Resiina-keskustelu

Sulkekaa matkoillanne suosioonne Kalvitsan aseman kesäkahvila, joka palvelee koko heinäkuun ti-su klo 11-17. Erittäinkin suosittelemme Kalvitsan Kotijäätelöä. Asemalla on myynnissä myös rompetta ja taidetta.

Tiistaisin kello 17-19 on tarjolla myös ilmainen yleinen sauna. Saunan päälle maistuu herkullinen Nuutilan makkara Juvalta.

Kahvilan ja yleisen rautatiesaunan avajaisia vietetään tiistaina 3.7.

http://www.mikkelinyt.fi/?eventid=31596

Kelpaako maksuvälineenä muoviraha? Bitcoinit? Edesmenneiden presidenttien kuvilla varustetut paperirahat? Vai onko löydyttävä yhteisvaluutta euron kiinteitä olomuotoja?

Olisihan mukava poiketa, matkaa tosin tulisi. Siihen ei päivä riittäisi. Muistan Kalvitsan aseman, kuten myös Selänpään, Hillosensalmen, Haukivuoren, jne 60-luvun alusta. Kun Kv-Pm- väliä kaapeloitiin. Sivuraiteella oli kaapelityökunnan työ- ja asuntovaunut. En muista oliko Kalvitsassa kauppoja liki. Ainakin saimme hakea maataloista maidot, leivät, tomaatit, perunat... Olin silloin noin teini-ikäinen, nuorempi kaapelityöharjoittelija. Tuolloin näkyi koeajoissa uusia teräsvaunuja.

Olikos Kalvitsa se paikka missä keskellä ratapihaa oli ylikäytävä?Etelästä tullessa ylikäytävästä oikealle vähän matkaa oli kauppa.Vähä-lämmittäjänä oltiin jonkinlaisessa työsepelijunassa,kuskilla ja konnarilla alkoi olemaan tylsää niin hakivat keppanaa siitä kaupasta ja laittoivat pojan ajamaan.Paluumatkalla Kouvolaan arvon herrat intoutuivat keksimään ja arvioimaan lämmittäjäpojan sukupuolielämän määrää ja laajuutta...Oli kivaa... >:(

Aiheesta poiketen, kommentti tuohon Riston muisteluun. Vai Kv:ssa saattoi tapahtua moista, jota aikoinaan pidettiin erittäin "tiukkana" varikkona (toki tarkkailun alaisina taisivat olla muiden varikoiden miehistöt?). Mutta kerran Tpe:lla...
Milloin muuten aloit urasi Risto?

Savolaisesti vastaten, saattaa olla, että uudenaikaisella muovikortillakin voi maksaa. Aikamme käteisvaluutta ainakin kelpaa. U. K. Kekkoselta ei peritä maksua ollenkaan. Eskolta mielenkiintoinen muisto, täällä on käynyt releasetinlaitteen kytkijä tuolta aikakaudelta. Mukava olisi saada kaapelinlaskijakin paikalle.

Risto muistaa kaupan sijainnin oikein. Osuuskauppoja oli kaksi (E&S) siinä tasoristeyksen itäpuolella ja yksityinen vielä länsipuolella. Kesäkahvilan sisustuksessa on esillä kyseisestä E-kaupasta saatua rekvisiittaa. Työsepelijunalla saapuville tiedoksi, että listalla on valitettavasti vain Olut I.

Nythän Petri voisi päivittää tähän tilanteen vuodelta 1964 Kalvitsan elinolosuhteista, sullahan on se kirja. Siinä mainitaan mm. kaikkien R-asemien tiedot, niin koulut paikkakunnalla, Vr työsuhdeasunnot kuin myös kalastus  ja metsästys mahdollisuudet paikkakunnalla ym. paljon muuta tietoa liikennepaikoista.   

KALVITSA, ap:n ja asemamiehen hoitama 4 lk asema Mikkelin maalaiskunnassa. Ap:llä asuntona 3 h ja k ja muut asunnot 1 kpl 2 h ja k ja 1 kpl 1 h ja k. Ei junanlähetystä, yöt ja pyhät vapaat. Lähteviä puutavaravaunukuormia 200 kpl/kk, muuten tavaraliikenne vähäistä. Matkalippuja myydään 300 kpl/kk. Henkilöjunia 5 ja tavarajunia 15 paria/vrk. Kauko-ohjattu releasetinlaite. Kansakouluun 300 m, VR:n lääkäri Mikkelissä. Veroäyri 12 p.

Petri: Sähän voisit avata tästä ihan oman keskustelun tyyliin "asemaseutujen olosuhteet vuonna 1964". Porukka voisi esittää toiveita itselle tärkeästä liikennepaikan tiedoista, joita sinä sitten ketjuun lisäisit. Aloitetaan omasta lapsuudenmaisemasta, eli Kauvatsasta. Istuskelin itse sattumalla kyseisenä vuonna sen asemalaiturilla.
http://vaunut.org/kuva/49817?s=1   
Kun kirja oli vielä minulla niin lisäsin ko. tiedot Steissiltä.  http://vaunut.org/kuva/59941?u=1809&d=04.12.2009&ns=1     

Vuosi 1964 on aika optimaalinen, eikö asemien poistuminen käytöstä laajemmin alkanut juurikin näihin aikoihin?.

Ps. Ylen uutisissa kerrottiin juuri, että junan pysähtyminen Haukivuorella viivästyttäisi junamatkaa Helsinkiin 40 minuutilla?. Tämä tieto VR:tä

Kyseinen opus on nimeltään Rautatiehakemisto, johon on koottu tiedot kaikista miehitetyistä liikennepaikoista viran- ja toimenhakijoita varten.

Tässä vertailun vuoksi ote vuoden 1947 painoksesta:

KALVITSA, V lk. asema Mikkelin maalaiskunnassa harvaanasutussa seudussa. Henkilökuntaa: ap, kirjuri, sähk. ja ylim. sähk., 2 vakinaista ja ylim. asemamiestä. Täydelliset yövuorot virkamiehillä joka kolmas yö, asemamiehillä joka neljäs. Asunnot: ap:llä 4 h ja k, muita kaksi h ja k. Tarpeelliset ulkorakennukset on. Kasvitarhamaata ap:llä 4 aaria, muilla 3 aaria. Sähkövaloa ei ole, mutta saatanee v. 1948 loppuun mennessä. Kansakoulu paikkakunnalla, oppikoulut Mikkelissä. 3 kauppaliikettä paikkakunnalla. Kirkko, apteekki ja lääkäri Mikkelissä. Pääasiallisin lähtevä tavara puutavara. Lähteviä rahtikirjoja 400-600, saapuvia n. 300. Matkalippuja myydään n. 1800. Henkilöjunia 10, tavarajunia 16. Alainen Pitkäahon lv. Postitoimisto ap:n hoidossa. Kalastusmahdollisuudet hyvät, metsästysmahdollisuudet kohtalaiset. Seuratoiminta vähäistä.

Juha: käykö sulle laittaa Kauvatsan tiedot vuodelta 1947 tänne. Se on minulle mielenkiintoinen ajankohta, sillä niihinaikoihin muorivainaan isä oli töissä asemalla. Mikä idea siinä on ollut, että osa asemien työntekijöistä on ollut virkasuhteessa ja osa on ollut työsuhteessa=duunareita, missä raja kulki? . F.O tehtävänkuva tarkemmin.
   
Äitini Isä Frans Oskar oli asemalla vaihdemiehenä 20 luvulta kuolemaansa asti 50 luvulle. Muori kertoi että sota-aikana hän poistui usein vaivihkaa öiseen aikaan töihin. Ja koska kotitalo oli 500 metrin päässä asemasta, niin hetken päästä ratapihalta alkoi kuulumaan työn ääniä. Ja kun hän vaitonaisena palasi näiltä keikoilta kotiin, niin lapset eivät saaneet kysyä, että mitä kummaa siellä yöaikaan tehtiin.

Onko ap joutunut luovuttamaan asunnostaan yhden huoneen releasetinlaitteen käyttöön vuodesta 1947 vuoteen 1964 tultaessa? :) Rakennuksen ulkomitat eivät liene muuttuneet miksikään.

Erityisesti on nostettava huomioon, että kasvitarhaolosuhteet ovat ap:n osalta palautuneet vuoteen 2018 mennessä vähintään yhtä hyvälle tasolle kuin vuonna 1947 ellei selvästi ohikin. Jos ei aivan pinta-alan, niin sisällön osalta ainakin.

Toki:

KAUVATSA, 5 lk. as. Kauvatsan pitäjässä, taajaväkisessä seudussa. Henkilökunta: Ap, kirjuri y.p., kirjuri a.p., kolme vakinaista ja 1 ylim. asemamiestä sekä alokas. Virkamiesten vuorot 5,20-23,00, yövuoroja ei toistaiseksi ole, asema liikennöidään lv:na 23,00-5,20, asemamiehillä joka 5:s yö yövuoro. Asunnot: Ap:llä 3 h ja keittiö sekä tarpeelliset ulkosuojat, navetta 2 lehmälle, sauna yhteinen, yksityisasuntoja ei ole. Kasvi- ja viljelysmaata yhteensä 92 a. Asunnot sähköistetty. Kansakouluun 2 km, oppikoulu Tyrväällä ja Kokemäellä. 3 osuuskauppaa ja kirjakauppa lähistöllä. Kirkko, lääkäri ja apteekki 4 km. Kauvatsan Saha ja tiilitehdas paikkakunnalla, joiden tuotteet pääasiallisimpana lähtevänä tavarana, ollen läh. rahtik. luku 350-400 ja saap. 450-600 sekä matkalippujen luku 1900-2200 kuukaudessa. Henkilöjunia 6 ja tavarajunia 10 vuorokaudessa. Alaisia liikennepaikkoja ei ole. Postitoimisto asemalla, jonka alaisena Pa II ja Pa I sekä p-pysäkki. Kalastusmahdollisuuksia on Puuruvedessä, 1 km, Sääksjärvessä, 10 km, Kauvatsan joessa sekä lukuisissa metsäjärvissä, metsästysmaat vuokrattu Porilaisille. Paikkakunnalla toimii Ns- ja pari muuta urheilu- ja voimisteluseuraa. Veroäyri on ollut 8 mk, mutta nyt kohoaa 12 mk.

Jarille voidaan nyt vastata savolaisen suoraan muovirahasta: ei käy. Viikon kokemuksen perusteella ei täällä Yleis-Suomessa kulje isäntiä eikä emäntiä vailla käteiskukkaroa, joten modernia korttilaitetta ei toimita hankkia tähän tarpeeseen.

Kulkulaitosten ystäville kerrottakoon, että päivän junat ilmoitetaan ajanmukaisesti liitutaululla, ja onpa lyhyttavaraosastollamme myytävänä niin raide- kuin kumipyöräliikenteen tarvikkeita.

Päivitys: junien ilmoittaminen on kehittynyt siten, että ne voi nykyisellään tarkistaa SALORA-vastaanottimesta mustavalkoisena.

Muistuu aina mieleen takavuosien infomonitorit joista näki sammuksissakin mitä tekstiä ruudulla on esitetty. KOPin Roope -pankkiautomaatti oli tyypillinen sellainen.

On aina ilo nähdä tällaisia uudistuksia rataverkollamme.

Ennätin retkelläni tänään harmillisesti vasta ennen seitsemää Kalvitsaan, joten jäi sisätilat näkemättä. Ulkomiljöö lättähattuineen ja opastimineen on kuitenkin äärimmäisen hieno! Iso hatunnosto sen rakentamisesta.