Resiina-keskustelu

Seisauslaiturihankkeen puuhamiehenä oli  Kaarle Jaakkola, FT (1853-1932). Toimiessaan Tampereen Klassillisen Lyseon lehtorina, myöhemmin rehtorina hän rakensi kesäasunnon Korvolaan  Pöllövuoren rinteeseen. Taloa kutsuttiin nimellä Pöllövaara. Sen kuistilta avautuu upea järvinäköala lounaaseen, horisontti on yli 30 kilometrin päässä. Liitekartassa vuoren huipulla oleva torni oli ilmavalvontatorni. Virran pinnan korkeudeksi on merkitty 57,5 m. Kartassa näkyvä tien oikaisu tehtiin 1934, jolloin tasoristeysten vartiointi päättyi.
Ensimmäistä anomusta en ole nähnyt, mutta liitteenä on kieltävä vastaus. Seuraava anomus on varmaankin konsepti. Allekirjoittajat ovat ”Suomen Kalle, ja Suomen   . . .  Selma”. Jälkimmäinen toimi kylän läntisen tasoristeyksen vartijana (Tampere – Turku + Pori, ”valtatie”), lähellä km-tolppaa 210. (poika, ja isäni olivat kavereita). Tähän ”kylätoimikunnan” hakemukseen vastaus oli myöntävä, joskin siinä edellytettiin laiturin, ja pysäkkirakennuksen rahoitusta. Siksi pidettiin vielä yksi kokous. Avauspäivämääräksi tuli 1.5.1905.  Ainakin 1960-luvvulla sijainniksi merkittiin 209+532.
Puinen (maito) laituri kuului myös seisakkeen varustukseen, se sijaitsi seisakkeen itäpuolella. Kylätien tasoristeys oli laiturin ja korkean tavaralaiturin välissä. 1935 ”asemarakennusta” pidennettiin pysäkinhoitajan pienellä kopilla. Miehittämättömäksi pysäkki muuttui 1954, mutta rakennus oli paikallaan vielä vuosia, kunnes se siirrettiin rataosaston käyttöön. Noin 300 m länteen entisten ”Alastalon” raiteiden alueelle. 1958-59 kiskonvaihdon yhteydessä pääraide nousi puolisen metriä, tehden yhteyden mahdottomaksi. Raiteita oli kaksi, joten meille pojille jäi vaihde, ja kaksi raiteensulkua, sekä rullavaunu. Lukot oli helppo avata rautalangalla. Eikä alueella ollut vielä pysäkkirakennusta. Kalle  (Kaarle?) Alastalon Torniosta ostama ilmarata tuli raiteiden viereen varastolle 1923 – 1952. Sivuraiteiden päätepuskurit olivat karttaan merkityn korkeuspisteen 86.189 kohdalla ja selvästi linjaa alempana. Jaakkolan pysäkillä ei käsittääkseni ollut mitään toimintayhteyttä Alastalon raiteiden kanssa.
Jaakkolan postipysäkillä oli oma rivileima, ja Tyrvään postijuna pysähtyi aikataulun mukaisesti. Nimeksi ei voinut tulla Korvola, koska sekaannukset Kouvolan kanssa olivat todennäköisiä  (käsinkirjoitus), eikä paikaksi  sopinut  kaarteinen alue maantien tasoristeyksen vaiheilla.
Kartta on seinältäni (MMH), ja se on painettu 1959. Muut ovat edesmenneen Aino Jaakkolan (Oskarin tytär) kokoelmasta

Lisää asiakirjakopioita: