|
Otsikko: Jyväskylä-Pieksämäki-rata Kirjoitti: Jaakko Silvast - Toukokuu 15, 2018, 11:19:16 Liekö aiheesta jo olemassa viestiketju, mutta kun en nopealla selaamisella löytänyt, niin aloitetaan uusi. Mistä löytyisi tai osaako joku kertoa tietoja otsikon mukaisen rataosuuden historiasta? Jussi Iltasen Radan varrella kirjassa mainitaan, että rataosuudella aloitettiin henkilöliikenne virallisesti 1.6.1918, eli siitä tulee kesäkuun alussa kuluneeksi tasan 100 vuotta. Lähinnä kiinnostaa Hankasalmen pysäkkien/seisakkeiden (Hankasalmi, Niemisjärvi, Sauvamäki) historia, ja tarkennusta kaipaa esimerkiksi tämä Wikipediasta löytämäni tieto/väite: "Myöskään linjausta Hankasalmen kirkonkylän ja Kankaisen kautta ei toteutettu mikä johti Hankasalmen, Sauvamäen ja Venetmäen asemakylien syntyyn." Onko jollain tästä tarkempaa tietoa, oliko olemassa olevia suunnitelmia, miksi ne hylättiin tms? Olisin kiitollinen pienimmistäkin tiedonjyväsistä.
Otsikko: Vs: Jyväskylä-Pieksämäki-rata Kirjoitti: Teppo Niemi - Toukokuu 15, 2018, 13:06:58 Ensinmäiseksi kannataa tutustua mitä Valtionrautatiet 1912 - 1937 kertoo asiasta. I osassa kerrotaan yleisesti rautatiepolitiikasta, mm juuri poikkiradasta. II osa käsittelee rautatierakennuksia. Näistä voi löytyä joitain viitteitä asiaan.
Otsikko: Vs: Jyväskylä-Pieksämäki-rata Kirjoitti: Tauno Hermola - Toukokuu 15, 2018, 14:10:14 Paikallisista sanomalehdistä voi myös löytyä kiinnostavia artikkeleja ja keskusteluja aiheesta. Sanomalehdet vuoden 1929 loppuun on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston nettisivulta:
Lainaus Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä tämän palvelun kautta. Uudemmat digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet ovat käytettävissä kaikissa vapaakappalekirjastoissa. Aineisto on luettavissa skannattuna, mutta se on ilmeisesti olemassa myös tekstimuotoon tulkittuna, koska siihen voi tehdä sanahakuja. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search) Itse löysin sattumalta mm. kirjoituksia rantaradan rakentamisesta, joissa puollettiin ja vastustettiin Vartsalan sahan kautta, siis selvästi Salon eteläpuolelta, kulkevaa ratalinjausta. Otsikko: Vs: Jyväskylä-Pieksämäki-rata Kirjoitti: Jaakko Silvast - Toukokuu 24, 2018, 07:44:45 Kiitoksia vinkeistä. Valtion Rautatiet -tiiliskivistä löytyy ainakin jotain valaisua asiaan!
Otsikko: Vs: Jyväskylä-Pieksämäki-rata Kirjoitti: Reino Kalliomäki - Toukokuu 25, 2018, 10:19:14 Hyllysäni on mm. vuoden 1908 Rautatiekomitean mietintö, jossa osaltaan käsitellään Jyyväskylä – Pieksämäki rataa ja toisaalta vaihtoehtona Suolahti – Suonenjoki linjaa. Tämä oli aikanaan polttava kysymys. Asia selvenee julkaisusta ”Suonenjoen – Suolahden ratasuunnan puolesta” (1912). Se on kokoelma ”puolesta” – kirjoituksia, ja lehtiartikkeleita. Niitä mainituilla hauillakin varmasti löytyy!: 1891 – 1894 Valtiopäiivillä: -Senaatin maanviljelystoimikunnan päällikkö vapaaherra G. von Alfthan -Intendentti, myöh. Senaatin kulkulaitostoimikunnan päällikkö L. Gripenberg -Professori Danielsson -Senaattori G. Z. Yrjö-Koskinen mielipiteitä 1905 – 1906 valtiopäivillä : -Hra af Hällström, Vapaaherra Palmén, Hra Pietinen, Edusmies Ingberg, Edusmies Koskelin, Edusmies Brander, Edusmies Torppa, Edusmies Ekman, Edusmies Suokas, Edusmies Warvikko, ja Edusmies Thulé yksityisiä mielipiteitä, osoitettu Rautatiekomitealle: -K. Snellman -Juuso Hedberg Vuoden 1911 näitä ratasuuntia varten asetetulle komitealle jätetyitä ponsia, lausuntoja, pöytäkirjoja, vastalauseita ja esityksiä: -Kunnat : Kangasniemi, Suonenjoki, Rautalampi, Laukaa, Hankasalmi, Sumiainen, Konginkangas, Viitasaari, Suolahti, Äänekoski -ratsumestari Hj. Tulander , Äänekosken Osakeyhtiö -J. J. Pietiläinen, tehtailija Äänkosken kunnasta -Kuopion kaupunki -Kuopion kauppayhdistys (mm. H. Saastamoinen) -Valtion Rautatiekomitean K. Herra Puheenjohtaja, Todellinen Valtioneuvos Aug. Ramsay -J. E. Hammarén (Kyröfors Ab, Äänekoski Oy) Vuoden 1911 MIETINTÖ (29 otsaketta, esim: ”Kuhjon sivurata”, ”kosket”, ””paikallisliikenne”) Mitä sanomalehdet ovat kirjoittaneet: -Savo 18X10, Savo 11II11, Savo 11XI11, Savon Lehti 21XI11, SavonLehti 21XII11, ib. 22XII1, ib 12II12, Savon Sanomat 15I12, Savotar 28II11, 12XII12 (runo), Savotar 2XII11, Savon Työmies 23XII11, ib. 20I12, Hufvudstadsbladet 13XII11. Ensimmäisessä julkaisussa on noin 70 sivua, jälkimmäisessä noin 140. Vastapuolen kirjoituksia lienee myös runsaasti. Tämä on vain esimerkiksi. Löytyy tieto, että Rautalammilla valmistetaan puukkoja, ja Hankasalmella kärryjä. Lehtiotsikot ovat usein tyyppiä ”Savon POIKKIRATA kysymys”. Poliittisia kannanottoja on vähän, vaikka asia on varmasti ollut merkittävä. Jan Erik Wiik on kirjoittanut siitä. Komitean ratkaisuun vaikutti ”yleisnäkemys”, eli ratalinjojen jatkuvuus päätepisteistä. Todetaan, ettei teollisuutta ole kummankaan linjan varrella. Paikallisliikenteessä esitetään kuntien asukaslukuja, ei etäisyyksiä kirkolle. Pohjoisen linjauksen etuna on suurten järvien merkitys vaikutusalueeseen, ja halvempi hinta (13 km lyhyempi). |