodelta 1887, korjattu v. 1893 (liitekuva ja https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/92007/1201015518.jpg ).
Kartassa näkyvät Helsingin jälkeen Fredriksbergin laituri (nimettä), Åggelby haltpunkt, Malm, Dickursby ja Korso.  

'Radan varrella' -kirjassa Fredriksbergin laituri on mainittu ainoastaan Pääradan liikennepaikkaluettelossa. Siinä sen etäisyydeksi on merkitty 4,350, eli 1,1 km pohjoiseen Pasilan asemalta. Matkustajaliikenteen aloitusajaksi on merkitty 1914.  Kuitenkin esim. vuoden 1899 Turistissa on merkintä junien pysähtymisestä tarvittaessa myös Fredriksbergin laiturilla.

Yrjö Harvian kirjassa 'Helsingin esikaupunkiliitos' vuodelta 1936 Fredriksbergin laiturista kerrotaankin tiedot: "Fredriksbergin pysäkki, 4 km, avattu v. 1876, lakkautettu v. 1915".

Myöhemmin Fredriksbergin laituri tunnettiin nimellä Lilla Fredriksberg erotukseksi satamaradan haarautumiskohtaan rakennetusta Fredriksbergin asemasta.