Resiina-keskustelu

Hämäläinen ilmestyi vuodesta 1858 pääasiassa perjantaisin 4-sivuisena.
Uutisten ohella mukana oli usein tarina tai jatkotarina. Tähän lienee ollut tarvetta totuteltaessa  omakieliseen kielenkäyttöön. Oltiinhan nyt vapaita kieltämme kahlinneista rajoituksista ja kielloista.
Lehden asiakirjoitukset ovat paljolta asiallisen oloisia, eivät kankeita.
Kansalliskirjasto/Digitoidut aineistot/Sanomalehdet/Hämäläinen tarjoaa nettinautinnon, jota levitän tipoittain tänne kiinnostavien Hki-Hml -rautatieuutisten osalta vuodesta 1861 nykytyylin kirjaimilla.

Pe 1.3.1861  
Täkäläisellä rautatien asemalla töytyy wiimis syksystä saakka pakarirakennus ja arwattavasti väli-aikainen kaluvaja walmiina sekä asemarakennus ensimäisen huonekerran puoliwäliin saatettuna. Paraikaa laitetaan perustusta talli- ja nawettarakennukseen sekä waunuliiteriin asemapäällikön tarpeeksi ja wastapäin on wielä rautatiewaunuin säilyhuone sekä tawaramakasiini rakennettawissa.

Pakarirakennus sisältää 5 huonetta, nimitt. yhden isomman pakarituwan ja 4 wähäistä kamaria.  Asemarakennukseen, jota tehdään tiilistä, tulee kolme huonekertaa, alimmainen kulkewaisia, keskimmäinen asemapäällikköä ja ylimmäinen palweluswäkeä wasten. Rautatiewaunuin säilyhuone, joka alkuansa hankittiin rakentaa kiwestä, on nyt päätetty puusta tehtäwäksi.
Itse rautatien asemalla on tällä hetkellä wuodella noin 30 miestä joka päiwä ollut työssä. Paitsi huoneitten perustamista on nikkarityötä harjoitettu.

Tämän ohessa on yhtä päätä niitulla Katisten kartanon kohdalla rautatien alusjaksoa täytetty, niin ettei enää ole kuin jos 100 jalkaa täyttämättä. Parin viikon päästä luullaan tämäkin wäli saatawan walmiiksi, jonka jälkeen koko jakso Turenkiin saakka ei kaipaa muuta kuin apua semmoisissa paikoissa, joissa kuljetettu maa kewäällä sattuu laskemaan.  Täytteeksi wiljeltäwä maa tuotetaan toiselta puolen rautatien asemaa, josta samalla awetaan tietä wesiwäylää kohden. Maanwetämisessä on joka päiwä ollut noin 12:en ja 20:en hewoisen wälillä.

Pe 5.4.1861
Helsingistä.  Rautatien konetehtaassa teetetään parhaallaan rautatien weturia ja istuinwaunuja. Wetureista, joita tulee neljä kappaletta, on yksi, joka kantaa nimen "Ilmarinen", täydessä kunnossa, ja walmiina on myöskin yhdet istuinwaunut. Waunuin owilla nähdään Suomen waakuna ympärikirjoituksella "Helsingin - Hämeenlinnan rautatie".

Pe 21.6.1861
...  Työmiehiä tulee tänne ympäri Suomenmaan rantoja ja tultuansa kieltäwät wähintäkään wiinaa maistawansa, mutta oltuansa kuukauden owat täysi juoppoja. Täällä on nimittäin tapana maksaa aina 4 wiikon päästä palkka. Eräät miehet saawat silloin 15 hop. ruplaa ja samassa rahan saatua menewät kapakkaan, jossa wiipywät 2 päiwää. Sitte on kaikki rahat lopussa. Tullaan sitte työkumppanin luokse kohmelossa, pyydetään sitte lainaksi wiina-korttelin hintaa, 10 kopeekkaa.
Waan eihän sillä saa wiina korttelia kapakasta, jossa se maksaa 12 kop. Senwuoksi menee syrjäkapakkaan Mälän-ojalle, jossa saapi 10 kopeekalla korttelin. Sen ryypättyä on mies aika lystissä. Mestari näkee ja kysyy: "missä sinä olet ollut nämät päivät?" "Enhän minä mestarikulta, kuin paikkasin tuon toisen saappani, ja tumppini oliwat hajallaanEräs Matti Heikkilä Pyhtään pitäjästä joi yhteen perään 36 hop. ruplaa ja wielä warret sappaistansa lisäksi.

Pe 5.7.1861
Rautatiellä täällä on tänä kesänä työskennelty jotenkin suurilla mieswoimilla. Wiimeis aikoina on ollut noin sataan miehen työn touhussa. Asemalla on pakarihuonerakennus jo warsin walmis, puoliwalmiina on muutamia ulkohuoneita ja yksi tawaramakasiini ja tekeillä owat aseman päärakennus, kolmikertainen kiwihuone, jonka alakerta wasta on muurattu, sekä weturitalli s.o. semmoinen rakennus, jossa weturit seisowat ja jossa niitä, jotakin wikaa saatuansa, laitetaan ja parannellaan ja johon senvuoksi myös asetetaan pajalaitos kahdella ahjolla.
Tässä rakennuksessa saa myös seppämestari huoneen asuaksensa.
Kaikki rakennukset tulewat katettawiksi sinkkipellillä.
Muutoin on jo aljettu tien  rataa tasoittelemaan ja syrjiä kaunistamaan turpeilla, joidenpäälle lewitetään ruokamultaa, johon sitte kylwetään heinän siemeniä tien sekä kaunistukseksi että wahwistukseksi. Puhutaan, että tien pitäisi jo kohtakin tuleman walmiiksi ja että yksi weturi jo kuljettaa kaikellaisia aineita rautatien tarpeeksi Helsingistä tännepäin.

Pe 16.8.1861 
Helsingistä. Ensimmäinen höyrywaunu rautatiellä Suomessa lähti ensikerran liikkeelle torstain tämän kuun 8. p:nä [8.8.1861] kulkein Helsingin kaupungista Fredriksbergin asemapaikkaan jo walmistettua rataa, joka taipale on noin 4 wirstaa pitkä.
Useempia kertoja kuljettiin edes ja takaisin, joka kerta aina paremmalla kyydillä ja wihdoin niin kowalla wauhdilla, että sillä tunnissa olisi päästy 6 peninkulmaa.
Waunuissa oli rautatiejohtokunnan jäseniä, insinööri-upsieria ja muita rautatien wirkamiehiä j.n.e. Eräs nuori tyttökin oli urhoollisesti uskaltanut itsensä waunuihin.
Wiimeiseksi kiinnitettiin weturin perään 10:net lastiwaunut, joissa radan tasoittamseksi kuljetettiin hiekkaa ja soraa noin 20:nen tuhannen leiwiskän painosta. Kaikki onnistui hywin. Lähestulleet katsojat kaikista säädyistä kohottivat, innostettuina näkemästänsä tätä uutta Suomenmaalle isi-arwollista tapausta, ilo-ääniänsä terwetuliaisiksi tälle höyryä puhaltawalle weturille, jonka nimi on "Ilmarinen". Kolme muuta weturia nimittäin: "Suomi", "Lemminkäinen" ja "Alutar" owat myös jo walmiina sekä useampia kuljetuswaunuja. Jokaisen weturin paino on noin 3,200 leiviskää ja hinta 18,000 hop.ruplan paikoilla. Weturin tawallinen kulkupikaisuus tulee olemaan 3 penikulmaa tunnissa. Niin päästään siis Hämeenlinnasta noin 3:ssa tunnissa Helsinkiin.
Kuljetuswaunut sanotaan olewan kolmee laija, nim.1:sen, 2:sen ja 3:nen luokan vaunuja.  Kolmannen luokan waunuissa, joissa jokaisessa 24 henkeä saanee siaa, on kulkumaksu Hämeenlinnasta Helsinkiin esitelty määrättäväksi 1:teen ruplaan, 2:sen luokan vaunuissa, joihin 12 henkeä mahtuu, on hinta 1 rupl. ja [1]:sen luokan vaunuissa, joissa waan 8:lle hengelle on sijaa, 3 ruplaa.
Joulukuussa luultaan weturien jo pääsewän Hämeenlinnaan.

Hienoa, lehdestä voi myös löytyä tiedot ennen radan avaamista olleista retkijunista. Ainakin "näyteajoja" tapahtui sekä Helsingistä Hämeenlinnaan että hämeenlinnalaisille päiväretki Helsinkiin. Ilmeisesti joulukuussa 1861.

Myöhemmin ilmenee ettei Leppäkosken silta ollut vielä valmis, joten juna ei pystynyt käymään Hämennlinnassa. Hämeenlinnasta päästiin retkelle Helsinkiin  vasta 14.3.  Täätynee tarkistaa mitä retkeilyjä tapahtui milloinkin tai uutisointien päiväykset. Näissä julkaistuissa uutisissa pitänee muistaa, lehti ilmestyi viikoittain eli uutinen tapahtui muutaman päivän (tai jopa 14 pv) ennen lehden ilmestymistä. Kivoja juttuja  Kiitokset Erkki Nuutiolle uutisten louhimisesta.

[tarinaa etukäteisajeluista tulee vähän myöhemmin]

Pe 11.10.1861
Ylhäisyys kenraalikuvernöörikreivi Berg tuli viimis tiistaina [8.10.1861] ehtoopäivällä Hämeenlinnaan ja lähti keskiwiikko-aamuna taas takaisin pääkaupunkiin.
Tullen mennen kulki kreivi Berg rautatietä myöden, ensimmäisen wälin Helsingistä Oggelbyhyn höyryvaunuissa ja suurimman osan matkaa Katisiin saakka Hämeenlinnan likitteellä [noin 1.5 km] polkuvaunuissa (dressiner), joita neljän miehen kiertämisellä pannaan liikkeelle.
Katisista, josta rautatienkiskot tällä haavaa loppuivat, kulki kreiwi Berg osittain käyden osittain broskassa. Hänen seurassansa oli ewersti Stjernwall ja paroni Ungern-Sternberg.

[Oggelbyn jälkeen oli Vantaanjoen silta. Jatkomatka resiinalla lienee johtunut Leppäkoskelle asti linjalla olleiden työjunien  ja -vaunujen ja rakennustöiden vuoksi.
Berg ja Vironmaalla silloinkin asunut Ungern-Sternberg olivat baltiansaksalaisia. Rakennuspäällikkö Stjerwallin lisäksi oli resiinassa tuntematon väkivahva suomalainen.
Berg tiesi tulevansa erotetuksi paljolta kotimaisen juonittelun vuoksi, ja jäävänsä siten vaille siitä kunniaa, jonka hänen läpiajamansa rautatien avaaminen olisi hänelle tuonut.
Tästä perusteellisesti tuohtuneena hän lienee tehnyt kuvatun matkan vähin valmisteluin.
Hänen vastustajiensa perusteluja olivat radan kustannusten karkaaminen, suomenkielisen väestön syrjinnän vastustaminen ja yleinen touhukkuus. Autonomiassa oli Keisarillisen Senaatin (jonka pj. hän sinänsä oli) tarkoitus johtaa toimeenpanovaltaa, ei kenraalikuvernöörin.
Senaatti oli kuitenkin passiivisen ylivarovainen sekä taantunut hyväveli-politikoijaksi päättyneellä taantumuksellisten L.G.von Haartmanin ja Nikolai I:n kaudella.]

Pe 8.11.1861
Rautatien täkäläisellä asemalla on työ näinä aikoina käynyt jotenkin wilkkaasti. Kaikki asemalla olewat rakennukset owat jo katetut ja lasit ikkunoissa; kaakeliuunit owat myös ylöspannut kauniimmista kaakelista, mitä nähdä sopii, ja kaiketi permannotkin kohta saadaan walmiiksi.
Itse tiellä owat rautakengät jo asetetut paikallensa piammiten koko radalla. Suurin osa sillan aineita on myös jo tullut Leppäkoskelle ja sillan asettaminen paikallensa pitäisi kohta alkaman.

Pe 6.12.1861
Keis.M:tti on, alammaisesta pyynnöstä, armossa eroittanut kenraali-adjutantin, jalkaväestön kenraalin kreivi Bergin kenraalikuwernöörin virasta Suomen isoruhtinaskunnassa ja hänen sijaansa nimittänyt waltioneuwoskunnan jäsenen, jalkaväestön kenraalin paroni Rokassowskyn.

[Todellisuudessa Berg erosi omasta pyynnöstään työläännyttyään mm. svekomaaniseen arvosteluun ja havaittuaan vaikutusvaltansa Aleksanteri II:een supistuneen.
1863 Puolan kapinan alettua Berg nimitettiin Puolan käskynhaltijaksi. Hän nujersi kapinan voimalla, taidolla ja julmuudella ja teki Puolasta Venäjän Veikselin maakunnan.
Nimitettiin 1866 kenraalisotamarsalkaksi.]

Pe 24.1.1862
Hämeenlinna. Rautatie on nyt walmis, niin että nousewalla wiikolla ensimmäinen tulihewonen odotetaan Hämeenlinnan tulemaan. Leppäkoskella on se jo käynyt.

Ti 28.1.1862
Hämeenlinna. Tällä wiikolla tulee rautatien juna Hämeenlinnaan; päiwästä ei tiedetä wielä, mutta niinkuin arwellaan on tuo merkillinen olewa torstaina tahi perjantaina.

Pe 31.1.1862
Kotimaalta [piirroskuvan koristamana].  Hämeenlinnassa on tänäpänä ollut suuri riemu, ensimmäinen tulihewonen Lemminkäinen tuli tänne kello 11 epp., tuoden seurassansa usiampia waunuja.
Kansaa oli asemahuoneessa ja sen waiheilla ja pitkin tietä kokoontunut suuresti, terwehtimään tätä ensimmäistä rautatien junaa.  Hurrahuudot kaikuiwat iloisista sydämistä.  Kaupunkilaiset oliwat asemahuoneissa toimittaneet sopiwat tuliaiset ja ensimmäinen malja juotiin tälle ensimäiselle tulihewoselle, omistain sen rautatien päällikölle, kenraali Stjernwallille, sitte toinen rautatien upseeristolle. Wilkas elämä syntyi, kaikki riemuitsiwat ja malja "Maallemme" tyhjennettiin warsin kilwan riemuilla.
Kenrali Stjernwall kiitti sydämellisesti tätä kohtelemista ja lupasi taas ylihuomenna, jos ei esteitä satu, tuottaa tulihewosen tänne.

Pe 7.2.1862
Hämeenlinna. Mennä sunnuntaina [2.2.1862] tuli toisesti rautatien juna Hämeenlinnaan, tuoden paitsi upseeria, rautatien johtokunnan jäseniä, nimittäin senatorit Trapp, Antell ja waltioneuwos von Born.  Enin osa kaupunkilaisista oli nytkin wastaan ottamassa tätä kummitusta.  Maalta oli myös paljo kansaa kokoontunut.
Asemahuoneissa oli myös nyt tuliaisiksi ruokia ja juomia, ja usiampia talonpoikia ympäristöstä oliwat siinä osalliset. Maljoja esitettiin Keisarille, Suomen genralkuwernörille, rautatien johtokunnalle jne.  Nämät tyhjennettiin iloisten hurrahuutojen ohessa. Mainittawa on että malja-sanat rautatien johtokunnalle puhuttiin Suomeksi; sen teki talonpoika Heikkilä Idänpäästä.  Senator Trapp kiitteli.
Murkinoidessa esitteli senatori Antell, joka myös on Uudenmaan läänin guvernöri, maljan Uudenmaan ja Hämeen likemmäiseksi yhdistykseksi, toiwoen että rautatie sitä tulee waikuttamaan.  Tähän wastasi myös Heikkilä.
Malja juotiin wielä rautatien tulewalle johtajalle, öwerstiluutnantti Strömbergille ja lopuksi toiwotettiin onnea korkea-arwoisille wieraille, jotka taas kello 1 lähtiwät Helsinkiin palaamaan.
Iloa kesti sitte kappaleen aikaa pidemmällekin, ja malja juotiin naisillemme, jotka niin ahkerasti myös oliwat rautatien walmistumisesta riemuinneet; yksi heistä oli perjantaiksi wärssyjäkin jo kirjoitellut, jotka pääkaupungin sanomissa owat jo luettawat.  -  Arwellaan että rautatie jo tällä kuulla taidetaan yleisön palwelukseen laskea.  Sunnuntaina toi juna jo 200 tynnyriä kiwihiiliä Tamperelle wietäwäksi.

Pe 7.2.1862
Ensimmäinen matka rautatiellä Helsingistä Hämeenlinnaan [31.1.1862]
H.T:stä [Helsingfors Tidningar, 3.2.1862] otamme seuraawan kertomuksen tästä muistettavasta retkestä lyhennettynä:
  Se päiwä, josta niin kauan on uneksittu se on todella tullut, se päiwä, jona ensikerran tulihewonen on rientänyt yhdestä Suomen kaupungista toiseen. Semmoinen päiwä on luettawa suureksi siwistyksen woittopäiwäksi, ja semmoinen ansaitsee historiassa tulla mainituksi paremmin kuin moni niistä, joina miekka on anastanut woittojansa.
  Jokainen niistä, jotka oliwat onnelliset pääsemään osallisuuteen tästä ensimmäisestä rautatien retkestä Suomen maassa, tunsi tosin waikutuksia, jotka eiwät ikinä mielestä katoa, kuin pimiänä hiljaisena aamuna tammikuun 31 päivänä Kaivokatua lähestyttiin ja äkisti nähtiin loistawa kaasuwalo hohtawan asemahuoneen pitkästä akkunariwistä ja samalla kuultiin heliät tulihewisen hengitykset. Olihan ikäänkuin yhtäpäätä esirippu olisi kohonnut uuden päiwän, uuden ajan edestä; ja niinhän tosin olikin. Anteeksi, jos puolikuultawa hurrahuuto melkein tietämättä lähti huulilta.
  Asemahuoneen odotussaleissa oli kokoontunut määrätyllä ajalla kello 6 kaikki ne, jotka saivat olla osalliset tässä esikoismatkassa. Siellä oli insinörkunnan useimmat upserit, moniaat ciwiliwirkamiehet rautatieltä ja sen johtokunnasta, sekä muutamia erittäin kutsutuita, joiden seasta generalluutnantti wapaherra Mund, senatori wapah. Langenskiöld y.m. - yhteensä kolmekymmentä ja pari kolme henkeä.
  Pian tuli lähdön käsky. Retkessä oli yhdet waunut ja muutamia kuormawankkuria wieden rautawalua Hämeenlinnan aseman tarpeeksi. Matkaajat astuiwat waunuihin. Genral Stjernwall otti siansa tenderille, överstiluutnantti Strömberg ja insinöri Törnudd lipuilla koristetulle tulihewoselle ja muutaman kiljuwan wihellyksen kuultua lähti nuori, mutta jo hywin koeteltu Lemminkäinen liikkeelle.
  Taiwas oli pilwinen, puolen korttelia lunta [kortteli = 14.8 cm] oli yöllä pudonnut ja yhä tuli lisään - pimiä oli ettei nähty kuljettiinko maalla wai wesilläkö, läpi wuorten wai lakeudellako, muuta ei nähty kuin walkian lumen wäläys, tien wartiain loistawat merkkilyhdyt ja kiiltäwät kipinät  [korsteenista], jotka pyrynä liehuiwat akkunain ohitse. Mutta tiedettiinhän että kulussa oltiin ja minne kuljettiin, tiettiin että Suomi edistyi - ja kaikki oliwat iloiset, hupaat ja rohkiat mielestänsä.
  Kuljettiin toisinaan rajummin toisinaan witkaammin, tasaisesti ja hywin, ainoasti muutamat kowemmat nyhjäykset todistiwat että maa oli kowin kylmettynyt ja jähmettynyt.  
Istuimet waunuissa, erittäinkin ensimäisen luokan, owat niin mukawat kuin suinkin europalaisella rautatiellä waatia taitaa, ja ilostunut mielenlaatu ei siis häirinnyt mistään ulkonaisesta sattumuksesta.
  Tultiin Dickursbyhyn, tultiin Järwenpäähän, ja kummassakin pysättiin 10 a´15 minutia. Asemahuoneet ovat puusta, kauniit mutta ilman komeutta. Niiden walmistuksessa ahkeroitiin kaikin woimin. Molemmissa oli kokoontunut wähempiä joukkoja kansaa, työwäkeä ja muita katsojoita, mutta ainakin näkyi että kansa täällä ymmärsi katsella rautatien junaa jotekin tuntiasilmällä.
JATKUU

JATKUU
  Wihdoin walkeni päiwä ja lyhdyt waunuista sammutettiin. Nyt taisi nähdä ympärinsä maakuntaa, jonka läpi kuljettiin. Mutta, o Jumala! mikä maakunta! Olisihan uskottawa että Suomi ensimäiseksi rautatieksensä on hakennut rumimmat, laihimmat, huonoimmat palaset maastansa - tehdäksensä maalunastuksen mitä halwimmaksi.
Rämeitä, kitukaswuisia puita, mataloita kukkuloita - ihmisasunnoita ei ole etsimistäkään - samaa ja yhä samaa aina siksi että tullaan Leppäkoskelle. Niin nyt kumminkin oli. Mutta kuka tietää mitä kaikkea kauneutta lumi mahtaa peittää! Toiwokaamme parasta.
  "Hyvingen asema - puolen tiiman pysäke" kuin juna taas pysähti noin kello 9, [näin huusi uljas soturihahmo], jota ei kauan sitten nähtiin kantawan itse suomen gardin lippua. Waunuista astuttiin ulos, käytiin asemahuoneisiin, jotka täällä oliwat melkein warsin walmiit. Salissa oli kaksi pöytää walmistettuna, toisella hywin runsaita ruokawaroja, toisella höyryäwää kahwia. Tämä oli rautatien wirwoitusten alku Suomessa. Ja alku oli hywä. Ruokahalu oli yhtä hywä kuin matkaajain mieli. Wielä Riihimäkeen ja 10 minutin lepo pidettyä Leppäkoskelle. Nykyisin rakettu ja tähän asti koettamatoin silta yli Leppäkosken joen kuljettiin, eikä se wähintäkään näyttänyt aikomista raukeemaan, ja niin oltiin ohitse sen Rubico-virran, joka tähän asti oli ollut rajana tulihewoselle pohjaa kohden.
  Tästä alkain oli maakuntakin toisenlainen kuin tähän asti. Wiljeltyjä aloja, kartanoita, kyliä rupesi näkymään. Tien warrella rupesi näkymään yhä enempi kansan joukkoja, ja töröttäväiset silmät sekä ällistyneet kaswot näyttivät selwästi että tässä oli jotakin uutta, jota ei ennen koskaan oltu nähty. Missä isompi joukko oli kokoontunut, puhkesi ihastus hurrahuutoihinki, niin innollisiin kuin Hämeen talonpojalta tuskin voi pyytää. Kaikissa ihmissilmissä oli riemua.
Ainoasti hewoset [pyöritteliwät], puolittain wapisten, korwiansa ja [tuntuiwat] kyselewän; joko meidän aikamme peräti on loppu?
  Turenki on wiimeinen asema. Sen rakennus saa komeudeksensa tornin ja muuta koreutta, luultawasti taitaaksensa waatia kunnioitusta keskellä monia ympäri olewia aateliskartanoita. Tästä ainoasti wähä päälle penikulman Hämeenlinnaan. Ja suuren osan tätä matkaa kulkee rautatie kaidan Wanajaweden rantaa myöten. Tästä kumminkin saa nähdä liepeen Suomen kauneudesta.
  Tultiin siwutse Wanajan kirkon, ja pian Hämeenlinna Birger Jarlin wanhane linnaneen silmäin edessä.
  (Lopun tietäwät lukiamme edellisestä numerosta).
[Muutamassa kohdassa on hakasulkuihin korjattu epäselvyyttä tuoneita käännösvirheitä Helsingfors Tidningar-lehden ruotsinkielisestä artikkelista]

Pe 14.2.1862
Hämeenlinna. Tänäpänä kello 11 e.p.p. toi rautatien juna tänne melken kaikki waliokunnnan [Tammikuun valiokunta valmisti ne asiat, jotka valtiopäiville Valtiopäiville tultiin esittämään, 12 henkeä kustakin neljästä säädystä] jäsenet ja waliokunnan toimissa olewat wirkamiehet. Pidot olivat nytkin toimitetut asemahuoneessa ; maljoja juotiin ja innollisia puheita pidettiin sekä suomeksi että ruotsiksi ; aika kului riemullisesti ja nämät jalot wieraamme lähtivät taas kello 1 Helsinkiin.

Rautatien Taksa
[Lähes sivun laajuinen selostus. Alussa lehti kritisoi 18.1.1862 taksaa tavarakuljetusten osalta kalliiksi, sillä se vastannee jotenkin hevoskuljetusten päämatkan osuutta. Hevoskuljetuksissa taksa kattaa kuitenkin koko matkan aitasta aittaan. Sen sijaan rautatiekuljetuksissa tulee lisäkuluna kuljetus aitan ja rautatien makasiinin välillä matkan molemmissa päissä ja helposti myös säilytyskuluja.
Henkilö- ja tavarataksa on kuvattu varsin kattavasti ja lopuksi pyydetty lukijain arvioita taksasta.]

Pe 21.2.1862
Tänäpänä taas odotetaan rautatien juna kaupunkiin.

Rautatien Taksa
[2/3 sivun laajuinen varsin kriittinen selostus. Puuttuu perusteluin ensinnä henkilötaksaan: Peninkulmalta I luokan 25 kop. liian halpa, saisi olla 30 kop., koska nämä ovat niitä jotka muuten kahden hevosen vetäminä yksin ajavat. II luokan 20 kop. on liian kallis, koska nämä muuten yhden hevosen vetämänä kaksin ajavat, kuuluisi olla 15 kop. III luokan 10 kop. on "warsin suunnatoin" tavalliselle kansalle. Tavarataksan suhteen oli myös paljon huomautettavaa.]

Pe 28.2.1862
Lauseemme 6  numerossa [tarkoittanee numeroa 5, 14.2.1862] waliokunnan jäsenten täällä olosta on saattanut moitteita ja wäärää käsitystäkin esim Åbo Undd:ssä [Åbo Underrättelser]. Selitämme nyt että rautatien junaa, joka toi nämät korkiat wieraat, oli kyllä katsomassa paljokin ihmisiä; mutta niistä juhlallisista wastaan ottajaisista, jotka asemahuoneessa pidettiin, ei ollut kun aiwan wähän kaupunkilaisia osallisina.
Tästä on myös merkittäwä, että kaupunkilaiset jo kaksi kertaa oliwat iloinneet rautatien walmistumisesta ja että toisella kerralla sanottiin waliokunnan tulewan, waikka ei tullutkaan. [Happamia, sanoi kettu (Åbo U.) pihjajanmarjoista]

Pe 7.3.1862
Hämeenlinna. Mennä sunnuntaina [2.3.1862] toi rautatien juna tänne aiwan korkeita wieraita, nimittäin Suomen Generalguwernörin jne. wapaherra Rokassowsky, senatorit paroni Langeskiöld, Born ja Antell, waltioneuwos Molander, professori Liljenstrand ynnä useampia upseeria.  Porvaristo oli asemahuoneessa toimittanut wastaan ottajaiset, joihin kaupunkilaisia oli wähempi luku kutsuttu wieraiksi. Läänin guvernöri paroni Rehbinder toiwotti kaupungin puolesta generalguvernörin terwetulleeksi seutuumme. Puolentoista tiimanpaikoilla täällä wiiwyttyä lähtiwät nämä ylhäiset matkaajat taas pääkaupunkia kohden, kello 2 j.p.p.
Hurrahuudot kaikuiwat paljolta kokoontuneelta kansalta junan lähtiessä.  -
Erittäin oli tämä kerta hywin loistosa ; kaksi tulihewosta kulki niin että edellinen lähti muutamia minutia ennen kuin se, joka matkaajat kuljetti.
 

Pe 14.1862
Mennä sunnuntaina [9.3.1862] tehtiin se hupamatka Helsinkiin, johon rautatien johtokunta oli hywätahtoisesti tilaisuuden toimittanut. Hupamatkaajain luku oli wiidenkymmenen paikoilla, useimmat kaupungista, ja muutamat maalta, jälkimmäisten seassa neljä talonpoikaakin.
Hämeenlinnasta lähdettiin kello 6 aamulla; ilma oli lauha, mutta sumuinen, niin että oli waikia nähdä mitään tien warrella, jos hämärä olisi sen sallinutkin.

Asemilla pysähdettiin 10 minutia, ja Hyvinkäällä puoli tuntia suuruksen nautinnoksi.  Kello 10 ja 50 minutia tultiin Helsinkiin; Kaisaniemestä alkain oli kansaa joukoittain wastassa ja asemahuoneessa wastaan otettiin matkaajat gardin musikin soitannolla. Noin 100 [h]elsinkiläistä oli täällä toimittanut herkulliset murkinat; isäntäin puolesta esitteli Uudenmaan guvernöri senatori Antell maljan matkaajoille ja ruumiin tarpeet tyydytettyä mentiin toiseen saliin, jossa maljat odottiwat.

Juomain ohessa ja maljain keralla kului aika niin hauskasti ettei tietoakaan ennenkuin kellonsointi ilmoitti tulihewosen olewan waljaissa. Kello 1 taas oltiin matkalla ja kello ½6 Hämeenlinnassa.
Ilma oli nyt selkiämpi ja matka oikein riemullinen. Makuun oli päästy ja ensimmäisestä asemasta pyydettiin lennättimestä malja Hyvingästä. Se olikin matkaajain sinne tullessa walmis ja tyhjennettiin tuota pikaa; sillä nyt ei ollut nuuta kuin 15 minutia aikaa wiipyä. -

Luultawasti ei tämä iloinen retki pikaan lähde niiden mielestä, jotka oliwat onnelliset pääsemään sen osallisuuteen. Koko matka-aika oli 11½ tiimaa; kaksi tiimaa wiiwyttiin Helsingissä ja toiset kaksi yhteensä asemapaikoilla; siis kului kulkemiseen edes ja takaisin ainoasti 7½ tiimaa. [Hik!]

Rautatien taksa
[Käsiteltiin 2/3 sivun laajuisesti taksan kalleusongelmaa, sikäli haluttomasti että Helsingfors Tidningar oli niin ylpiästi ja wääristellen Hämäläisen edelliseen kirjoitukseen puuttunut.]

Pe 21.3.1862
Wiimisen kowan myrskyn ja pyryn jälkeen, tästä päiwästä kaksi wiikkoa takaperin, saatiin koettaa tulihewosen woimia kinoksia wastaan. Siitä koetuksesta hawaittiin ettei kahden kyynärän korkia [ilmeisesti tarkoitetaan Ruotsin kyynärää = 59.38 cm, Venäjän kyynärä = 71.12 cm] kinos voinut estää tulihewosen kulkua, eikä siihen tarvittu lumiauraakaan.  
Tästä woidaan päättää, ettei talwen lumi tule estämään rautatiellä kulkemista.
[Liikenteen virallisesta alusta 17.3. ei sanaakaan, Hämäläinen ja hämäläiset ottaneet nokkiinsa?]

Genraalluutnantti von Wendt on saanut kiwulloisuuden tähden wirka-eron 22 jalkawäen divisionin  päällikköwirasta. Hänen siaansa on asetettu genralmajori Stjernwall [siis Knut Stjernwall !]

28.3.1862
Rautatie on ollut hywäilty joksikin, mutta meiltä on kysytty miksi ei rautatiellä matkustawille ohjeita ja hintoja ole ilmoitettu suomalaisissa sanomalehdissä.  Siihen emme woi antaa muuta wastausta kuin sen ettei suomea ymmärtäwä, rautatien hallituksen mielestä, wielä ansaitse mitään tietoja niin ylhäisistä asioista.
Rautatien seikka on kaiketi niin köyhä, ainoasti noin 3 miljonan affäri (niinkuin keinoiliat sanoivat), ettei se kannata muutaman kopeekan kuulutusta. Taikka lieneekö syy siinä että tie on waltion ja sen puolesta wirkamiehet surkuttelewat niin monia kopeloita!

4.4.1862
[Takasivulla koristepiirroksen alla 17.3.1862 alkaen voimassa ollut aikataulu, allekirjoituksena G.Strömberg , v.t. kuljetuspäällikkö.
Ma, ke ja pe juna  lähtee e.p.p. Helsingistä 8, 0´, Dickursbystä 8, 45´, Järwenpäästä 9, 35´, Hywingästä 10, 45´, Riihimäestä 11, 20´ja Turengista 12, 10´ ja tulee Hämeenlinnaan 12, 40´.
Ti, to ja la  juna lähtee e.p.p. Hämeenlinnasta 7, 0´, Turengista 7, 35´, Riihimäestä  8, 25´, Hywingästä 9, 10´ Järwenpäästä 10, 5´ ja Dickursbystä 11, 30´ ja tulee Helsinkiin 11, 30´.
[Ilmoitus toistui kaikkina seuraavina viikkoina 10.10.1962 asti ja 17.10.1862 alkaen toistui vastaavasti 16.10.1862 vihdoin tiheämmäksi muuttunut aikataulu. 4.4.1862 julkaistiin myös järjestyssääntöjä matkaajille, ohjeita halkojen kuljetuksesta ja ohjeita tavarakuljetuksista.]

16.4.1862
Puhetta on käynyt että joku pahan suopa olisi rautatielle kiwiä pannut junan eteen; mutta sen selittää johtokunta warsin turhaksi jutuksi.
[Liikennetulot eriteltyinä kuukausittain julkaistiin kuukausittain, alkaen 16.4.1862.  Esitän ne aikanaan taulukkona koottuna koko vuodelta.]

29.4.1862
Rautatiestä on tässä lehdessä talonpoikaisen miehen mietteitä ja moitteita, jotka tyrkytämme asianomaisen tien hallituksen tarkastettawaksi. Erittäinki muistutamme että junan lähtöaika on saatu niin sopimattomaksi kuin se tuskin olla taitaa.
Kaikki matkustajat maalta walittawat että heidän nyt täytyy yöpyä kaupunkiin, kuin kello 7 aamulla on lähteminen.
Helsinkiin tullessa ei paljo mitään enää samana päiwänä saada toimeen, siis ei päästä seuraawana aamuna palaamaan. Niin täytyy odottaa toiseen päiwään, mutta siitä taas seuraa että wasta kolmen wuorokauden kuluttua päästään takaisin.
Kuinka warsin sopiwa sitä wastaan olisi kello 2 vj.p.p. lähtöajaksi!
Siinä ei tarvitse paljo päätänsä waiwata.
[Mainittu kirjoitus Silmäys Suomen ensimäiselle rautatielle on 2/3 sivun laajuinen. Sen perässä on vielä täydennystä toimitukselta, jossa myös ilmoitetaan kuulluksi 4. luokan vaunujen rakentamisesta halvemman taksan saamiseksi.]

30.5.1862
Kaikenlaista.  Tikkurilassa ottaa rautatien juna vesitarpeensa ja sentähden pysähtyy siinä muutamia minutia. Eräs nainen ylimyksistä kuuli sanottavan että juna seisahtui vettä ottamaan. "Noh, sen minä sanon", lausui nainen vihoissaan "sepä kyllä on hävyttömyyttä että näin saa odottaa sentähden että joku janostuu mattkalla". [Huom: v eikä w, Tikkurila eikä Dickursby.]

Pe 13.6.1862
Helluntaipäivänä tuli tänne rautatietä Helsingistä lähes 400 matkustajaa huwittelemaan [matkustajavaunuja oli siis jo valmistunut riittävän useita]. Kello 11 vaiheilla e.p.p. pysähtyi vaunujono asemahuoneellemme, josta matkustajat riensiwät kaupunkiin, ja enin osa sieltä sen kuuluisaan puistoon [tarkoittanee Aulankoa], jonka rawintolassa päiwällinen syötiin.
Puistomme on tähän aikaan vuotta kesäpuwussaan ihanin mitä olla taitaa, ei siis ihmeeksi, että jokainen sen helmaan kiiruhtaa, tuomi- ja pihlajakukkien lemuja ihailemaan.
Ilma oli sinä päiwänä muutoin suwinen, waikka raju tuuli lännestä walitettawasti oli matkustajille wähän haitteeksi.  Kello 5 j.p.p. lähtiwät wieraat taas palumatkalle Helsinkiin päin.
Sanomme heidät terwetulleiksi toistenkin seuduillemme.

Tässä ehkä suotakoon meille siwuttamalla esitellä, että rautatien hallitus edespäin soisi huwitusmatkueelle wiipyä täällä wähän pidemmän ajan. Eikö waunujono sopisi noin kl. 8 paikoilla illalla täältä lähtemään.  Lieneekö liioin myöhäistä Helsinkiläisillä kotiin tuleminen kl 12 paikoilla kesäyöllä?  Sitähän oleskeleminen ulkona iltapuolella päiwää olisi suwella hupaisin ja hauskin? Kysymme waan, wastausta odottamatta.

Kaikenlaista.  Rautatien vartioilla on kolme lippua, joilla antavat tietoa lähestyvälle junalle.   Walkia lippu merkitsee että kulku on varsin vapaa; viheriä että on varovasti kuljettava ja punainen että junan pitää pysähtyä.
Menneellä viikolla pisti eräs vartia ylös punasen lipun junan eteen, ja se pysähti vaikka ei syytä tietty.  Johtaja kysyi syytä vartian merkkiin.  Wartia vastasi: "Minä tahdon Hämeenlinnaan".
Ukko oli vähän kohmelossa ja tahtoi ajella. Hän otettiin seuraavaan asemaan, sai selkäänsä ja eron virastansa.

Pe 20.6.1862
Hämeenlinnassa owat ilmat koko wiimis wiikon olleet mitä kauneimpia.  Wiimis sunnuntaina kulki taas rautatietä Helsingistä noin 50 henkeä täällä huwittelemassa.

..... Suomessa on kolme kuukautta löytynyt rautatie, jota matkustajat kulkewat puoli wiidettä tiimaa Helsingistä Hämeenlinnaan, mutta wielä tänään on asia, näet, se, että sanomat jotka esimerkiksi tiistaisin annetaan Helsingistä. tulewat postissa tilaajoilleen Hämeenlinnassa - seuraawana lauwantaina !!!  ..... Tämä postin kuljettaminen maantietä rautatien rinnalla alkaa jo maamiehiämmekin sekä harmittamaan että naurattamaan. ...

Pe 27.6.1862
H.Y. Suomen Generalguwernöri, baroni Rokasoffskij käwi täällä rautatietä Helsingistä wiimis perjantaina, 6:tta ruotuihin jaettua tarkka-ampuja-bataljoonaa tarkastamassa Parolan kentällä. Osa perheestänsä seurasi häntä matkallansa tänne, Hämeenlinnan kaupunkia ja sen kauniita seutuja ihailemaan, aikomuksena lähtä täältä maantietä Tamperelle, kaupunkia ja sen seutujen luonnonihanuutta katselemaan.  Mutta nousewa paha ilma pakotti matkaajat, puolipäiwän lyötyä kaupunkimme puistossa, palaamaan samana päiwänä rautatietä takaisin Helsinkiin.
Mainittawa on, että rautatien juna tällä kertaa kulki matkan Helsingin ja Hämeenlinnan välillä puolessa kolmatta tuntia, s.t.s noin 5 penikulmaa tunnissa. [!]

Pe 11.7.1862
Postihallitus ilmoittaa kuulutuksella että Keisarillinen senati on antanut luwan postin kuljettamiseen yleisesti rautatietä Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunkien wälillä edes ja takaisin, postirahan lukemalla tukuista kymmenen penikulman matkalta, ja että wapamerkillä warustettuja kirjeitä samalla tapaa saadaan postitoimituksen huolenpidolla kuljettaa yhdestä rautatien asemapaikasta toiseen, jonka tähden postitoimitus antaa tietää että mainittu postinkuljetus alkaa tämän heinäkuun 14 p:nä ja että asemahuoneissa Helsingissä ja Hämeenlinnassa on laatikoita asetettu, joihinka wapamerkeillä warustettuja kirjeitä taidetaan panna kuljetettawiksi sekä mainittujen kaupunkien että wäliasemapaikkain kanssa.

Pe 18.7.1862
H.H.  K.K  K.K. [?] Isoruhtinaat Alexej Alexandrowitsch ja Nikolaj Konstantinowitsch tuliwat H.Y. generalguwernöri baroni Rokasowskijn seurassa eilän kello 3 j.p.p. rautatietä Helsingistä Hämeenlinnaan, josta H.H. K.K. K.K. [?] päiwällisen syötyä kuuluisan puistomme rawintolassa, joka oli sitä warten koristettu, seuranensa läksiwät kello 5 Tamperelle, sieltä palataksensa tänäpänä ja taas kulkeaksensa rautatietä täältä Helsinkiin.
Generalguwernöri seuraneen palasi eilän kohta puolipäiwän lyötyä rautatietä takaisin Helsinkiin.
[Erikoisjunilla lahjomalla voideltiin Keisarillisia Korkeuksia ja Ylhäisyyttä pysymään harmittomina.]
 
Pe 8.8.1862
Hämeenlinnasta. ... - Elämä Hämeenlinnassa on ollut oikein hiljaista; jos ei rautatie tekisi wähän liikettä, luulisi pian koko kaupungin nukkuwan.
Helsingin satamaan tuli mennenä perjantaina suuri höyrylaiwa "Albion" Englannista tuoden niitä ulkomaan elukoita.  ... Sarwieläimiä on noin 50, lampaita melkein sama luku ja kymmenkunta sikaa. ... Elukat tuliwat rautatiellä lauwantaina Janakkalan Hywikkälään, jossa ne sanotaan kolme kuukautta pidettäwän karantenissä.
Kokoukset ja Rautatie eiwät oikein tahdo opia yhteen.  .... [kritiikkiä aikataulun suhteen]

Pe 29.8.1862
Rautatien linja [Rankkaa kritiikkiä aikatauluista ½ sivun verran ...."Jos hullu pantaisiin aikaa junan lähdölle walitsemaan, ei se pahemmin osaisi sitä määrätä kuin nyt on tehty. Wielä kerran koetamme syitä tähän moitteeseen esitellä, waikka warsin wähän toiwoa on että kansan huuto kuuluisi wirkamiesten korwiin." ...]

Pe 12.9.1862
[viikoittain takasivulla olleen 17.3. lähtien voimassa olleen aikataulun perässä allaoleva ilmoitus:]
Helsinki - Hämeenlinnan Rautatie
Erityinen juna Helsingistä Hämeenlinnaan torstaina syyskuun 18 päiwänä, ottain matkustawaisia ja tawaroita kaikkiin asemiin.
Syyskuun 19 p. lähtee junia Hämeenlinnasta Turenkiin  Kello 9 epp. sekä kello 2 ja 4 jpp.
Turengista Hämeenlinnaan kello 10 epp. sekä kello 3 ja 5 jpp.
Biljettiä lähtö- ja tulomatkaan myydään rautatien asemahuoneessa Hämeenlinnassa seuraawiin hintoihin:  2 Luokassa ... 30 kop.     3 luokassa ... 20 kop.
G.Strömberg
----------------
Erityinen juna tulewana sunnuntaina syysk. 14 p. lähtee Hämeenlinnasta kello 4 eikä kello 5 jpp.
G.Strömberg

Pe 26.9.1862
Rautatie.  Eräs talonpoika tuli Riihimäen asemaan ja aikoi rautatiellä wiedä usiampia elukoita Helsinkiin; mutta kuin ukko kuuli että kolme päiwää menee matkalla, löi hän mulliansa selkään ja lähti jalkatietä kulkemaan, sanoen: yhtä pian minä jalkasin pääsen." Ja pääsikin.  ---- Mutta ei kulkuaikoja sentän muuteta. Ei tämä rautatie näytä olewan yleisölle rakettu, waan wirkamiehille.

Toinen seikka on nykyään se, että juopumus käy usein inhottawaksi.  Enimmästi tulee tämä pahuus siitä ylellisestä raittiudesta, jota rautatien hallitus on tahtonut synnyttää, kieltäin kaikki wäkewät juomat asemahuoneissa.
Seuraamus siitä on että kukin ottaa  myötänsä ja lisään wielä ystäwäinkin waraa.  Ja kukas loppuja kaupunkiin wie; kyllähän siellä uuttakin saa. Se ryypätään siis waunuissa, ja ruwetaan pian humalassa elämöimään.  Moninaisia semmoisia sanomia kuuluu jo rautatieltä.

[Eipä näytä olewankaan ollenkaan sama rautatie kuin SVR:n historiikissa tai Turpeisen Höyryllä Hämeeseen -kirjassa. Nälkävuodet olivat muuten jo lehtiuutisissa todellisuutta.  Vielä 1862-1863 järjestöt ja yksityiset järjestivät hätäapua, mutta 1867-1868 oltiin jo turruttu nälkäkuolemiin.]
 

Pe 3.10.1863
Rautatiestä kuuluu sanoma, että junat tämän kuun 16 päiwästä rupeewat kulkemaan joka päiwä edes- ja takaisin Helsingin ja Hämeenlinnan väliä, niin että lähtevät Hämeenlinnasta aamulla kello 7 ja Helsingistä kello 2 jpp.
Tällä parannuksella tulee matka Helsinkiin puolta lyhemmäksi ajan suhteen; tawallinen matka tulee nyt kahden päiwäiseksi. Siitä ei ole muuta kuin hywää sanomista. Mutta meistä näyttää niinkuin olisi ehdotuksemme ollut wieläkin parempi, nim. että juna olisi lähtenyt kummastakin päästä ehtoopuolella. ....
...Tulewana maanantaina lähtee erityinen juna täältä Helsinkiin kello 2 jpp.

Pe 10.10.1862
Junat tulewat tämän kuun 16 päiwästä alkain lähtemääm joka päiwä Helsingistä kello 8 aamulla ja Hämeenlinnasta kello 2 jpp. Tawalliset pidätykset owat asemapaikoissa.
Hinta toisen luokan waunuissa on laskettu 1 ruplaan 50 kopeekkaan taikka puoleentoista kopeekkaan virstalta. -  Tämän ilmoitamme oikaisemiseksi siihen mitä wiime numerossa mainitsimme suusanaisista kuulumisista ja iloitsemme että [h]ämäläisten muistutukset wiimen wihdoinki on korwiin otettu, erittäin myös toisen luokan waunujen hinnasta.

Pe 17.10.1862
[Rautatien syyskuun tulojen selvityksen perässä kerrotaan:] .... Hämeenlinnassa oli jotenkin suuri karjamarkkina mutta selwästi näkyy että karja joka itse woi käydä, menee rautatien ohitse tykkänään.  Sitä olemme saarnanneet ensimmäisestä päiwästä kun rautatien taksa julistettiin.
Ja sanamme toteutuu nyt pahemmin kuin silloin woimme aawistaakaan. Taikka kuka olisi woinut sitä ajatella että syyskuulla rautatie ansaitsi ainoasti 13½ ruplaa nautaeläimistä !! .....

[Takasivulla muutetun aikataulun ilmoitus:]
Helsinki - Hämeenlinnan Rautatie
Rautatien junat lähtewät alkain 16 p:stä Lokakuuta   Joka päiwä     kello  
Ylös Lähtee Helsingistä 8, 0´epp., Dickursbystä 8, 45´, Järwenpäästä 9, 30´, Hyvingästä 10, 35´, Riihimäestä 11, 10´,  Turengista 12, 0´, saapuu Hämeenlinnaan 12, 30´.
Alas Lähtee Hämeenlinnasta 2, 0´jpp., Turengista 2, 35´, Riihimäestä 3, 25´, Hyvingästä 4., 10´, Järwenpäästä 5, 5´,  Dickursbystä 5, 55´, saapuu Helsinkiin 6, 30´.
Helsingissä 1.p. lokakuuta 1862   G.Strömberg  v.t. kuljetuspäällikkö
[Näin siis hallinto on tulojen jäätyä vähäisiksi, joutunut vähän ottamaan arvostelua huomioon, mutta ei riittävästi.]

Pe 24.10.1862
[Rautatien pidennysaikeiden selostusta. Niiden oli kohtalona pitkä lykkäytyminen]
...... Liike nyt walmiilla rautatiellä näkyy tämänkin kuun kuluessa menewän alaskäsin. 
Sopimatoin taksa ja nälkäwuosi tekewät toinen toisensa seurassa häwiötä rautatielle. 
Enin tawara menee rautatien wieressä Helsinkiin. 
Sitä olisi syytä tarkempaan asian tutkintoon paikalla? ei aikaa suinkaan puutu.
Tosihan se lienee että kokemus joka paikasta on tehtäwä, eikä rautatien juhdat, joita tänne kirwestettiin ulkomaiden mukaan, ijäti pidettäwä yleisön kiusana ja rautatien wahinkona.

Pe 19.12.1862
[16.10.1862 voimaan tulleesta aikataulusta poiketen ilmoitettiin:]
Helsinki - Hämeenlinnan Rautatie
Joulupäiwänä tämän kuun 25 p:nä ja Loppiaispäiwänä ensik. tammikuun 6 p:nä ei tule yhtään junaa lähetettäwäksi rautatiellä ; josta tämän kautta tieto annetaan.   G.Strömberg

Pe 13.2.1863
Rautatien siwurata Sörnäsiin awattiin mennä perjantaina.  Se tulee tekemään sen että rautatie saa enemmän tawaraa, kuin Sörnäsistä taidetaan kohta kalu saada paikallensa, ettei ole liikoja kustannuksia, niinkuin nyt [tarkoittanee tähän mennessä] Helsingistä, josta tawaran täytyy erittäin wedättää Helsingistä.

Pe 3.7.1863
[16.10.1862 voimaan tulleesta aikataulusta poiketen ilmoitettiin:]
Helsinki - Hämeenlinna Rautatie
Sunnuntaista tämän kuun 5:stä p:stä alkain lähtewät junat sunnuntaisin Hämeenlinnasta kello 5 jälkeen puolipäiwän.
Lähtee Turengista 5, 35´, Riihimäestä 6, 25´, Hyvingästä 7, 10´, Järvenpäästä 8, 5´, Dickursbystä 8, 55´, Tulee Helsinkiin 9, 30´.   G.Strömberg  v.t.kuljetuspäällikkö.
[Hiljaisen jakson päättää seuraavassa lehdessä H.M. Keisarin vierailu Helsingissä Valtiopäiviä avaamassa sekä Hämeenlinnassa ja Parolassa.]

Pe 31.7.1863
[Laaja selostus Aleksanteri II vierailusta. Rautatiematkoja ja juhlimista asemalla sivutaan myös.]

... Koko tiistai-päiwän [28.7.] tulwasi yhtenään jono waunuja ja muita ajoneuwoja kaikilla teillä sisään kaupunkiin ja höyryvaunut toiwat ehtimiseen sadoittain matkailijoita.

... Sattui nimittäin että Keisarin höyryjahti Standard sai wian koneessaan, jonka tähden seuran täytyi muuttaa toiseen laivaan nimeltä Olof, joka on rakettu Suomessa.  ...Se wiiwytti matkaa; sähkölennätin antoi ehtimiseen sanoja Helsingistä, ja lähtö sieltä tapahtui wasta kello 11 [jpp.] aikaan.  Hyvingän asemassa oli kaksi lähellä asuwaa hankkinut pienet wirwoitukset, ja aikaa kului sielläkin wähäsen.  Wasta kello ½ 3 aamulla [Ke 29.7.] tultiin Hämeenlinnaan.
Waikka odotus oli ollut pitkällinen, ei kansan riento kuitenkaan kylmennyt.  Päin wastoin oli koko tie asemasta kaupunkiin[,] erinomattain sillan seudut wäkeä täynnä, jotka alituisella hurra-huudolla terwehtiwät rakastettua hallitsiaansa. ... [Yöpyminen maaherrantalossa.]

[Ke]...kello ½ 1 [jpp.] lähti Keisari seuranensa Luolajan leiriin [Parolannummelle], jossa kaikki näillä seuduilla majailewa sotawäki oli koossa.
... Kello 4 jpp. antoi keisari päiwälliset, johon oli käsketty noin 300 wierasta [koko maan ylin hallinto, mukana myös Kenraalimajuri Knut Stjernwall, radan väistynyt rakennuspäällikkö]... 
... Keisari esitteli maljan Suomen maan menestykseksi ja sen urholliselle sotawäelle, joka tyhjennettiin korkialla hurralla. [Paikalle, kentän eteläreunaan pystytti Suomen upseerikunta  muistomerkin https://fi.wikipedia.org/wiki/Parolan_leijona , Hattulan Parolannummentieltä viitta puistikon pysäköintipaikalle, välttämätön nähtävyys.]
[Sotaväen tarkastusten ja ammuntojen jälkeen ja Vanajavedellä höyryalusristeilyn ja uinnin (kruununperillisten kanssa) jälkeen paluu Hämeenlinnaan ja yöpyminen maaherrantalossa.]

[To Poltinaholla olleen manööverin jälkeen maaherrantalossa]...lienee muutamia tärkeitä Suomenmaan asioita  esitelty Keisarille [selvitys 7.8. lehdessä].
Päiwällistä otettua guvernörin wirkatalossa lähti Majesteeti seuranensa kello 5 jpp. rautatiellä Helsinkiin.
Hämeenlinnan asemalla oli taas lukenatoin kansan paljous ja portailla asemahuoneeseen wiskeltiin Majesteetin eteen kukkasia. Pitkän matkaa rautatien reunalla kaikui hurrahuuto kuin juna lähti matkaansa.

Pe 7.8.1863
[Lisäselostusta Keisarin vierailusta edellisellä viikolla]
...Ensimäinen ja kaikista etewin on epäilemättä se, että Keisari täällä päätti ja antoi senatille käskyn niin walwoa asiat että suomen kieli kahdenkymmenen wuoden kuluessa saadaan yleiseksi wirkakieleksi Suomessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kielireskripti  .
Semmoisen käskyn täytyy meikäläisille tulla Majesteetilta; ei oma rakkaus, taikka (ehkä oikeammin) oma häpy sitä woi eteenpäin lykätä. ...

...Tämän ilosanoman ohessa on tällä kertaa meillä kaksi esimerkkiä kieliasiasta kirjaan pantawana. Ensimminen on se ettei yhdestäkään suomalaisesta lehdestä julistettu rautatien junain erityisiä ja tawattomia kulkuja, josta olemme kuulleet paljon walituksia; ne jotka olisiwat päässeet wähällä maksulla Luolajan leirin juhlallisuuteen, saiwat nyt pysyä kotona, jos eiwät tahtoneet tallista (tänä aikana erinomaisen kallista) hewosta palkata.  Seuraamus olikin että rahwaalle aiwotut istuimet rautatien junissa oliwat melkein tyhjät, waikka sadoittain olisi ollut tänne pyrkiöitä niinä päiwinä....

...Tärkeimpien uutisten sekaan meidän tienoille on se, että Tamperella on syntynyt yhtiö, joka piammiten panee toimeen diligenssilaitoksen Hämeenlinnan ja Tamperen välillä.  Se tulee kulkemaan joka päiwä tätä wäliä, niin sowittain matkansa että se tänne ehtii rautatien junan lähtemiseksi ja taitaen siis ottaa lähteissään täältä matkustajia Tamperelle takasin. ...

Pe 4.9.1863
...Rautatiellä lienee mennä perjantaina sattunut ensimäinen kuoleman tapaus.  Tamperen werkatehtaan isäntä U. Frietsch nukkui kuoleman uneen waunussa juuri aiwan junan ehtiessä Hämeenlinnan asemaan.

Pe 18.9.1863
[Valtiopäivät ovat alkamassa Helsingissä ja juhlinta Hämeenlinnassakin senkun kiihtyy.]
...Täällä on tämän wiikon alusta ja menneen wiikon lopussa kulkenut rautatietä Helsinkiin summaton wäki sekä waltiopäiwämiehiä perheinensä että muita.
Asema-huoneesta heidän matkansa on tietysti käynyt hywin, toista se on täältä asemahuoneeseen.  Tie kaupungista sinne on pelkkää sawihyllyä, eikä kenenkään ole jalkasin koettaminenkaan. Waarojapa tahtoo sittenkin olla.  Iswosikoita täällä tosin on - lienee parikymmentä - waan ne owat kehnoimpaa laatua.
Eräs matkustaja, joka wiime maanantaina semoisella ajoniekalla riensi rautatielle, oli lähellä uupua saween.  Wankkuri katkesi, näet kahtia; etupuoli meni matkaansa, peräpuoli jäi.  ...

[Muutosilmoitus 16.10.1862 lähtien voimassa olleeseen aikatauluun:]
Helsinki - Hämeenlinnan Rautatie
Sunnuntaista syyskuun 27:stä päiwästä alkain lähtewät rautatien-junat sunnuntaisin Hämeenlinnasta samaan aikaan kuin toisinakin päiwinä, nimittäin kello 2 jälkeen puolipäiwän.
G.Strömberg

Pe 25.9.1863
[Juhlakertomus ja selostus Valtiopäivien avajaisista Helsingissä.]
...Ne sopiwat yhteen, Suomen kansa ja ALEXANDER II . Jälkimäinen on wapaamielinen kyllä, hywyydellä ja suosiolla kohtelemaan sitä kansaa, joka itse pyrkii wapauteen ja sen nojalla edistykseen. Edellinen on kaikissa pyrinnöissänsä uskollinen ja luottawainen, joten se kehtaa ja uskaltaa rehellisyydellä waatia hallitsijaltansa niitä wapauksia ja oikeuksia, jotka sen edistymiseen owat tarpeen. ...

...Samana iltana [Pe18.9.] pidettiin suuret tanssi-huwit rautatien asemahuoneessa [tilapäislattialla varustussa ja koristellussa junakatoksessa, http://www.vaunut.org/kuva/115062?kv2=1889&paik=Helsinki+asema ] ; siinä oli läsnä 2000 henkeä. ...

Pe 30.10.1863
Kulku-laitoksista puhe ollessa, emme saata jättää mainitsematta sitä häijyä tilaa, jossa tätä nykyä tie on kaupungin ja rautatien wälillä. Siinä ei todella pääse oikein kulkemaan muu kuin lintu, sillä se tie ei ole maata eikä wettä, waan sekaisin kumpaakin, niinkuin Pytheaksen muinainen Thule.

24.12.1863
Wuorattawana
Rautatien liikettä käyttäwille ilmoitetaan tämän kautta, että kaksi Helsingin-Hämeenlinnan rautatiehen kuuluvaa ja Hämeenlinnan asemapaikalla rakettua tawara-makasiiniä saadaan koko kuukaudeksi tai wuodeksi wuokrata yksityisille tawarankuljettajille rautatiellä. Wuokran ehdoista sopii keskustella ja hyyrykontrahtia tehdä joko allekirjoitetun tai Tieinsinööri Luutnantti Wasastjernan kanssa, asuwa Hämeenlinnan asemahuoneen keskikerrassa.
Helsingissä joulukuun 4 p. 1863  Alfred Wasastjerna  v.t. liikkeen päällikkö

[Täydennys voimassa olleeseen aikatauluun] Muist.  Joulupäiwänä tämän kuun 25 päiwänä ei lähetetä yhtäkään junaa.  Alfred Wasastjerna  v.t. liikkeen päällikkö

Helsinki - Hämeenlinnan rautatie
Junain aikataulu tammikuun 1:stä p:stä 1864
[Kellonajat ja matka seuravassa järjestyksessä: Tulee, Lähtee, Wiiwytys, Wirstaa.]
Alas
Hämeenlinna  - , 8 epp. , - , -  ,  Turenki  8,25´,  8,30´,  5´, 13  ,
Ryttylä  8,54´, 8,57´, 3´ , 12  ,  Riihimäki  9,13´ ,  9,18´ , 5´ ,  8
Hywingä  9,45´ , 10  ,  15´ ,  12  ,  Järwenpää  10,40´ , 10,45´ ,  5´ , 21
Kärwo  10,59´ ,  11,2´ ,  3´ ,  7 ,  Dickursby  11,25´ ,  11,30´ ,  5´ , 12
Helsinki  12,   -  ,  -  , 15
Ylös
Helsinki   -  ,  3,30´jpp.  ,  -   ,  -   ,  Dickursby  4,3´ ,   4,8´  ,   5´ ,   15
Kärwo  4,35´ ,   4,38´  ,  3´ ,  12   ,   Järwenpää   4,53´  ,   4,58´   ,   5´  ,   7
Hywingä   5,43´  ,   5,58´  ,   15´  ,   21   ,   Riihimäki   6,18´  ,  6,23´  ,   5´  ,  12
Ryttylä   6,38´  ,   6,41´  ,   3´   ,   8   ,    Turenki   7,2´  ,   7,7´  ,   5´  ,  12
Hämeenlinna   7,30´   ,  -   ,   -   ,   13  .
Alfred Wasastjerna  v.t. liikkeen päällikkö
Muist. Uudenwuoden päiwänä ei lähetetä yhtään junaa alas;  juna Helsigistä lähtee ylös edellä olewan aika-taulun mukaan.   Alfred Wasastjerna
[Uusina pysäytyspaikkoina on siis Ryttylä ja Kärwo,  Kärwo heh heh!]

Pe 22.1.1864
Helsingissä tämän kuun 28 p:nä tapahtuwain markkinain tähden tulee täältä ylimääräisiä junia lähetettäwäksi Hämeenlinnaan tiistaina 26 ja lauwantaina 30 päiwinä, ottain myötänsä sekä tawaraa, että matkustawaisia ja palaten samoina päiwinä, allaseisowan aikataulun mukaan:
Lähtee kello
Ylös  Helsingistä 7,30 epp. ,  Dickursbystä  8,10´ ,  Kerwosta   8,45´ ,   Järwenpäästä  9,5´  ,
Hywingästä  10,10´  ,   Riihimäestä   10,40´ ,    Ryttylästä   11,5´ ,   Turengista  11,35´  ,
ja tulee Hämeenlinnaan  12 .
Alas  Hämeenlinnasta  2 jpp.  ,  Turengista   2,30´ ,   Ryttylästä   3.   ,   Riihimäestä  3,25´  ,
Hywingästä   4,10´  ,   Järwenpäästä   5.    ,    Kerwosta   5,20´  ,   Dickursbystä   5,55´  ,
ja tulee Helsinkiin   6,30´ .
Junia seuraawa tawara on Helsingistä sisään annettawa enne klo 7 jpp. päiwää ennen junain lähtöä sekä Hämeenlinnasta ennen kello 1 jpp. samoina päiwinä jolloin junat sieltä lähtewät.
Helsigissä, 19 p. tammikuuta 1864  Alfred Wasastjerna  v.t. liikkeen päällikkö

Pe 5.2.1864
Rautatien asemalla Hämeenlinnassa sattui tulipalo tawaramakasiinissa yöllä mennä sunnuntaina wastaan.  Koko rakennus, joka olikin laudoista, paloi maahan.  Kello 3 aikaan aamulla hawaittiin palo kaupungista.  Makasiinissa osasi olla erinomaisen paljo tawaraa, muun ohessa 200 mattoa jauhoja; wiisi waunua sanotaan palaneen.  Tywen ilma ja rautainen katto esti tulen lewiämistä muihin rakennuksiin.  Tarkka tutkinto tulee pidettäwäksi, joka onkin suuresti tarpeellinen.

Konduktööri Forsblom tuli mennä perjantaina ehtoolla, kun tawarajuna meni Sörnäsiin, muserretuksi kun hän johdattajan merkin jälkeen koki hidastuttaa waunuja.

Pe 22.4.1864
Halullisten ostajain tiedoksi annetaan tämän kautta, että huutokaupalla, joka maanantaina olewan huhtikuun 25 päiwänä, kello 10 epp., toimitetaan Turengin asemahuoneessa, enimmän maksawalle myydään wiljelemätön ja rautatielle nyt tarpeetoin osa rautatien rakennuksen aikona tehdystä lauttasta Leppäkosken wirran ylitsen.....

Pe 17.6.1864
Rautatiellä oli mennä tiistaina tapaus waarallisimmasta laadusta ja seuraamuksena palweluswäen huolettomuudesta. 
Kello ½ 4 jpp. lähti juna niinkuin tawallisesti Helsingistä, mutta tultua pari wirstaa matkalle hawaitsi lokomotiwin johtaja ettei ratawartia Sörnäsin syrjätien poikkeuksessa ollut waihtanut jälkiä; parin sadan askelen päässä koetti hän wauhtia pysähtää, mutta siinä se oli jo myöhäistä.  Lokomotiwi meni ulos radasta ja syöksi siwulle olewaan santaan, jossa se wihdoin pysähti.  Likimäiset kuormawaunut myös joutuiwat pois radasta ja muut waunut junassa löiwät toinen toisiansa wastaan hirmuisella tärinällä, niin että matkustajat kowasti sysättiin ulos sioiltansa toinen toisiansa wastaan.  Jumalan erinomaisesta sallimuksesta pääsiwät kaikki kuitenkin paljaalla pelästyksellä; ei yksikään ihminen lokomotiwistä eikä waunuista saanut pienintäkään wammaa.
Kohta riistettiin myös radasta poikenneet waunut pois ja toinen lokomotiiwi saatiin Helsingistä, joka toi junan Hämeenlinnaan ainoasti 40 minutia myöhemmin kuin tawallisesti.

Rautatien asema Hämeenlinnassa jne.  [Puolen sivun mittainen kirjoitus]
....Se liike, joka nyt on nähtäwänä wesillä likinnä Hämeenlinnaa, on parin wuoden kulessa paljo muuttunut.  Kaksi walmista höyryä jo piirtäwät Wanajaweden pintaa ja kolmas on tilattu niiden kanssa kilpailemaan.  Neljä barkassia on walmiina työhönsä ja kaksi suurempaa lotjaa kuljettaa rautatielle puutawaraa. Yhteensä on tämä laiwasto semmoinen ettei sen wertaista wielä ole nähty Wanajawedellä. Kaikki todistaa että rautatie on matkaan saattanut liikettä ja wireyttä. ..

.... Paljo ja syystä walittawat rautatiestä kaikki ne, jotka wesitse tuowat tawaroita täältä edemmäksi wietäwäksi, että heidän täytyy tawaransa maalle laskea kaupungin puolella järweä ja sitte pari wirstaa niitä kuljettaa rautatien asemalle. 
Aiwan wähäinen asia olisi nimittäin se että rautatie asemahuoneesta pitkitettäisiin järwen rantaan asti. Se työ ei olisi turhaan tehty, koska kumminkin rautatie wastakin tulee juuri sinne pitkitetyksi Tanpereelle wietäissä.  Rannassa olisi aiwan hywä ja mukawa lastipaikka. ....

[Lopettelen tähän aikajakson 1861-1864 läpikäynnin muuten paitsi koitan tehdä yhteenvetotaulukon kuukautisista rautatien tuloista nimikeryhmittäin, kun saan pohdittua tänne sopivan taulukkomuodon]